Pienpuukohteiden energiapuun korjuu 10.01.2010 6.00

 

Kasvatusmetsien energiapuun korjuukohteita voivat olla:

• Harvennusta vaativat nuoret metsät
• Riukuuntuneet kasvatusmetsät
• Normaaliaikainen ensiharvennus
• Myöhästyneet taimikonhoitoalueet
• Verhopuiden poistokohteet
• Kunnostusojitusalueiden harvennukset

Pääosa kasvatusmetsien energiapuusta korjataan nuoren metsän kunnostuskohteilta (ns. energiapuuharvennus) ja ensiharvennuskohteilta. Näiltä kohteilta voidaan korjata energiaksi soveltuvaa puuta koko- tai rankapuukorjuuna. Nuoren metsän hoito nopeuttaa puuston kehitystä ja lisää myöhempien hakkuiden tuloa.


Metsänhoidollisena tavoiteltavaa on, että taimikonhoitotyöt tehdään oikea-aikaisesti, jolloin taimikon harvennusta seuraava toimenpide on ensiharvennus. Suomessa on kuitenkin paljon metsiä, joiden taimikonhoito on jostain syystä laiminlyöty tai tehty puutteellisesti, tällöin puuntuotantokyvyn säilyttämiseksi on järkevää harventaa metsä varsinaista ensiharvennusta ennen. Tällöin voidaan tehdä ns. energiapuuharvennus, josta ei saada kuitupuun mittoja täyttävää ainespuuta vaan poistettava puu soveltuu energiapuuksi.

• Riukuuntuneissa kasvatusmetsissä suoritetaan hakkuu ennen varsinaisen ensiharvennuksen suorittamista.
• Syynä hoitohakkuun suorittamiseen on vaillinainen taimikonhoitotyö ja hakkuu suoritetaan kun puuston keskipituus on 10-14 metriä.
• Hakkuukertymä vaihtelee suuresti poistettavan puuston mukaan, mutta tyypillinen energiapuukertymä oksineen on 40-80 m3/ha ja karsittuna rankana 30-40 m3/ha.
• Kaupallisesti kannattavan kohteen rajana voidaan pitää yli 25 m3/ha ja leimikon koon tulisi olla vähintään 2-3 hehtaaria.
• Kunnostushakkuissa kannattavuuden perustana suurelta osin KEMERA-tukimahdollisuus

Ensiharvennus

• Ensiharvennus ajoittuu kasvupaikasta ja puulajista riippuen 25-50 vuoden ikään.
  Ensiharvennuspuun pääasiallisin käyttökohde on kuituraaka-aine metsäteollisuudelle, mutta jonkin verran puuta hakataan myös energiakäyttöön.
• Mikäli kuitupuun saanto on hyvin pieni voi olla kannattavaa, että kaikki puu hakataan energiapuuksi, Kemera-tukimahdollisuutta ei ensiharvennuksissa kuitenkaan ole.
• Ensiharvennusten kannattavuus vaihtelee suuresti suhdanteiden mukaan, mutta ne ovat erittäin tärkeitä metsänhoidollisesti ajatellen.
• Ensiharvennus- ja kunnostuskohteista vuotuisen energiapuumäärän on arvioitu olevan 5 miljoonaa m3, kun kuitupuu otetaan talteen 7-8 cm:n läpimittaan saakka. Jos kuitupuun minimiläpimitta pienennetään 5 cm:iin, pienenee energiapuun saanto noin 3 miljoonaan m3:n.
• Ensiharvennuskohteilla on kuitenkin huolehdittava riittävästä hakkuutähteiden ja latvojen jättämisestä alueelle ravinteiden saannin turvaamiseksi.
• Kuitupuun korjuun kannattavuusraja on noin 25-30 m3/ha ja energiapuun tätä jonkin verran suurempi.
• Tyypillisessä ensiharvennuksessa energiapuuksi kelpaavaa rankaa kertyy 50-75 m3/ha ja kokopuuta oksineen 60-100 m3/ha