Biotalous tarjoaa Suomelle uuden metsiin perustuvan menestyksen keihäänkärjen ja vauhdittaa rakenteiden muutosta

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio arvioi, että biotaloudesta muodostuu Suomelle metsiin perustuvan kasvun uusi perusta. Suomella on osaamista muun muassa kestävästä metsätaloudesta, jolle on globaalia kysyntää uusiutuvien luonnonvarojen kysynnän kasvaessa voimakkaasti. Esimerkiksi EU:ssa tulisikin suunnata biotalouden kasvuun kohdistuvat tavoitteet nykyistä selvästi vahvemmin metsien mahdollisuuksiin. Ruoka- ja vesikriisit nostavat osaltaan metsiin kohdistuvia odotuksia.

Biotalouden teemaan pureuduttiin Tapion päivän juhlassa Helsingissä. Biotalouden tuotos oli Suomessa tilastokeskuksen laskelmien mukaan yli 50 miljardia euroa 2008 ja se työllisti lähes 270 000 henkilöä. Jo yksin EU:n linjaukset uusiutuvan energian käytön lisäämisestä nostavat biotalouden tuotosta lähiaikoina merkittävästi. Tapion päivän juhlapuhujan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, VATT:n, ylijohtaja Aki Kangasharjun mukaan bioala on yksi keskeisiä maaseudun ja metsäsektorin tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien tuojista.

- Biotalous vauhdittaa metsäsektorin rakennemuutosta siten, että energia-alan uudistuminen painottuu uusiutuviin energialähteisiin. Biojalostamot nostavat puunkäytön kokonaisennusteen aivan eri tasolle kuin vanhaa mallia noudattamalla. Vaikka globalisaatio osaltaan uhkaa metsäsektoria ja maaseutua, tarjoavat matkailu, malmi ja ilmastonmuutos maaseudulle ja koko Suomelle mahdollisuuksia. Ilmaston lämpeneminen pidentää kasvukautta ja Koillisväylän avautuminen loisi uutta infrastruktuuria.

Metsät biotalouden veturiksi

- Suomen tulisi olla hereillä ja vaikuttaa vahvasti asioihin paitsi kansallisen politiikan niin myös EU:n tasolla. Metsät tarjoavat merkittävän mahdollisuuden uusiutuvien luonnonvarojen kestävään, mutta tehokkaaseen käyttöön perustuvan talouden vahvalle kasvulle. Tämä luo ansaintamahdollisuuksia ja työpaikkoja muun muassa metsä- ja maatalousalalle ja maaseudulle. Rakennus-, pakkaus- ja paperituotteet ovat kaikille tuttuja, mutta esimerkiksi biopolttoaineiden tuottaminen on monin tavoin arvioituna järkevää metsissä, kun huomioidaan maailman jatkuvasti kasvava ruoan ja veden tarve, korostaa Tapion johtajaRitva Toivonen Tapion päivän juhlapuheessaan.

- Selvä tulevaisuusskenaario on, että ruoasta ja puhtaasta vedestä tulee globaalisti aiempaa suurempi pula. Maatalousmaan kannattaisi pysyä elintarviketuotannossa. Näin varmistuu huoltovarmuusnäkökohtia niin maatalous-ja elintarvikealalla kuin energiahuollossa ja metsäalallakin.

Tapion rooli laajenee konserniksi kehittämään biotalouteen liittyvää toimintaa ja edistämään kilpailukykyä

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion rooli on muuttumassa jo ensi vuonna. Metsäkeskusten kehittämisen resurssit siirtyvät metsäkeskuksiin ja Tapiosta ollaan tekemässä valtion omistama osakeyhtiö ja konserni viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Jatkossa Tapio-konserni voi tarjota palveluitaan niin valtionhallinnolle kuin tytäryhtiönsä kautta yksityiselle sektorille sekä koti-ja ulkomailla. Kasvua Tapio hakee biotalouden ja sen merkityksen kasvun tuomista näkymistä.

Tapiolla on laajaa osaamista metsiin perustuvien biomassojen inventoinnissa, hallinnassa ja tuotannossa, hiilitalouden kehityksen arvioinnissa sekä aines- ja energiapuun korjuussa ja kasvatuksessa. Osaamista on myös luonnon monimuotoisuuden, vesitalouden, metsien aineettomien arvojen hallinnassa ja tuotteistuksessa sekä politiikan suunnittelussa, välineissä ja arvioinnissa.

- Osaamistamme aiotaan jatkossa tarjota laajemmin koko valtionhallinnolle. Kansainvälisillä markkinoilla olemme jo päässeet hyviin avauksiin ja kysyntää suomalaiselle biotalouden osaamiselle on laajasti. Suomella on hyvät mahdollisuudet kasvaa vastuulliseksi biotalouden edelläkävijäksi ja uusi Tapio-konserni haluaa olla tässä mukana. Tämä merkitsee Suomelle aineellisen ja aineettoman hyvinvoinnin kasvumahdollisuutta. Uusiutuvien luonnonvarojen antama pääoma voi olla meille uusi Sampo, uskoo Toivonen.

Lisätietoja:
Johtaja Ritva Toivonen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, puh. 020 772 9010, 040 526 8412