"Uuden metsälain myötä ihmiset saavat vihdoin tehdä omaisuudellaan mitä haluavat"

Suomen metsäkeskuksen metsäjohtajan Anna Rakemaan mielestä ei ole epäilystäkään siitä, etteikö vuoden 2014 alussa voimaan tuleva uusi metsälaki ole monella tapaa historiallinen. Uusi laki lähtee siitä, että metsissä toteutetaan metsänomistajan tavoitteita, oli se sitten puuntuotanto tai mustikan kasvatus.

”Ihmiset saavat tehdä omaisuudellaan mitä haluavat, kunhan vain uuden metsän perustaminen päätehakkuun jälkeen onnistuu”, Rakemaa yksinkertaistaa.

Nykyisessä, vuonna 1997 voimaan tulleessa, ja varsinkin sitä edeltäneissä metsälaeissa metsiä on tarkasteltu yhteiskunnan hyödyn näkökulmasta. Pyrkimys on ollut lisätä puuston kasvua ja määrää metsissä ja varmistaa puun jalostuksen kansantaloudelle tuoman hyödyt.

Rakemaa on lakiluonnokseen tyytyväinen. ”Metsänomistajille tulee enemmän mahdollisuuksia viedä omat tavoitteet käytännössä metsään.”

Metsän saa hakata, kun haluaa

Rakemaan mielestä suurin muutos nykylakiin verrattuna on hakkuiden vapautuminen. Nykyisin puiden pitää saavuttaa tietty ikä tai koko, jotta metsän saa hakata. Jatkossa metsänomistaja voi hakata metsänsä milloin vain haluaa. Myös puulajivalikoima, jota metsissä voi kasvattaa, monipuolistuu.

Uuden lain mukaan metsänomistaja saa kasvattaa metsäänsä eri-ikäisrakenteisena ilman mitään erityislupia. Nykylain mukaan se on ollut käytännössä mahdollista vain erityiskohteilla, kuten maisemallisesti arvokkailla alueilla.

Vallitseva käytäntö on ollut kasvattaa metsiä tasaikäisenä ja hakata kiertoajan päätteeksi valtaosa puista kerralla pois sekä istuttaa tai kylvää uusi tilalle. Eri-ikäisrakenteisessa metsässä puita poimitaan pois pienemmissä erissä ja ehkä useammin

Uuden lain mukaan metsänomistajan pitää vain hakkuuilmoitusta tehdessään ilmoittaa, tähtääkö hakkuu entisenlaiseen tasaikäisrakenteiseen vai eri-ikäisrakenteiseen metsään.

Lähde: Talouselämä