Öljylämmityksellä voi olla tulevaisuus ilman fossiilista öljyä - uusiutuva polttoaine voi vähentää päästöjä jopa 90 prosenttia

Voiko vanhalla öljylämmitysjärjestelmällä olla käyttöä vielä vuosikymmenten päästä, vaikka fossiilisista polttoaineista pyritään luopumaan? St1 uusiutuvien tuotteiden arvoketjun johtaja Olli Lahdenperä uskoo, että voi. Lämmöllä-lehden tuoreessa haastattelussa hän kertoo, kuinka uusiutuva HVO-polttoöljy voi vähentää lämmityspolttoaineen elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 prosenttia ilman mittavaa lämmitysremonttia. Suurimmat haasteet liittyvät nyt hintaan, raaka-aineiden saatavuuteen ja energiapolitiikan ennustettavuuteen.

Suomessa on edelleen runsaasti omakotitaloja, joiden öljylämmitysjärjestelmät ovat teknisesti toimintakuntoisia. Samalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä pyritään vähentämään ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Onko toimiva öljykattila siis väistämättä vaihdettava kokonaan toiseen lämmitysjärjestelmään, vai voisiko fossiilisen polttoaineen korvaaminen uusiutuvalla tarjota vaihtoehtoisen tien päästöjen vähentämiseen?

Lämmöllä-lehti haastatteli aiheesta energiayhtiö St1 uusiutuvien tuotteiden arvoketjun johtajaa Olli Lahdenperää. Hänen mukaansa fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee vähenemään, mutta energiasiirtymä ei tapahdu kaikkialla samalla tavalla eikä yhdessä yössä.

– Öljylämmitykselle löytyy jatkossakin tulevaisuus, joskin hieman suppeampi, Lahdenperä arvioi.

Uusiutuva polttoöljy voi korvata fossiilisen ilman suurta remonttia

Yksi vaihtoehto nykyisille öljylämmittäjille on uusiutuva HVO-polttoöljy. Kyseessä on vetykäsittelemällä valmistettu uusiutuva hiilivetypolttoaine, jonka raaka-aineina voidaan hyödyntää esimerkiksi käytettyjä paistorasvoja sekä elintarvike- ja metsäteollisuuden sivuvirtoja.

HVO-polttoöljyä voidaan käyttää myös sataprosenttisena fossiilisen lämmitysöljyn korvaajana. Sen käyttöönotto ei Lahdenperän mukaan yleensä edellytä koko lämmitysjärjestelmän uusimista.

– Tyypillisesti lämmityslaitteisto ei tarvitse muutoksia. Mahdollinen muutostarve koskee yleensä liekintunnistimen säätöä, jolla varmennetaan toiminta. Yleisesti on tärkeää, että lämmityslaitteisto huolletaan ja tarkistetaan säännöllisesti toimintavarmuuden takaamiseksi, Lahdenperä kertoo.

Fossiilinen lämmitysöljy ja HVO ovat myös keskenään sekoitettavissa, joten polttoaineen vaihtaminen voi onnistua vähitellen seuraavien säiliötäyttöjen yhteydessä.

Ennen vaihtoa on kuitenkin varmistettava lämmityslaitteiston soveltuvuus ja mahdolliset säätötarpeet alan ammattilaiselta.

Jopa 90 prosentin päästövähennys perustuu koko elinkaaren tarkasteluun

Uusiutuvan HVO-polttoöljyn merkittävin etu on mahdollisuus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Lahdenperän mukaan jätepohjaisista raaka-aineista valmistettu HVO voi vähentää polttoaineen koko elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 prosenttia fossiiliseen vaihtoehtoon verrattuna.

Kyse ei kuitenkaan ole päästöttömästä palamisesta. Myös uusiutuva polttoaine vapauttaa palaessaan hiilidioksidia.

Päästövähennys muodostuu, kun huomioidaan polttoaineen raaka-aineet, valmistus, kuljetukset, jakelu ja käyttö koko elinkaaren ajalta.

– Päästövähennykset lasketaan tuotteen koko elinkaaren ajalta eli raaka-aineen keräyksestä ja kuljetuksesta polttoaineen valmistuksen ja jakelun kautta aina siihen asti, kun polttoaine poltetaan energiaksi, Lahdenperä selittää.

Todellinen päästövähennys riippuu käytetyistä raaka-aineista ja tuotantoketjusta. Jopa 90 prosentin vähennys ei siten tarkoita, että jokainen HVO-polttoaine saavuttaisi automaattisesti saman tuloksen.

Miksi uusiutuva polttoöljy ei ole jo syrjäyttänyt fossiilista?

Vaikka uusiutuva polttoöljy on teknisesti käyttökelpoinen vaihtoehto, sen yleistymistä hidastaa erityisesti korkeampi hinta.

Lahdenperän mukaan kysyntää on tällä hetkellä enemmän kuin tuotantoa. Samoista kestävistä raaka-aineista kilpailevat lämmityksen lisäksi muun muassa tie- ja lentoliikenne.

– Uusiutuvan polttoaineen kysyntä on tällä hetkellä suurempaa kuin tuotanto, mikä pitää hinnan korkealla. Vähäpäästöisten energialähteiden kehittäminen vaatii investointeja ja markkinan kehittymistä, Lahdenperä toteaa.

Hintaan vaikuttavat myös verotus, jakeluvelvoitteet, EU-sääntely ja poliittiset päätökset. Siksi uusiutuvan polttoaineen kilpailukykyä ei ratkaista pelkästään jalostamoilla.

Uuden tuotantokapasiteetin rakentaminen puolestaan vaatii suuria investointeja ja riittävän ennustettavaa toimintaympäristöä.

Lontoolaisen pubin paistorasvasta voidaan valmistaa lämmityspolttoainetta

Uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineiden alkuperä voi yllättää.

St1 hyödyntää tuotannossaan muun muassa elintarviketeollisuuden jäte- ja sivuvirtoja, metsäteollisuuden raaka-aineita sekä käytettyjä paistorasvoja.

– Keräämme Pohjois-Euroopassa ruokateollisuuden jäte- ja sivuvirtoja kansainvälisten syöttöaineiden lisäksi. Teemme osan volyymistä mäntyöljystä eriytetystä jakeesta, ja esimerkiksi Englannissa keräämme lontoolaisten pubien käytetyt paistorasvat, jotka meidän prosessissamme muuttuvat HVO-polttoöljyksi, Lahdenperä kertoo.

Uusiutuvien polttoaineiden valmistus on jo teollisen mittakaavan toimintaa. St1 ja ruotsalaisen metsäteollisuusyhtiö SCA Göteborgin biojalostamo tuottaa muun muassa uusiutuvaa HVO-dieseliä ja lentoliikenteen SAF-polttoainetta.

Tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia nähdään erityisesti metsäteollisuuden sivuvirroissa. St1 ja SCA kehittävät Ruotsin Östrandiin biojalostamohanketta, jossa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi puunkuorta, sahanpurua ja uusiutuvaa sähköä.

Hanke on kuitenkin edelleen suunnitteluvaiheessa.

Hybridilämmitys voi olla yksi ratkaisu – kaikkia järjestelmiä ei tarvitse uusia

Lahdenperä uskoo, että tulevaisuuden energiajärjestelmässä eri lämmitys- ja energiamuodot täydentävät toisiaan.

Esimerkiksi nykyistä öljylämmitysjärjestelmää voidaan joissakin kiinteistöissä täydentää ilma-vesilämpöpumpulla. Tällöin lämpöpumppu voi tuottaa suuren osan tarvittavasta lämmöstä ja öljykattila toimia lisälämmönlähteenä kovimmilla pakkasilla.

Jos kattilassa käytetään uusiutuvaa HVO-polttoöljyä, myös fossiilisten polttoaineiden käyttöä voidaan vähentää.

– Lämmitystekniikan vaihto on aina iso projekti ja hintava, ja sen tarve kannattaa miettiä tapauskohtaisesti, Lahdenperä muistuttaa.

Hänen mukaansa energiavalinnoissa kannattaa huomioida myös toimintavarmuus ja viime vuosien energiakriiseistä saadut kokemukset.

– Kannattaa pitää vaihtoehtoja lämmityksen suhteen. Edelliset vuodet ovat näyttäneet, että kriisien sattuessa yksittäiseen energiamuotoon sitoutuminen voi olla kallista, Lahdenperä painottaa.

Tulevaisuuden energiajärjestelmä ei perustu yhteen teknologiaan

Lahdenperä arvioi, että sähköistyminen, lämpöpumput ja biokaasun yleistyminen vähentävät nestemäisten polttoaineiden kokonaisosuutta tulevaisuudessa.

Kaikkia käyttökohteita ei kuitenkaan voida sähköistää yhtä helposti. Esimerkiksi lentoliikenteessä uusiutuvilla nestemäisillä polttoaineilla on jatkossakin merkittävä rooli.

Biokaasussa Lahdenperä näkee puolestaan mahdollisuuksia erityisesti raskaan liikenteen ja paikallisen energiantuotannon näkökulmasta.

Hänen mukaansa tulevaisuuden energiajärjestelmässä sähkö, biokaasu, lämpöpumput ja uusiutuvat nestemäiset polttoaineet voivat toimia rinnakkain erilaisissa käyttökohteissa.

Suomalaisen pientaloasukkaan kannalta tärkein johtopäätös on, ettei toimivaa lämmitysjärjestelmää kannata automaattisesti uusia vain yhden energiamuodon suosion tai markkinatilanteen perusteella.

Ratkaisussa on arvioitava nykyisen järjestelmän kunto, energiankulutus, investointikustannukset, polttoaineiden saatavuus ja vaihtoehtoisten lämmitysratkaisujen kokonaiskustannukset.

Lue koko haastattelu Lämmöllä-lehdestä

Lämmöllä-lehden laajassa haastattelussa St1 Olli Lahdenperä kertoo tarkemmin uusiutuvan polttoöljyn ominaisuuksista, päästövähennyksistä, raaka-aineista, hinnan muodostumisesta ja saatavuudesta.

Lisäksi artikkelissa käsitellään kansainvälisten kriisien vaikutuksia energiamarkkinoihin, St1 biojalostamohankkeita, huoltovarmuutta ja tulevaisuuden energiaratkaisuja.