Kameratekniikka on tervetullut parantamaan kuormaus- ja purkaustehoa sekä liikenneturvallisuutta

Ammattilehden aikaisemmassa uutisessa 4.12.2009 kerrottiin kameratekniikan kokeilusta Matti Salmisen energiapuuyhdistelmässä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 EHM Oy:n pyrkimys kameratekniikan käyttämiseksi on erittäin tervetullut. Seuraavassa tarkastellaan asiaa energiapuun kuljetusten osalta. Lisäksi tuodaan esiin kuljetustehon ja liikenneturvallisuuden kehitys ja haasteet yleisesti, jopa maailmanlaajuisesti.

 Miksi kameratekniikan käyttöä on tarpeen kokeilla?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kameratekniikan käytön arvioidaan helpottavan ja nopeuttavan energiapuun kuormausta ja purkausta. Samalla siitä saattaa olla apua myös turvallisuuden parantamisessa.

Kuljetustehoa on saatava lisää kaikkialla, myö energiapuun kuljetuksissa, jotta Suomi pärjää.  Energiapuuta ei kannata kuljettaa kovin kaukaa, vastassa on ns. 0-raja, jonka takaa energiapuun kuljetus on kannattamatonta. 0-raja on suhteellisen lähellä. Tämän vuoksi kuljetustehoa on saatava lisää, mutta miten?

 Kuljetuksen kokonaisteho on kuljetussuorite per aika eli paljonko saadaan kuljetettua tavaraa aikayksikössä [tkm/tunti tai m^3km/tunti]. Aika muodostuu kuormausajan, kuormattuna ajoajan, purkausajan ja kuormaamattomana ajoajan summasta. Nopeus puolestaan riippuu ajonopeudesta kuormattuna ja kuormaamattomana sekä kuormaus- ja purkausnopeudesta.

Mihin tekijöihin voidaan vaikuttaa? Nykyhetkellä on vaikea lisätä ajonopeutta. Maksiminopeus yleisillä teillä on 80 km/h ja siihen sallitaan tosin lisäys 10 km/h. Metsäteillä, joiden osuus kokonaismatkasta on pienehkö (muutamasta kilometristä ylöspäin), ajonopeus vaihtelee välillä 20 – 60 km/h mm. tien vaaka- ja pystylinjauksesta riippuen. Ajoneuvoyhdistelmän sallittu kokonaismassa on 60 t ja sen perusteella määräytyy kuorman suuruus. Kokonaismassa ei ole lisättävissä - ainakaan vähään aikaan. Keventämällä ajoneuvoyhdistelmän omaa massaa, nettokuormaa voidaan hiukan lisätä. Entä kuormaus- ja purkausaikojen lyhentäminen, onko siihen mahdollisuuksia ja millä keinoin?

 

Kameratekniikasta apua?

Kameratekniikan käyttö tehostaa kuormaus- ja purkaustoimintoja; kameran avulla nähdään kuormausalue ja –kohde samoin kuin purkausalue ja –kohde. Nähdään laajemmin, nähdään pimeässäkin, mistä kanto tai risupaali otetaan, nähdään, onko ketään tiellä, Ts. nähdään kunnolla ja paremmin kuormaus- ja purkausvaiheessa. Kun nähdään laajemmin ja paremmin, osataan toimia tehokkaammin ja turvallisemmin, voidaan välttää turhat aikaa vievät otot, vaaranpaikat ja onnettomuudet.

 Kannattaa pitää mielessä, että kuljetustehokkuutta on parannettava yleisesti, koska kuljetukset muun liikenteen mukana ovat joutumassa pysähtyneisyyden tilaan kasvavilla kaupunkialueilla. Tehokkuus laskee alle hyväksyttävissä olevan tason. Kuljetustehon parantaminen on tärkeä.

 

Entä liikenneturvallisuus?

Liikenneturvallisuus Suomessa, kuten muissa Pohjoismaissa ja Hollannissa, on korkealla tasolla, mutta sitä voidaan edelleen parantaa monin keinoin. Kuormaus- ja purkausvaiheessa sattuu myös onnettomuuksia, tosin suhteellisen vähän, mutta kuitenkin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ottamalla käyttöön kameratekniikka, saadaan kuormaimen käyttäjän näkökenttää laajemmaksi. Kameran avulla hän näkee perävaunun alareunoihin, jopa alle, ja myös pimeällä. Hän näkee, onko kukaan perävaunun edessä sitä peruutettaessa, tai onko kukaan edessä, kun hän siirtää kuormaimen kouraa. Kun kuormaimen käyttäjä voi toimia kulloinkin tilanteen mukaisella nopeudella, ja käyttää maksimitehoa, tilanteen vaatiessa hidastaa tai pysäyttää kuormaimen, jos joku tulee eteen. Tällä tavoin kuormaaja voi välttää vaaratilanteet ja onnettomuudet, toimia tehokkaasti ja kuitenkin turvallisesti.

 

Kannattaa pitää mielessä, että tieliikenteen turvallisuus on globaalisesti eli maailmanlaajuisesti surullista sanomaa. Tänä vuonna noin 1.3 miljoonaa ihmistä kuolee tieliikenneonnettomuuksissa. Kymmenen vuoden päästä arvioidaan määrän nousevan noin 2 miljoonaa kuolemantapaukseen, näistä suurin osa nopeasti autoistuvissa kehittyvissä maissa. Kaikki keinot tarvitaan tämän globaalisen kansantautiepidemian ”tieliikenneonnettomuudet” hillitsemiseksi.

 

Kuukausi sitten pidettiin Moskovassa neljäs kansainvälinen ministeritason liikenneturvallisuus-kongressi. Kongressissa todettiin em. globaalinen liikenneturvallisuustilanne ja sen todennäköinen kehitys, ellei ryhdytä kiireellisesti toimenpiteisiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi maailmanlaajuisesti.

 

Kongressi korosti mm. seuraavaa: ”Tieliikenneonnettomuudet edustavat ei vähempää kuin yleistä terveyskriisiä kehitysmaille, globaalia epidemiaa, jonka ennustetaan pahenevan merkittävästi seuraavan vuosikymmenen kuluessa, ellei estämistoimintaan ryhdytä.

 

Globaali tieliikenneturvallisuus on kylläkin kansainvälisen politiikan asialistalla, se on kestävän kehityksen olennainen, mutta toistaiseksi puuttuva palanen. Vaarallisilla teillä on vaikutusta kaikkiin muihin kehitystavoitteisiin, olkoon kysymyksessä terveyden tai koulutuksen kehittämisestä, tai talouden ja kaupan edistämisestä, saatikka tieliikenneonnettomuuksien suunnattomista taloudellisista ja sosiaalisista kustannuksista”.

 

Jussi Sauna-aho

Tekn. tri

2009-12-08