Väitös: Paperi- ja terästeollisuuksien skenaariot vuoteen 2018 saakka

Diplomi-insinööri Antti Lindqvistin tuotantotalouden yritysten strategiat -alaan kuuluva väitöskirja for Capital Intensive Manufacturing Ryhmäpäätöksentekoon pohjautuvan ennakkonäkemyksen luominen pääomaintensiivisille teollisuuksille – Paperi- ja terästeollisuuksien skenaariot vuoteen 2018 saakka tarkastettiin perjantaina 11.12.2009 klo 11 Lappeenrannan teknillisen yliopiston salissa 1383. Vastaväittäjänä toimi professori Hannu Kivijärvi Helsingin kauppakorkeakoulusta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Markku Tuominen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. 

Väitöskirja on luettavissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTPub-tietokannassa osoitteessa:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-214-854-4
 

Väitöskirjatutkimus keskittyy ennakoinnin parantamiseen erityisesti pääomaintensiivisten teollisuuksien toimintakentässä sekä skenaarioprosessin metodologiseen kehittämiseen hyödyntämällä tietokoneavusteista ryhmäpäätöksentekoa. Tutkimuksessa on kehitetty ryhmäpäätöksenteon skenaarioprosessiin kiinteästi integroiva malli, nk. SAGES-skenaarioprosessi, joka on testattu empiirisesti luomalla paperi- ja terästeollisuuksille tulevaisuuden skenaariot vuoteen 2018 saakka. Tutkimuksessa on löydetty tukea sille, että ryhmäpäätöksentekoa voidaan käyttää skenaario- ja strategiasuunnittelun apuna. Ryhmäpäätöksenteon keskeisimpiä etuja ovat hyvä aikatehokkuus, korkea tuottavuus ja konventionaaliseen skenaarioprosessiin verrattuna alhaisempi aika- ja henkilöresurssitarve. Kehitetty skenaariomalli auttaa yrityksiä parantamaan ennakointiaan, voi alentaa kynnystä skenaariosuunnitteluun ja on sovellettavissa myös pienempien kokonaisuuksien kuten tiettyjen arvoketjun osien tulevaisuuksien tutkimiseen.

Maailmanlaajuisen taloustaantuman myötä epävarmuuksien hallinta on tullut jälleen viime vuosina yhä tärkeämmäksi. Ennakoinnin parantaminen koskee erityisesti pääomaintensiivistä teollisuutta, joka investoi ja sitoo pääomiaan pitkäjänteisesti, jopa useiksi vuosikymmeniksi. Yhtenä tulevaisuuden epävarmuuden hallintamenetelmänä skenaariosuunnittelulla on katsottu olevan monia etuja, mutta myös rajoitteita, epävarmuuksien tunnistamisessa ja hallinnassa sekä mahdollisten tulevaisuuden kehityspolkujen luomisessa. Keskeisimmät skenaariosuunnittelun haasteet liittyvät sen raskaaksi koettuun rakenteeseen ja resurssi-intensiivisyyteen (prosessihaaste), organisaation alhaiseen sitoutumiseen ja oppimiseen (implementointihaaste) sekä toisinaan ylisuureen luottamukseen ja nykyhetkeen keskittymiseen (sisältöhaaste). 

Väitöskirjatutkimus keskittyy sekä ennakoinnin parantamiseen erityisesti pääomaintensiivisten teollisuuksien toimintakentässä että skenaariosuunnittelun metodologiseen kehittämiseen ja konventionaalisessa skenaarioprosessissa havaittujen puutteiden korjaamiseen hyödyntämällä tietokoneavusteista ryhmäpäätöksentekoa. Tutkimusongelmaa on lähestytty kehittelemällä konstruktio, jossa yhdistetään konventionaalisen skenaarioprosessin elementtejä samaan aikaan ja samassa paikassa tapahtuvan ryhmäpäätöksenteon menetelmiin. Luomalla tunnistetuista ja priorisoiduista tulevaisuuden ajureista kausaalisia ketjuja ja käyttämällä priorisoituihin tulevaisuuden megatrendeihin pohjautuvaa deduktiivista skenaariopäättelyä, lopputuloksena teollisuudelle pystytään mallin avulla tunnistamaan alustavia skenaarioklustereita vaihtoehtoisten tulevaisuuksien luomiseksi.

Tutkimuksessa kehitetty malli, nk. SAGES-skenaarioprosessi, on testattu empiirisesti luomalla kahdelle pääomaintensiiviselle case-teollisuudelle, paperi- ja terästeollisuudelle, tulevaisuuden skenaariot vuoteen 2018 saakka. Prosessissa molemmille teollisuuksille on luotu kolme vaihtoehtoista skenaariota sekä tunnistettu keskeisimmät aloihin vaikuttavat megatrendit, tulevaisuuden ajurit, investointideterminantit ja kunkin skenaarion kehittymistä kuvaavat keskeisimmät indikaattorit. Empiiristen tulosten perusteella paperiteollisuuden näkymät vaikuttavat hyvin kaksijakoisilta, kun taas terästeollisuuden tulevaisuuden on arvioitu kehittyvän huomattavasti myönteisemmin.

Tutkimuksessa on löydetty tukea sille, että tietokoneavusteista ryhmäpäätöksentekoa voidaan käyttää skenaario- ja strategiasuunnittelun apuna muutamin rajauksin. Keskeisimpiä etuja menetelmän hyödyntämisessä ovat hyvä aikatehokkuus, korkea tuottavuus ja konventionaaliseen skenaarioprosessiin verrattuna alhaisempi aika- ja henkilöresurssitarve. Ryhmäpäätöksenteko-menetelmällä näytetään myös saavutettavan hyvä osanottajatyytyväisyys ja sillä pystytään kannustamaan osallistujia innovatiiviseen ajatteluun.

Tutkimuksen tulokset hyödyttävät pääomaintensiivisten teollisuuksien toimijoita sekä skenaariosuunnittelun harjoittajia ja kehittäjiä. Tutkimuksessa luotu, ryhmäpäätöksenteon skenaarioprosessiin kiinteästi integroiva SAGES-malli auttaa yrityksiä parantamaan ennakointiaan ja voi alentaa kynnystä skenaariosuunnitteluun. Sitä voidaan hyödyntää kokonaisten toimialojen tulevaisuuksien tarkastelussa sekä pienempien kokonaisuuksien, kuten tiettyjen arvoketjun osien tai yksittäisten investointien vaihtoehtoisten kehityskulkujen arvioimisessa.

Tietoja väittelijästä:
Antti Lindqvist
Syntynyt 1977, Loppi
Kotikunta: Helsinki
Ylioppilas 1996, Riihimäen lukio
Diplomi-insinööri 2003, Teknillinen korkeakoulu
Strategia-analyytikko 2003-2004, Stora Enso Oyj
Tekninen asiakaspalvelupäällikkö  2004-2008, Stora Enson Imatran tehtaat
Investointipäällikkö 2008 ->, Stora Enso Oyj