Metsätuhotilanne 2019-2020 aiempien vuosien tasolla - suuria alueellisia eroja30.01.2022 17.11
Valtakunnan metsien 13. inventoinnin (VMI13) mukaan metsikön laatua alentavia tuhoja esiintyi vuonna 2020 noin viidellä miljoonalla hehtaarilla. Tuhojen osuus kasvoi edellisvuodesta runsaalla prosentilla ja oli noin 27 prosenttia puuntuotannon metsämaan pinta-alasta. Tuhojen esiintymisessä oli suurta alueellista vaihtelua. Koko maassa lumi ja hirvi ovat edelleen ylivoimaisesti yleisimpiä metsikön laatua alentavia tuhonaiheuttajia, kuten myös lahottajasienet, tuuli ja tervasroso. Paikallisesti merkittäviä tuhoja aiheuttavat kirjanpainaja, myyrät ja versosurma. − Merkkejä myös aiemmin harmittomina pidettyjen tuholaisten runsastumisesta oli havaittavissa. Eräs tällainen laji on okakaarnakuoriainen, kertoo erityisasiantuntija Heikki Nuorteva Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo. Nuortevan mukaan mäntyjä uhkaa lähitulevaisuudessa myös havuparikas. Säällä suuri merkitys tuhojen esiintymiseen Vuonna 2020 erityisesti hirvi-, tuuli- ja tervasrosotuhot lisääntyivät ja lumi- sekä ruskomäntypistiäistuhot vähenivät. Lumituhot olivat runsaimmillaan vuonna 2019, mutta tähän kokonaismäärään sisältyi myös havaintoja vuoden 2018 laajoista lumituhoista, joita ei oltu korjattu pois metsästä. Maakunnittain tarkasteltuna lumituhoja esiintyi noin neljäsosalla Lapin metsistä sekä melko runsaasti myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Taudeista versosurma ja männynversoruoste vähenivät vuonna 2020 koko maan tasolla, kun taas juurikääpätuhot lisääntyivät erityisesti Uudellamaalla ja Satakunnassa, jossa myös versosurmatuhot lisääntyivät. Myös tunnistamattomien tuhojen määrä kasvoi vuonna 2020. Kirjanpainajakannat olivat hivenen nousussa edellisvuosiin verrattuna, ja niin kutsuttu riskiraja, 15 000 kirjanpainajaa pyydysryhmää kohden, ylittyi useilla paikkakunnilla. Feromoniseurannoissa saatiin runsaasti myös havununnia. − Vaikka havununnia on feromoniansoista löytynyt yhä enenevässä määrin, itse tuhot ovat vielä varsin marginaalisia Suomessa, eikä niistä ole hehtaarikohtaisia tilastoja. Tilanne voi tosin muuttua nopeastikin, jos tuholaiskanta kasvaa riittävän suureksi, Nuorteva kertoo. Raportit pohjautuvat useisiin tietolähteisiin Luken raportit Suomen metsätuhoista vuosilta 2019–2020 on julkaistu Luken raporttisarjassa: 1/2022 ja 2/2022. Raporteissa käsitellään kymmeniä eri metsäpuiden bioottisia ja abioottisia tuhonaiheuttajia. Raporttien tietolähteinä on käytetty VMI:n tuhohavaintomittausten lisäksi muun muassa metsätuhotietopalveluun tulleita tuhoilmoituksia ja tutkimustuloksia. Monia seurantoja tehdään yhteistyössä eri tahojen kanssa. Esimerkiksi kirjanpainajaseurantoja tehdään yhdessä Metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistysten kanssa. Havununnaseurantoja tehdään lukuisten yksityishenkilöiden avustuksella Metsähallituksen, seurakuntien, kaupunkien sekä yksityisten metsänomistajien mailla. Kiitos yhteistyökumppaneille ja metsätuhoista ilmoittaneille. |