Uudistushakkuiden latvusmassan korjuu

Hakkuutähteen kertymään vaikuttaa puulajin lisäksi puun määrä, järeys, oksaisuus ja lahon määrä. Keskiverto kuusikon uudistushakkuualalle jää hakkuutähdettä noin 100 m3 hehtaarille, kun ainespuuta on korjattu 200 – 250 m3/ha.

Metsäntutkimuslaitoksen tekemien arvioiden mukaan tekniset ja ekologiset rajoitteet huomioon ottaen on korjuukelpoiseksi hakkuutähteen vuotuiseksi määräksi on arvioitu 5,6 milj. m3 neulasitta tai 8,6 milj. m3 neulasineen, jonka energiasisältö olisi 18,1 TWh. Eniten hakkuutähdettä kertyy Keski- ja Etelä-Suomesta.


Esimerkki hakkuutähteen kertymästä:
Ainespuun kertymä päätehakkuukuusikosta Etelä- ja Keski-Suomessa tyypillisesti 200 – 250 m3 / ha:
Hakkuutähdettä 70-110 m3/ha --> hakkuutähdettä talteen 50-80 m3 (tuorekuutiota) --> haketta 125 -200 i-m3, jonka energiasisältö on 100-160 MWh, joka vasaa 8-14 tonnia öljyä

Hakkuutähteestä pyritään ottamaan talteen 2/3 ja jättämään 1/3 ravinnevaroiksi.

Hakkuutähteen korjuu otettava huomioon leimikon ostossa ja työmaan suunnittelussa

• suuret leimikot ja leimikkokeskittymät parantavat
  toiminnan kannattavuutta
• tavoitteena saada yhdeltä työmaalta vähintään
  yksi täysi kuorma
• täysperävaunullinen hakeauto 100-120 i-m3
• vaihtolava-hakeauto 35 - 50 i-m3/lava

Päätehakkuuleimikolle asetettavat vaatimukset, jotta hakkuutähteiden korjuu on kannattavaa:

• Ainespuukertymä kuusikossa vähintään 200 m3
• Ainespuukertymä männikössä vähintään 300 m3
• Leimikon maapohjan tulee olla kantava,
  ei liian kivikkoinen tai runsasta
  alikasvosta sisältävä.
• Metsäkuljetusmatka yleensä alle 350 metriä
• Pienemmät kohteet leimikkokeskittyminä,
  jatkettuna lähikuljetuksena tai isäntälinjan
  korjuuna

Hyvän hakkuutähteen korjuukohteen ominaispiirteitä ovat:

• Suuri kuusipuun osuus
• Riittävän suuri leimikko
• Ravinteikas maapohja
• Helppokulkuinen ja kantava maapohja
• Vähäinen aluskasvillisuus
• Hyvät logistiset ominaisuudet
  (lyhyt metsäkuljetusmatka
  ja riittävän tilava varastoalue)

Hakkuutähdeiden korjuun vaikutukset ravinteisiin
Hakkuutähteiden korjuun yhteydessä osa hakkuutähteisiin sitoutuneista ravinteista poistuu seuraavan puusukupolven käytöstä. Suurin menetys tapahtuu typin osalla. Hakkuutähteiden korjuulla on vaikutus ravinnetasapainoon varsinkin karuilla kangasmailla, vaikka toisaalta uuden sukupolven taimikkovaiheen ravinnetarve on vähäinen. On kuitenkin suositeltavaa korjata hakkuutähteitä ainoastaan reheviltä maapohjilta. Omalta osaltaan myöskorjuun kannattavuus riittävän hakkuutähdesaannon takia puoltaa korjaamaan hakkuutähdettä ainoastaan reheviltä maapohjilta. Hakkuutähteiden kuivattaminen palstalla vähentää huomattavasti ravinteiden menetystä.