Droonit lentävät vauhdilla metsätalouden operaatioihin21.10.2026 19.00
Ukrainan sota on nostanut droonit maailmanlaajuisen kiinnostuksen kohteeksi. Sotilaallisten sovellusten nopea kehitys on vauhdittanut samalla myös siviiliteknologian kehitystä. Itä-Suomen yliopiston ja Paikkatietokeskuksen tuore tutkimus avasi droonien nykykäyttöä, haasteita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia metsätalouden operaatioissa Suomessa. (kuva yllä: Jo nyt drooneilla toteutetaan monia metsätalouden operaatioita; tulevaisuus tuo mukanaan uusia tehtäviä drooneille. Kuvassa metsänterveyslannoitusdrooni nousemassa ilmaan ja lähdössä suorittamaan tehtäväänsä lähimetsään.) Drooneilla tarkoitetaan moniroottorisia drooneja, kiinteäsiipisiä lennokkeja sekä ilmalaivoja. Miehittämättömiin ilma-aluksiin (UAV, Unmanned Aerial Vehicle) liittyvä teknologia ottaa tällä hetkellä suuria harppauksia eteenpäin. Samalla droonien käyttö yleistyy nopeasti metsätalouden operaatioissa. Niitä hyödynnetään erityisesti puunkorjuun suunnittelussa ja tarkastuksissa, metsätuhojen arvioinnissa sekä varastoinventoinneissa mutta tulevaisuudessa niiden rooli voi ulottua aina metsäkoneiden autonomiseen tukemiseen asti. Ukrainan sota nostanut framille Täsmämetsätaloudessa droonit voivat olla merkittävä teknologinen murros. Täsmämetsätalous, jota kutsutaan myös tarkkuusmetsätaloudeksi, perustuu ajatukseen metsien hoitamisesta ja puunhankinnasta mahdollisimman tarkan ja ajantasaisen tiedon avulla. Siinä hyödynnetään muun muassa kaukokartoitusta, drooneja, satelliitteja, paikannusjärjestelmiä, sensoreita ja tekoälyä päätöksenteon tukena. Tavoitteena on parantaa metsätiedon laatua, vähentää tiedonkeruun kustannuksia ja automatisoida työ- vaiheita metsätaloudessa. Kehittyvien teknologioiden ansiosta metsävarojen tarkastelu onkin siirtymässä kuviotasolta yksittäisten puiden tasolle. Ukrainan sota on nostanut droonit maailmanlaajuisen kiinnostuksen kohteeksi. Sotilaallisten sovellusten nopea kehitys on vauhdittanut samalla myös siviiliteknologian kehitystä. Paremmat sensorit, pidemmät lentoajat, tekoälypohjainen kuvantulkinta ja autonomiset järjestelmät tarjoavat uusia mahdollisuuksia myös metsätalouteen. Teknologia, jota kehitetään tänään sotilaallisiin tarkoituksiin, voi huomenna auttaa metsien inventointia, puunhankinnan suunnittelua tai puunkorjuun laadunvalvontaa. Sotilassovellukset siviilikäyttöön Siviilikäytössä moniroottorisia drooneja hyödynnetään valo- ja videokuvaukseen. Toisaalta kiinteäsiipisiä drooneja ja ilmalaivoja käytetään laajempien alueiden kartoittamiseen, mittaamiseen ja seurantaan. Drooni pystyy tuottamaan muutamassa minuutissa metsiköstä enemmän tietoa kuin aiemmin saatiin muutaman tunnin maastokäynnillä. Nykyiset droonit eivät ole enää pelkkiä kuvauskoptereita, vaan ne toimivat tehokkaina kartoitus- ja mittausvälineinä. Niiden avulla voidaan tuottaa tarkkoja kartta-aineistoja laajoilta metsäalueilta sekä kerätä kolmiulotteista (3D) tietoa puustosta. Droonien vahvuus perustuu niiden keräämään monipuoliseen tietoon. Kameroiden avulla voidaan tuottaa tarkkoja ilmakuvia ja laajoja kartta-aineistoja, joiden perusteella metsiköitä voidaan tarkastella nopeasti jopa satojen tai tuhansien hehtaarien alueilla. Näistä kuvista muodostetaan ortomosaiikkeja, eli yhtenäisiä karttamaisia kuvia, jotka antavat ajantasaisen näkymän metsästä. Droonit voidaan varustaa myös laserkeilain (LiDAR)-sensoreilla, jotka tuottavat metsistä 3D-pistepilvimallin. Sen avulla yksittäisiä puita voidaan tunnistaa, mitata ja analysoida huomattavasti tarkemmin kuin pelkkien ilmakuvien perusteella. Kun LiDAR-aineisto yhdistetään kamerakuvaukseen, saadaan entistä tarkempaa tietoa esimerkiksi puuston rakenteesta ja metsikön kehityksestä. Lisäksi spektrometrit parantavat kykyä havaita muun muassa metsävahinkoja ja tunnistaa puulajeja. Tämä tukee sekä metsänhoidon että puunhankinnan suunnittelua ja päätöksentekoa.
(kuva: Droonilla tuotettu 3D-pistepilvi Hämeenlinnan Evolta. Pulssitiheys on noin 1000 pistettä/m2. Pisteet on väritetty korkeuden mukaan. Kuvasta voi havaita yksittäiset puut. Kuva: Antero Kukko, Paikkatietokeskus.) Käyttöä selvitettiin Itä-Suomen yliopistossa toteutettiin kevättalvella 2026 tutkimus, jossa selvitettiin asiantuntijahaastatteluilla, mihin drooneja hyödynnetään tänä päivänä metsätaloudessa ja miten drooniteknologian uskotaan kehittyvän tulevaisuudessa. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 12 metsätalouden asiantuntijaa. Monipuoliset käyttökohteet jo nyt Droonit ovat vakiinnuttaneet paikkansa monissa metsätalouden työvaiheissa. Niitä hyödynnetään erityisesti hakkuiden jälkeisessä tarkastuksessa ja lainvalvonnassa (esimerkiksi säästöpuiden ja suojakaistojen tarkastus), puunkorjuun suunnittelussa (ajourien ja metsäteiden ennakkotarkastelu), metsänhoidossa ja metsätuhojen arvioinnissa (taimikonhoitotarpeen arviointi, myrskytuhot), varastojen inventoinnissa ja mittauksessa sekä markkinointi- ja opetusmateriaalien tuottamisessa ja tutkimusaineistojen keruussa. Käytännön esimerkkinä droonit ovat nopeuttaneet kuukausittain tehtäviä tehdas- ja terminaalivarastoinventointeja ja mahdollistaneet turvallisemman työskentelyn myrskytuhokohteilla, joissa maastossa liikkuminen olisi riskialtista. Tehokkuus, tarkkuus ja turvallisuus hyötyinä Tehtyjen asiantuntijahaastattelujen mukaan droonit parantavat työn tehokkuutta, tuottavat tarkempaa tietoa kuin perinteiset menetelmät ja lisäävät työturvallisuutta. Droonien avulla voidaan myös vähentää maastokäyntien tarvetta ja parantaa päätöksenteon laatua. Kokeneimpien droonikäyttäjien keskuudessa käsitys droonien hyödyllisyydestä oli kaikkein vahvin, mikä viittaa siihen, että niiden todellinen potentiaali avautuu vasta käytännön kokemuksen myötä.
(kuva: Tutkimukseen haastateltujen metsätalouden asiantuntijoiden vastaukset väittämään ”Organisaatiomme aikoo panostaa drooneihin tulevaisuudessa” sen mukaan, miten kokeneita he sanoivat olevansa itse droonien käytöstä.) Haasteina säädökset, teknologia ja osaaminen Tutkimuksen pohjalta voidaan listata, että merkittävimmät haasteet droonien käyttöön metsätaloudessa liittyvät lentosäädöksiin ja lainsäädäntöön, teknisiin rajoitteisiin, kuten akunkestoon ja sääolosuhteisiin, sekä koulutuksen ja osaamisen puutteeseen. Datan käsittely ja integraatio nykyisiin tietojärjestelmiin koettiin myös kehityskohteiksi. Lisäksi ennakkoluulot ja kaluston puute hidastavat droonien käyttöönottoa joissain organisaatioissa. Tulevaisuudessa autonomisuus ja uudet työvaiheet Drooniteknologian kehityksessä asiantuntijat nostivat tärkeimmiksi kehityskohteiksi akkuteknologian kehittymisen, sensorien tarkkuuden paranemisen, reaaliaikaisen tiedon- siirron ja autonomisen lennättämisen ilman näköyhteyttä. Lisäksi asiantuntijat toivovat drooneille tekoälyyn perustuvien sovelluksien kehittymistä, parveilua ja täysiautomaatiota, joiden avulla drooni osaisi itse lähteä lentoon ja palata takaisin latausasemalle. Tärkeänä mahdollisuutena nähtiin myös hyötykuormien kasvaminen ja kasvinsuojeluaineiden levittämisen mahdollisuus. Operatiivisissa työvaiheissa droonien uskotaan yleistyvän erityisesti leimikoiden ja puunkorjuun suun- nittelussa, tiestön riskien arvioinnissa, hakkuiden tarkastuksissa sekä korjuuvaurioiden ja urapainaumien mittaamisessa. Lisäksi droonien voidaan nähdä jatkossa toimivan hakkuukoneenkuljettajien avustajana. Metsän- ja luonnonhoidossa droonien käytön arvioidaan lisääntyvän taimikonhoidon suunnittelussa ja istuttamisessa, myrskytuhokartoituksissa, hiilivarastojen ja luontoarvojen arvioinnissa sekä monimuotoisuuden seurannassa. Droonien uskotaan myös tarjoavan uusia ratkaisuja pyöreän puun ja energiapuujakeiden varastoinventointiin ja puuvirtojen seurantaan. Teknologiakehitys tarjoaa mahdollisuuksia Droonit ovat jo nyt tärkeä osa metsätalouden arkea ja niiden mer- kitys kasvaa tulevaisuudessa. Käyttöönotossa kannattaa hyödyntää ostopalveluita, jos omaan kalustoon ei haluta investoida. Koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen panostaminen madaltaa käyttöönoton kynnystä. Teknologian kehittyessä droonit tarjoavat uusia mahdollisuuksia metsätalouden tehostamiseen ja kestävyyden parantamiseen. Artikkeli perustuu metsätieteiden yo Heidi Huotarin metsätieteiden kandidaatin tutkielmaan, jonka väitöskirjatutkija Johannes Pohjala ja professori Kalle Kärhä ohjasivat Itä-Suomen yliopistossa. Artikkelin työryhmästä professorit Juha Hyyppä ja Antero Kukko ovat maailman kärkitutkijoita drooniteknologian kehittämisessä. Tutkimus liittyy Business Finlandin rahoittamaan Towards more Biodiverse and Efficient Logging and Defence Operations (BiodiLogDef) -Co-Innovation-hankkeeseen sekä Suomen Akatemian rahoittamaan UNITE -lippulaivaan. Työryhmä: Heidi Huotari, Johannes Pohjala, Juha Hyyppä, Antero Kukko & Kalle Kärhä |
