Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseksi

Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa pääluokkaan määrärahoja vuodelle 2014 yhteensä 2 658 milj. euroa. Vähennystä on 66 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys johtuu pääosin rahallisesti merkittävimmän toimintasektorin, maatalouden, määrärahojen supistumisesta noin 60 milj. eurolla. Tässä lähinnä budjetointitekniikan muuttaminen vähentää maaseutuelinkeinojen korkotukimenoja noin 28 milj. eurolla. Toisaalta talousarvioehdotuksessa ei varauduta poikkeuksellisiin suuriin sato- ja tulvavahinkoihin, nämä menot alenevat noin 13 milj. eurolla. Luopumistukimenot supistuivat noin 13 milj. eurolla maksatusten määrän pienentymisestä ja säästöjen kasvusta johtuen. EU-tulotuki alenee noin 15 milj. eurolla ja kansallinen tuki noin 12 milj. eurolla, toisaalta maatalouden ympäristötuki nousee 5 milj. eurolla, määrärahat on mitoitettu siten, että viljelijätuet alenevat keskimäärin noin yhdellä prosentilla vuonna 2014. Hallituksen päättämien säästöjen kasvu on noin 8 milj. eurolla, tässä maatalouden osuutta on noin 3 milj. euroa. Talousarvioehdotus ei vielä sisällä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitettavien toimenpiteiden rahoitusosuutta, koska rahastoa koskevan asetuksen käsittely on kesken EU:n toimielimessä, määrärahoja vähentävä vaikutus on noin 10 milj. euroa. Toisaalta ehdotus sisältää lisärahoitusta maaseudun kehittämiseen noin 25 milj. euroa ja pienpuun energiankäytön edistämiseen 2 milj. euroa.

Määrärahojen vähenemisestä huolimatta, talousarvioehdotuksen mukaiset määrärahat riittävät välttämättömien tehtävien rahoittamiseen.

Maa- ja metsätalousministeriön talousarvioehdotuksen sisältöön vaikuttaa myös käynnissä oleva rahastokausien vaihtuminen. Kaikki merkittävät maatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät uudistuvat vuonna 2014 alkavan EU:n uuden rahoituskauden alkuvuosina. Vuoden 2013 aikana valmistellaan ja lähetetään Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2014—2020 sekä käydään neuvottelut Etelä-Suomen kansallisen tuen ja luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan jatkosta.

Maaseudun kehittämiseen panostusta
Tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyttäminen kestävällä tavalla. Tämä edellyttää harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottumista, työllisyyden paranemista ja elinkeinotoiminnan monipuolistumista. Tähän pyritään kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä.

Maaseudun säilymistä asuttuna ja elinvoimaisena tuetaan mm. maaseudun yritys-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Lisäksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään.

Maaseudun kehittämiseen suunnattaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 196 milj. euroa. Määrärahat kasvavat noin 25 milj. eurolla pääosin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maksatusten lisääntymisestä.

Maatalouden kannattavuus turvataan
Budjetin määrärahoja käytetään maatalouden kannattavuuden turvaamiseen sekä elintarvikeketjun kilpailukyvyn edistämiseen. Tavoitteena on maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa ja kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen. Tavoitteena on myös luomu- ja lähiruuan tuotannon, jalostuksen ja kulutuksen kasvattaminen sekä maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tähän pyritään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja kansallisen tukipolitiikan sekä tutkimuksen ja neuvonnan keinoin.

Maatalouden menoihin ehdotetaan 1 985 milj. euroa, joka on noin 75 % kaikista pääluokan määrärahoista. Vastaavasti EU:n rahoitusta on talousarvioehdotuksen tuloissa noin 535 miljoonaa euroa. Maatalouden määrärahojen supistuminen johtuu pääosin budjetointiperusteiden muuttumisesta, aiemmin tehdyistä päätöksistä sekä tukijärjestelmien muuttamisesta. Vähennystä edelliseen vuoteen on yhteensä 64 milj. euroa.

Metsänhoito- ja perusparannustöitä sekä pienpuun energiakäyttöä edistetään
Metsäsektorilla tukirahoitusta suunnataan metsänhoito- ja perusparannustöiden sekä pienpuun energiakäytön edistämiseen. Tähän on käytettävissä 80,2 milj. euroa, josta 60,2 milj. euroa käytetään yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden edistämiseen ja 20,0 milj. euroa pienpuun energiakäytön edistämiseen, missä on lisäystä 2 milj. euroa.

Metsätalouden määrärahojen tavoitteena on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, hakkuumahdollisuuksien parempi hyödyntäminen, metsien puuntuotannon kestävyyden ja metsätalouden kannattavuuden edistäminen sekä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

Näihin tavoitteisiin pyritään toteuttamalla Kansallinen metsäohjelma 2015:n toimenpiteitä, jotka on tarkistettu toimintaympäristön muutoksia vastaaviksi. Kokonaisuudessaan metsätalouden määrärahojen taso laskee 1,8 milj. euroa 185 milj. euroon verrattuna vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon.

Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksuihin indeksikorotus
Vuotuisen viehekalastusmaksun ja kalastuksenhoitomaksun hintoja on tarkoitus korottaa indeksitarkistuksen johdosta kahdella eurolla. Viehekalastusmaksu nousee 31 euroon ja kalastuksenhoitomaksu 24 euroon kalenterivuodelta. Seitsemän vuorokauden maksut pysyvät ennallaan. Riistanhoitomaksu säilyy 33 eurossa.

Elintarvikkeiden turvallisuudesta ja laadusta huolehditaan
Elintarviketurvallisuuden osalta tavoitteena on ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden sekä ympäristön suojeleminen, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentäminen sekä eläinten hyvinvoinnin korkean tason ylläpitäminen ja parantaminen.

Elintarvikkeiden turvallisuudessa ja laadussa painotetaan mm. petosten ja väärennösten vastaisia toimia, valmistaudutaan uusiin merkintäsäädöksiin sekä laajennetaan mahdollisuuksia luovuttaa lääkkeitä terveyden huoltoon kuuluvilla tiloilla.

Määrärahaksi ehdotetaan 53 miljoonaa euroa. Käytettävissä on lähes vastaava määrä kuin vuoden 2013 talousarviossa.

Tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan
Uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan tutkimuksen vahvistamiseksi, toiminnan tehostamiseksi ja tutkimustoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla valmistellaan Luonnonvarakeskuksen muodostamista. Luonnonvarakeskus on tarkoitus perustaa yhdistämällä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) ja sen toiminnan on tarkoitus alkaa 1.1.2015. Myös hallinnonalan tilasto- ja tiedonhallintatehtäviä kootaan Luonnonvarakeskukseen.

Paikkatietotekniikkaan liittyviä tutkimus- ja tukitehtäviä ja toimialariippuvia tietotekniikan kehittämistehtäviä valmistaudutaan kokoamaan vuoden 2015 alusta lukien Maanmittauslaitokseen.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
valtiosihteeri Risto Artjoki, p. 029516 2254
erityisavustaja Tiina Rytilä, p. 0295 16 2132