Kuljetusyritykset suhtautuvat varovasti automaatioon ja päästötavoitteiden saavuttamiseen

Tampereen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Verne tutki suomalaisten kuljetusyritysten näkemyksiä tavaraliikenteen automaatiosta sekä energiatehokkuus- ja ympäristökysymyksistä kyselyllä, joka suunnattiin Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenistölle.

Tieliikenteen automaation odotetaan yleisesti parantavan liikenneturvallisuutta ja kasvattavan tehokkuutta niin tavarankuljetuksessa kuin henkilöliikenteessäkin. Suomalaiset tiekuljetusyritykset suhtautuvat kuitenkin keskimäärin melko varauksellisesti automaation hyödyntämiseen tavarankuljetuksessa Suomessa.

– Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä suhtautuu lievästi tai hyvin kielteisesti tavaraliikenteen automaatioon ja autonomisiin kuorma-autoihin. Tuloksista havaittiin, että mitä pienempi kuljetusyritys on kyseessä, sen kielteisempää on suhtautuminen tavarankuljetuksen automaatioon, kertoo tutkija Timo LiljamoLiikenteen tutkimuskeskus Vernestä.

Kyselyyn vastanneet yritykset myös arvioivat, että suuret logistiikka- ja kuljetusyritykset hyötyisivät automaatiosta pieniä kuljetusyrityksiä enemmän. Valtaosa kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan usko autonomisten kuorma-autojen toimivan Suomessa vielä pitkään aikaan.

Autonomisten kuorma-autojen kehityksen kannalta erityisen haasteellisena vastaajat näkivät Suomen tieverkon puutteelliset ominaisuudet, heikon kunnon ja liian vaativat keliolosuhteet. Suurin osa kyselyn vastaajista uskoi, että autonomisista kuorma-autoista ei kyetä tekemään riittävän luotettavia edes moottoriteille ja hyviin keliolosuhteisiin. Enemmistö vastaajista kuitenkin sallisi autonomisten kuorma-autojen testaamisen esimerkiksi moottoriteillä, kunhan kyydissä on edelleen automaation turvallisesta toiminnasta vastaava kuljettaja.

Päästötavoitteiden saavuttaminen askarruttaa tiekuljetusyrityksiä

Valtaosa eli lähes 80 prosenttia kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että tieliikenteestä syntyviä ympäristöhaittoja ja -päästöjä tulee pyrkiä vähentämään. Kuitenkin vain noin 40 prosenttia vastaajista piti tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen nollaamista vuoteen 2045 mennessä hyvänä tavoitteena.

Ilmastonmuutokseen vastaaminen edellyttää nopeita ja merkittäviä päästövähennyksiä myös tiekuljetussektorilla. Kyselyn perusteella tiekuljetusyritykset näkevät uuden teknologian kehittämisen ja käyttöönoton yleisesti hyväksyttävänä keinona päästöjen vähentämiseen, kun taas taloudelliset ohjauskeinot ja lainsäädännölliset kiellot ja rajoitukset herättävät ristiriitaisempia näkemyksiä: 14 prosenttia vastaajista piti näitä täysin hyväksyttävinä tapoina päästöjen rajoittamiseen, kun taas 17 prosenttia oli täysin eri mieltä.

– Kuljetusasiakkailla on merkittävä rooli tavarankuljetuksen energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamisessa, mutta tämän ja vuonna 2011 tehdyn kyselyn perusteella asiakkaiden kiinnostus ei ole juurikaan lisääntynyt 2010-luvun aikana, kertoo tenure track -professori Heikki Liimatainen.

Kuljetusasiakkaat voivat esimerkiksi vaatia tiekuljetusyrityksiltä ympäristöystävällisempää kalustoa, valvoa vaatimusten täyttymistä ja kehittää kuljetusten suunnittelua. Monissa kuljetusyritysten vastauksissa nousi kuitenkin esiin huoli siitä, että hinta on usein ainoa asiakkaille merkitsevä tekijä. Kuljetusyritykset kokevat esimerkiksi, että asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan enempää vähäpäästöisellä kalustolla tehdyistä kuljetuksista, mikä hidastaa investointeja puhtaampaan kalustoon.

Kyselyyn vastasi yhteensä 256 tiekuljetusyritystä. Kyselyyn vastanneet yritykset ovat kooltaan pieniä, kuten keskimääräiset suomalaiset kuljetusyritykset yleensäkin. Kysely toteutettiin Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä osana Koneen Säätiön rahoittamaa Digitalisaatio, automatisaatio ja sähköistyminen arkiliikenteen muutosvoimina -tutkimushanketta.

Linkki tutkimukseen TÄSSÄ!