Metsien hakkuut Euroopassa eivät lisääntyneet äkillisesti, toisin kuin Nature väitti vuonna 202027.02.2022 9.00
Kesäkuussa 2020 Nature julkaisi artikkelin, jossa oli yllättäviä tuloksia metsien hakkuualan lisäyksestä Euroopassa, erityisesti Pohjoismaissa. Uusi tutkimus paljastaa, miksi Nature-artikkelissa päädyttiin virheelliseen tulokseen. ”Valitettavasti tämä virheellinen tutkimus on jo voinut vaikuttaa EU:n metsäpolitiikkaan”, toteaa David Ellison, metsäpolitiikan asiantuntija Bernin yliopistossa. Nature-artikkeli (Ceccherini G, et al. 2020. Abrupt increase in harvested forest area over Europe after 2015) väittää, että metsien hakkuualat ja hakkuupoistuma lisääntyivät Euroopassa vuoden 2015 jälkeen. Suuri osa eurooppalaisesta tiedeyhteisöstä hämmästyi väitteestä, ja artikkeliin on kirjoitettu useita vastineita. Tiedeyhteisön reaktioiden jälkeen alkuperäisen Nature-artikkelin kirjoittajat korjasivat arvioitaan merkittävästi pienemmiksi. Tuore Annals of Forest Science-sarjassa julkaistu tutkimusartikkeli (Breidenbach et al. 2022) kertoo, miksi Naturessa julkaistu tulos oli virheellinen ja on sitä myös kirjoittajien tekemän korjauksen jälkeen. Useimmilla Euroopan mailla on viralliset vuosittaiset tilastot hakkuumääristä. Nämä tilastot pohjautuvat yleensä tuotantotilastoihin, joita kootaan puun käyttäjiltä. Useissa maissa on myös järjestelmiä, kuten valtakunnan metsien inventointi (VMI), joilla voidaan arvioida hakkuutilastojen luotettavuutta vuotta pidemmillä ajanjaksoilla. Viralliset tilastot osoittavat, että Nature-tutkimuksessa käytetyllä ajanjaksolla hakkuiden määrä lisääntyi Suomessa hieman ja pysyi ennallaan Ruotsissa. Kansainvälinen tutkijaryhmä Norjasta, Suomesta, Sveitsistä ja Ruotsista vertaili satelliittikuviin perustuvia muutoskarttoja ja maastossa mitattuja pysyvien koealojen aineistoja Suomen ja Ruotsin VMI:sta. Vertailu on nyt julkaistu tieteellisenä tutkimuksena Annals of Forest Science-sarjasssa ja osoittaa yksiselitteisesti, että Nature-artikkelin tulokset eivät voi olla tarkkoja. Miksi Nature-artikkeli epäonnistui hakkuiden määrän arvioinnissa? ”Havaittu hakkuiden äkillinen lisäys oli yksinkertainen artefakti, joka johtui siitä, että hakkuiden tunnistamiseen käytetty menetelmä tarkentui tarkasteluajanjakson aikana”, toteaa tutkimusta johtanut Johannes Breidenbach NIBIOsta. Tämä vahvistettiin vertaamalla yli 120 000 maastohavaintoa Suomen ja Ruotsin VMI-koealoilta siihen satelliittikuviin pohjautuneeseen muutoskarttaan, jota Nature-artikkelin kirjoittajat käyttivät. ”Huomasimme, että kartan tarkkuus havaita hakkuita parantui vuoden 2015 jälkeen, mutta hakkuut itsessään eivät lisääntyneet”. Nature-artikkeli on esimerkki tutkimuksesta, jossa tutkijat ovat epäonnistuneet menetelmävalinnassaan eivätkä ole perehtyneet riittävästi julkaistuun tietoon satelliittikuvien käytöstä muutosten tulkinnassa. ”Tiede on kuitenkin itseänsä korjaavaa. Useat tutkijaryhmät Euroopassa ovat työskennelleet aktiivisesti, jotta virheellinen tutkimustulos saadaan korjatuksi. VMIn maastohavainnot osoittivat tässä tutkimuksessa arvonsa”, toteaa Suomen VMI:stä vastaava johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Voiko satellittikuvia ylipäänsä käyttää metsien monitoroinnissa? “Kyllä voi, mutta tämä Breidenbachin ja kumppaneiden tekemä tutkimus nostaa esille tärkeän kysymyksen siitä, mitkä ovat sopivia menetelmiä Euroopan metsien monitorointiin satelliittikuvia hyödyntäen” toteaa Jonas Fridman, Ruotsin VMIn johtajan SLU:sta. |
