Euroopan ajoneuvokanta kasvaa - sähköistyminen etenee verkkaisesti

Euroopan teillä liikkuu enemmän ajoneuvoja kuin aiemmin, mutta ajoneuvokannan uusiutuminen ja päästöjen väheneminen etenevät selvästi hitaammin kuin uusien autojen rekisteröintitilastot antavat ymmärtää. Tämä käy ilmi eurooppalaisten autonvalmistajien kattojärjestön ACEA:n tammikuussa 2026 julkaisemasta Vehicles on European Roads -raportista, joka tarjoaa kattavan tilannekuvan Euroopan ajoneuvokannan rakenteesta.

Vuonna 2024 EU-maiden teillä oli käytössä lähes 256 miljoonaa henkilöautoa, mikä merkitsee 1,4 prosentin kasvuaedellisvuoteen verrattuna. Kasvu oli laaja-alaista: lähes kaikki EU-maat raportoivat henkilöautokannan kasvaneen, ja voimakkainta kehitys oli Latviassa, jossa henkilöautojen määrä kasvoi yli yhdeksän prosenttia. Kun EU:n lisäksi huomioidaan EFTA-maat ja Iso-Britannia, henkilöautojen kokonaismäärä Euroopassa nousi jo yli 302 miljoonaan.

Kasvua nähtiin myös hyötyajoneuvoissa. EU-alueella oli vuonna 2024 käytössä noin 31,1 miljoonaa pakettiautoa, 6,2 miljoonaa kuorma-autoa sekä vajaat 700 000 linja-autoa. Yhteensä paketti-, kuorma- ja linja-autoja on EU:ssa jo lähes 38 miljoonaa, ja niiden määrä kasvoi noin 1,8 prosenttia vuodessa. Kehitys heijastaa erityisesti jakeluliikenteen, verkkokaupan ja kaupunkilogistiikan kasvavia tarpeita.

Ajoneuvokanta vanhenee

Raportin keskeinen havainto on ajoneuvokannan korkea ja yhä nouseva keski-ikä. EU:ssa henkilöautojen keski-ikä on nyt 12,7 vuotta. Maiden väliset erot ovat kuitenkin huomattavia: Kreikassa henkilöautot ovat keskimäärin lähes 18 vuotiaita, kun Luxemburgissa keski-ikä jää hieman yli kahdeksaan vuoteen.

Sama ilmiö näkyy myös paketti- ja kuorma-autoissa. Pakettiautojen keski-ikä EU:ssa on 12,9 vuotta ja kuorma-autojen 14 vuotta. Joissakin maissa, kuten Kreikassa ja Romaniassa, raskaan kaluston keski-ikä nousee yli 20 vuoden. Linja-autokanta on keskimäärin hieman nuorempaa, mutta myös siellä keski-ikä ylittää 12 vuotta, ja vain kuudessa EU-maassa linja-autojen keski-ikä jää alle kymmenen vuoden.

ACEA:n mukaan ajoneuvokannan hidas uusiutuminen on yksi keskeisimmistä haasteista liikenteen päästöjen vähentämisessä. Vanhemmat ajoneuvot hyödyntävät aiempaa teknologiaa, kuluttavat enemmän energiaa ja tuottavat enemmän päästöjä kuin uudet mallit, vaikka uusien ajoneuvojen tekninen kehitys on ollut nopeaa.

Täyssähköautojen osuus vähäinen

Vaikka täyssähköautot ovat nousseet uusien henkilöautojen rekisteröinneissä jo kolmanneksi suosituimmaksi voimanlähteeksi ja niiden osuus uusista EU-rekisteröinneistä oli vuonna 2025 lähes 17 prosenttia, tämä kehitys ei vielä näy koko ajoneuvokannassa. ACEA:n mukaan vain 2,3 prosenttia EU:n henkilöautokannasta on täyssähköisiä, ja lataushybridien osuus on 1,4 prosenttia.

Vain kuudessa EU-maassa täyssähköautojen osuus koko henkilöautokannasta ylittää neljä prosenttia. Tanska erottuu joukosta yli 12 prosentin osuudella, ja EU:n ulkopuolella Norja on selkeä poikkeus: siellä jo yli neljännes kaikista liikenteessä olevista henkilöautoista on täyssähköisiä.

Hyötyajoneuvoissa sähköistyminen etenee vieläkin hitaammin. EU:n pakettiautokannasta yli 90 prosenttia käyttää dieselpolttoainetta, ja täyssähköisten pakettiautojen osuus on vain 1,3 prosenttia. Kuorma-autoissa diesel on lähes hallitseva käyttövoima: 96,3 prosenttia EU:n kuorma-autoista kulkee dieselillä, ja täyssähköisten kuorma-autojen osuus jää 0,3 prosenttiin.

Linja-autoissa kehitys on pidemmällä. Täyssähköisten bussien osuus EU:n linja-autokannasta on 3,2 prosenttia, ja lisäksi 2,5 prosenttia on hybridejä. Joissakin maissa, kuten Luxemburgissa, Alankomaissa ja Tanskassa, sähköbussien osuus on noussut jo yli 15–20 prosenttiin, mikä kertoo julkisen liikenteen määrätietoisista kalustohankinnoista.

Auto pitänyt asemansa 

Raportti osoittaa, että henkilöauto on edelleen keskeinen liikkumisväline Euroopassa. EU:ssa on keskimäärin 570 henkilöautoa tuhatta asukasta kohden, ja lisäksi noin 85 hyötyajoneuvoa ja linja-autoa tuhatta asukasta kohden. Italia on EU:n autoistunein maa, jossa henkilöautojen määrä ylittää 700 autoa tuhatta asukasta kohden, kun taas Latviassa vastaava luku jää alle 420:n.

Kotitalouskohtaisissa tarkasteluissa erot ovat suuria. Tanskassa lähes 40 prosenttia kotitalouksista ei omista autoa lainkaan, kun taas Ranskassa lähes kolmannes kotitalouksista omistaa kaksi henkilöautoa. Keskimääräinen vuotuinen ajosuorite Euroopassa on noin 12 300 kilometriä ajoneuvoa kohden.

Pelkkä sääntely ei riitä 

ACEA:n raportti korostaa, että ajoneuvokannan sähköistyminen ja päästöjen vähentäminen eivät ole yksin sääntelykysymyksiä. Vaikka EU:n ilmasto- ja päästötavoitteet ohjaavat voimakkaasti uusien ajoneuvojen kehitystä, todellinen muutos riippuu siitä, kuinka nopeasti vanha kalusto saadaan korvattua uudella.

Raportin mukaan tarvitaan kokonaisvaltaisempi toimintaympäristö: latausinfrastruktuurin laajentamista, hankinta- ja verokannustimia sekä markkinaehtoisia ratkaisuja, jotka tekevät uusista, vähäpäästöisistä ajoneuvoista aidosti houkuttelevia asiakkaille. Ilman tätä kuilu uusien rekisteröintien ja todellisen ajoneuvokannan välillä säilyy.