Metsän polttoaine lähellä läpimurtoa10.01.2010 17.00  ”Perinteinen kuitupuu voi jatkossa päätyä sellu- tai polttokattilan sijasta myös auton tankkiin.”Metsän energiavarojen jalostamiseen liikennepolttoaineeksi on jo vuosikaudet liitetty suuria odotuksia. Metsäyhtiöt ja tutkimuslaitokset ovat käyttäneet aikaa ja rahaa jalostustekniikan kehittelyyn, ja nyt odotuksille aletaan vähitellen saada vastinetta. Pisimmällä omassa biopolttoainehankkeessaan näyttää tällä hetkellä olevan metsäjätti UPM, joka kertoo olevansa valmis päättämään jalostamoinvestoinnista jo ensi kesänä (MT 4.1.). Ympäristövaikutukset on arvioitu lain edellyttämällä tavalla UPM:n Rauman ja Kuusankosken tehdasympäristöissä. Muutos maailman energiataloudessa on välttämätön. Muutostarve koskee suuresti myös liikenteen energiaratkaisuja, eikä ole Suomelle suinkaan merkityksetöntä, jos tämä ratkaisu löytyy edes osittain metsäenergiasta. UPM:n kaavailema jalostamo tuottaisi täydessä tehossaan biopolttoainetta 300 000 tonnia vuodessa. Tuotanto vaatisi raaka-aineekseen puuta – kantoja, oksia, latvuksia ja kuorta – noin kaksi miljoonaa kuutiota. Se on valtava määrä. Ja laitos tuskin jäisi ainoaksi Suomessa, sillä myös Stora Ensolla, Metsäliitolla ja Vapolla on omat kunnianhimoiset suunnitelmansa. Suomen uusia nokioita on odotettu nimenomaan bioenergiaan liittyvistä innovaatioista. Puun poltossa olemme edelläkävijöitä, samoin suomalaisteollisuus kykenee jo vientikauppaan tuulivoimalatoimittajana. Metsän luonnonvaroista jalostettava liikennepolttoaine olisi kuitenkin koko kansantaloudelle mullistava avaus. Toki puukaasu sotavuosina korvasi tuontibensiiniä, mutta uusi tekniikka teollisessa mittakaavassa toteutettuna parantaisi ratkaisevasti sekä energiaomavaraisuutta että kauppatasetta. Myös Suomen haastavan bioenergiatavoitteen täyttämisessä puupolttoaineella voi olla ratkaiseva rooli. Kun bensiinin ja monien muiden kemikaalien raaka-aine vaihtuu öljystä puuksi tai turpeeksi, hiilidioksidipäästöt putoavat peräti 85 prosenttia. Lisäksi puuperäinen polttoaine huomioidaan EU:n bioenergialaskelmissa jatkossa kaksinkertaisella painotuksella.
Suomalainen metsäteollisuus on viime vuosiin saakka suhtautunut nihkeästi puun ensisijaiseen energiakäyttöön. Ymmärrettävä syy on ollut se, että sellutehtaiden kaipaamaa kuitupuuta on alkanut päätyä paremman hinnan vuoksi polttolaitoksiin. Metsäteollisuus on ollut omissa laitosratkaisuissaan tehokas puuenergian tuottaja ja hyödyntäjä. Kun tähän saakka kyseessä on ollut muun puuteollisuuden sivuvirtojen energiakäyttö, on teollisuus nyt huomannut, että energia eri muodoissaan voi jatkossa entistä useammin olla jopa sen päätuote. Perinteinen kuitupuu voi siis jatkossa päätyä sellu- tai polttokattilan sijasta auton tankkiin. Puun jalostaminen liikennepolttoaineeksi voi olla myös alku koko metsäteollisuutemme uudelle kukoistukselle. Suomen metsät kasvavat puuta ennätystahtiin eli noin 100 miljoonaa kuutiota vuodessa. Massa- ja mekaanisen teollisuuden tarpeidenkin jälkeen kasvusta riittäisi huomattava osa polttonesteiden raaka-aineeksi. Samaan energiavarantoon voidaan laskea myös turve, jota edelleen kasvaa soillamme energiakäyttöä nopeammin. Kun Suomen valtio on suurin soiden ja metsien omistaja, eivät biopolttoainebisneksen tuotot valu pelkästään suuryrityksille, vaan niistä pääsee hyötymään koko kansa. Puun jalostamisessa liikennepolttoaineeksi otetaan nyt ensimmäisiä konkreettisia askelia. Askeleet ovat vielä pieniä, mutta ne voivat jatkossa mullistaa koko suomalaisen metsäalan. Maaseudun Tulevaisuus |
