Puun käytön lisäämisellä rakentamisessa mittavat ilmastovaikutukset10.09.2019 17.22
Puurakentamisen hyötyihin lukeutuvat materiaalin keveys ja nopea rakentaminen. Ilmastonmuutoksen kannalta ajankohtaisinta on kuitenkin puurakenteiden ainutlaatuinen kyky varastoida hiiltä itseensä koko elinkaarensa ajan. Esimerkiksi keskiverto suomalainen puinen omakotitalo sitoo puurakenteissaan noin 30 tonnia ilman hiilidioksidia. Se vastaa yhden ihmisen keskivertoautoilun yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä. Puun käytön suurimmat kasvumahdollisuudet ovat teollisessa rakentamisessa ja lisäkerros- ja korjausrakentamisessa. Puun käyttöä lisäämällä voidaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta sekä rakentamisen hiilidioksidipäästöjä vähentää merkittävästi. “”Metsäteollisuustuotteilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Jokainen puurakenne varastoi hiiltä, osa jopa satoja vuosia. Fossiilitaloudesta on siirryttävä kohti resurssiviisasta biotaloutta, mihin puurakentamisen lisääminen on yksi olennainen keino”, Metsä Groupin viestintäjohtaja Juha Laine sanoo. Yksi neliömetri puusta rakennettua seinää on 50 kilon hiilivarasto Rakentaminen kuluttaa Euroopassa enemmän uusiutumattomia luonnonvaroja kuin mikään muu teollisuuden ala. Asiantuntijoiden mukaan puurakentamisen lisääminen vaikuttaisi merkittävästi koko rakennusalan ympäristövaikutuksiin. ”Etenkin rakentamisessa tarvitsemme nopeasti kestäviä ratkaisuja”, Metsä Woodin liiketoiminnan kehitysjohtaja Mikko Saavalainen sanoo. ”Puunkäytöstä aiheutuvat ympäristöhaitat ja energiankulutus ovat minimaaliset verrattuna tiileen, betoniin, alumiiniin, muoviin tai teräkseen.” Esimerkiksi kun puusta rakennetaan neliömetri seinää, syntyy noin 50 kilon hiilivarasto. Kasvaessaan puu sitoo ilmakehän hiilidioksidia, muiden materiaalien valmistuksen tuottaessa sitä. Jos puuseinällä korvattaisiin vastaava betoniseinä, vältettäisiin samalla betoniseinän valmistuksen aiheuttama 110 kilon hiilidioksidipäästö. Betoni on yhä paras vaihtoehto esimerkiksi rakennuksen perustuksiin. Jokainen hiilivarastona toimiva rakennuksen puuelementti on ilmaston kannalta siirto positiivisempaan suuntaan. Lukuja
Jättipallo Helsingin katukuvassa konkretisoi puun ilmastovaikutuksen: näin paljon hiiltä sitoo kuutio puuta Helsingin keskustassa Allas Sea Poolin katolla on 9. syyskuuta nähtävissä jättimäinen ilmapallo. Halkaisijaltaan noin 10 metrin pallon sisällä on kaasumäärä, joka vastaa yhden puukuutiometrin ilmakehästä sitomaa hiilidioksidia (1 000 kg). Saman määrän hiilidioksidia vapauttaisi päästöinä ilmaan henkilöautolla ajaminen Helsingistä Ateenaan ja takaisin. Pallon vieressä on myös 1 kuutiometrin kokoinen puukuutio. Pallo ja kuutio havainnollistavat puurakentamisen ilmastovaikutusta ja puun sitoman hiilen määrää. Pallo on valmistettu merestä kerätystä kierrätysmuovista ja se myös kierrätetään käytön jälkeen. |
