Henkilöautokauppa kääntyi kasvuun matalalta tasolta - paketti- ja kuorma-autojen markkina edelleen vaikeuksissa

Autoalan tiedotuskeskuksen kuukausitiedotteen mukaan elokuun 26,2 prosentin kasvu näyttää henkilöautojen ensirekisteröinneissä vahvalta, mutta pitkä aikasarja kertoo toisen puolen: tammi–elokuun lähes 50 000 uuden henkilöauton määrä on edelleen noin 45 prosenttia alle vuoden 2018 vastaavan tason. Pakettiautojen rekisteröinnit ovat tänä vuonna pudonneet lähes 13 prosenttia ja kuorma-autoissa markkina jatkaa laskuaan jo valmiiksi matalalta tasolta. Samalla uusien autojen käyttövoimarakenteessa tapahtuu historiallisesti nopea muutos, sillä jo lähes joka toinen uusi henkilöauto on täyssähköinen.

Elokuussa Suomessa ensirekisteröitiin 6 643 uutta henkilöautoa, mikä oli 26,2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2025 elokuussa. Tammi–elokuun kokonaismäärä nousi 49 944 autoon eli 4,2 prosenttia viime vuoden vastaavaa jaksoa korkeammaksi. Prosenttiluvut antavat jo varovaisesti positiivisen kuvan, mutta nousua on syytä tarkastella lähtötasoa vasten: tammi–elokuussa 2018 rekisteröitiin 91 201 henkilöautoa, vuonna 2019 vielä 79 494 ja vuonna 2021 yhteensä 72 124. Tämän vuoden määrä jää siis noin 45 prosenttia vuoden 2018, 37 prosenttia vuoden 2019 ja lähes 31 prosenttia vuoden 2021 tasosta, ja myös vuoden 2023 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna markkina on edelleen selvästi pienempi. Elokuun vahva kasvuprosentti kertoo siten ainakin toistaiseksi yhtä paljon vuoden 2025 erittäin matalasta vertailutasosta kuin uuden auton kaupan todellisesta palautumisesta.

Pitkän aikavälin tarkastelu tekee muutoksesta vielä selvemmän. Vuonna 2025 Suomessa ensirekisteröitiin noin 71 900 uutta henkilöautoa, mikä oli pienin vuosimäärä sitten vuoden 1994 ja sijoittui koko pitkän tilastosarjan alimpaan päähän 1990-luvun laman vuosien rinnalle. Vielä 2000-luvulla henkilöautoja rekisteröitiin keskimäärin noin 130 000 vuodessa ja 2010-luvullakin noin 114 000, kun 2020-luvun vuosikeskiarvo on painunut noin 85 000 autoon. Vuonna 2018 uusia henkilöautoja rekisteröitiin 120 499, joten vuoden 2025 markkina jäi tästä runsaat 40 prosenttia. Autoalan Keskusliitto pitää tämän vuoden kasvua merkkinä varovaisesta käänteestä, mutta muistuttaa samalla, että uuden auton kaupan lähtötaso on edelleen poikkeuksellisen matala. Sama näkyy kansainvälisessä vertailussa: Suomessa uusia henkilöautoja rekisteröidään väestöön suhteutettuna selvästi vähemmän kuin euroalueella keskimäärin.

Pakettiautomarkkina kääntyi jälleen laskuun

Hyötyajoneuvoissa kehitys on henkilöautoja heikompaa. Elokuussa ensirekisteröitiin 658 pakettiautoa eli 18 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja tammi–elokuun kokonaismäärä jäi 6 167 autoon, mikä tarkoittaa 12,7 prosentin pudotusta. Vuonna 2025 pakettiautomarkkina vielä hieman vahvistui vuoden 2024 pohjilta, mutta tämän vuoden luvut ovat vieneet kehityksen uudelleen alaspäin. Pidemmässä vertailussa markkinan supistuminen on selvä: vuosina 2017 ja 2018 Suomessa rekisteröitiin yli 15 500 uutta pakettiautoa vuodessa, kun vuonna 2025 määrä jäi noin 10 400 autoon. Vielä 2000-luvulla vuosikeskiarvo oli noin 13 800 ja 2010-luvulla noin 12 900 pakettiautoa, joten nykyinen markkina on selvästi historiallista keskiarvoa pienempi. Pakettiautojen kohdalla kehityksellä on myös suora yhteys yritysten investointihalukkuuteen, sillä noin 96 prosenttia uusista pakettiautoista hankitaan yritysten käyttöön.

Kuorma-autoissa tammi–elokuun ensirekisteröinnit jäivät 1 960 autoon, mikä on 1,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Elokuussa rekisteröitiin 200 kuorma-autoa, ja pudotusta vuoden 2025 elokuuhun kertyi 21,3 prosenttia. Alkuvuoden 1,5 prosentin lasku näyttää yksin tarkasteltuna maltilliselta, mutta pidempi sarja kertoo markkinan pienentyneen jo useamman vuoden ajan: vuonna 2023 Suomessa ensirekisteröitiin 3 949 kuorma-autoa, vuonna 2024 enää 3 444 ja vuonna 2025 yhteensä 2 929. Kahdessa vuodessa markkina pieneni näin noin 26 prosenttia. Vuoden 2025 määrä oli myös yksi 2000-luvun heikoimmista, kun 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä uusia kuorma-autoja rekisteröitiin keskimäärin yli 5 000 vuodessa ja 2010-luvullakin noin 3 300. Linja-autot muodostavat tällä hetkellä poikkeuksen hyötyajoneuvojen yleisestä suunnasta: tammi–elokuussa niitä rekisteröitiin 350 kappaletta eli kahdeksan prosenttia viime vuotta enemmän.

Jo puolet täyssähköautoja

Uusien henkilöautojen kokonaismarkkina on siis huomattavasti aikaisempia vuosikymmeniä pienempi, mutta sen sisällä käyttövoimarakenteen muutos etenee erittäin nopeasti. Tammi–elokuussa 48,7 prosenttia uusista henkilöautoista oli täyssähköisiä ja elokuussa osuus nousi jo 51,6 prosenttiin. Muutoksen vauhtia kuvaa se, että vuonna 2020 täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli vasta 4,4 prosenttia, vuonna 2023 jo 33,8 prosenttia ja vuonna 2025 37,2 prosenttia. Ladattavien hybridien osuus on samalla pienentynyt: vuonna 2025 niiden osuus oli 20,2 prosenttia, mutta tämän vuoden tammi–elokuussa enää 12,2 prosenttia. Täyssähköautojen ja ladattavien hybridien yhteenlaskettu osuus on silti jo noin 61 prosenttia kaikista uusista henkilöautoista.

Käyttövoimatilastoissa on samalla syytä erottaa ei-ladattavat hybridit varsinaisista perinteisistä polttomoottoriautoista. Kun tämä tehdään, puhtaasti bensiinikäyttöisten henkilöautojen osuus jää tänä vuonna jo alle kymmeneen prosenttiin, samalla kun ei-ladattavat bensiinihybridit muodostavat yli neljänneksen markkinasta. Perinteisten dieselautojen osuus on puolestaan painunut muutamaan prosenttiin. Uuden henkilöauton markkina jakaantuu siten nyt käytännössä täyssähköautoihin, erilaisiin hybrideihin ja nopeasti pienenevään joukkoon ilman sähköistä avustusta toimivia polttomoottoriautoja. Täyssähköisten henkilöautojen määrä koko liikennekäytössä olevassa autokannassa ylitti elokuussa 200 000 auton rajan, mutta niiden osuus koko henkilöautokannasta on edelleen vasta 7,3 prosenttia, mikä kertoo suuren autokannan uusiutuvan huomattavasti uusien autojen markkinaa hitaammin.

Suomi sähköistyy, mutta autoja ostetaan vähän

Suomen automarkkina on eurooppalaisessa vertailussa kaksijakoinen. Uusien henkilöautojen kokonaismäärä on väestöön suhteutettuna pieni, mutta käyttövoimasiirtymä etenee EU-keskiarvoa nopeammin. Vuonna 2025 täyssähköautojen osuus oli Suomessa 37,2 prosenttia, kun koko EU:ssa vastaava osuus jäi 17,4 prosenttiin. Ladattavien hybridien osuus oli Suomessa 20,2 prosenttia ja EU:ssa 9,4 prosenttia, joten ulkoisesti ladattavien autojen yhteenlaskettu osuus oli Suomessa yli kaksinkertainen EU-keskiarvoon verrattuna. Pohjoismaiden sisällä erot ovat silti edelleen suuria: Ruotsi oli vuonna 2025 täyssähköautojen osuudessa hyvin lähellä Suomea, Tanska jo selvästi edellä ja Norja omassa luokassaan lähes kokonaan sähköistyneenä markkinana.

Hyötyajoneuvoissa sama käyttövoimamuutos etenee selvästi hitaammin. Tammi–elokuussa täyssähköisten osuus uusista pakettiautoista oli 15,5 prosenttia, eli selvästi henkilöautojen lähes 49 prosentin osuutta vähemmän. Samalla käytössä oleva kalusto ikääntyy: pakettiautojen keski-ikä Suomessa on 13,5 vuotta ja kuorma-autojen 15,7 vuotta. Autotuojat ja -teollisuus ry:n mukaan paketti- ja kuorma-autojen käyttövoimasiirtymä on edennyt hitaammin kuin monissa aikaisemmissa skenaarioissa arvioitiin, minkä vuoksi ala pitää hankintatukia yhtenä keinona nopeuttaa yrityskaluston uusiutumista ja nollapäästöisiin käyttövoimiin siirtymistä. Suomi on esittänyt EU:n sosiaalisen ilmastorahaston yhteydessä hankintatukea mikroyritysten täyssähköisille kuorma- ja linja-autoille, ja autoala haluaisi ulottaa saman tuen myös nollapäästöisiin pakettiautoihin.