Sahatavaran viennin arvo kasvoi vuoden alusta toukokuun loppuun mennessä lähes 690 miljoonaan euroon ja ylitti määrältään 3,7 miljoonaa kuutiometriä. Kasvua kirjattiin viisi prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Kolme suurinta vientimarkkinaa olivat Kiina (810 000 m3), Egypti (480 000 m3) ja Japani (387 000 m3). Vientimäärä Kiinaan kasvoi lähes 70%, väheni Egyptiin 30% ja kasvoi lievästi Japaniin (+2%). Kuusisahatavaran viennin määrä kasvoi 11 ja hinta yhdellä prosentilla. Mäntysahatavaran vientimäärä kasvoi prosentilla ja hinta putosi lähes 4 prosenttia.
Mäntysahatavaran tilannetta heikentävät Egyptin edelleen kireänä pysyvä taloustilanne sekä Algerian tuontirajoitukset, joilla pyritään korjaamaan öljyn vientitulojen romahtamisesta johtuvaa heikkoa kauppatasetta. Kuusen vientikysyntä kasvoi kaikilla päämarkkinoilla Kiinan vedolla. Sahatavaraviennin negatiivinen hintakehitys johtuu merkittävältä osin US dollaria vastaan vahvistuneesta Euron kurssista, mikä heikentää oleellisesti euromääräistä hintatasoa Kiinassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä.
Sahateollisuuden kustannustaso on edelleen nousussa. Alkuvuoden konttirahtien korotukset nostivat Aasian liikenteen kuljetuskustannuksia oleellisesti. Raaka-ainekustannukset ovat nousseet huomattavasti enemmän kuin sahatavaran hinta. Etenkin männyssä hintojen epäsuhta on pahimmillaan 2000-luvulla. Saha- ja selluteollisuuden tuloksentekokyvyn ero kasvaa edelleen, kun raaka-aineen hintapaineet kohdistetaan vain tukkiin.
Sahateollisuuden sivutuotemarkkina on heikko. Jo nyt ylitarjonnasta kärsivien purun ja kuoren markkinaa uhkaavat europarlamentin ympäristövaliokunnassa esitetyt linjaukset, joiden mukaan mm. sahanpurua ei voitaisi käyttää polttoaineena eikä nestemäisten polttoaineiden raaka-aineena. Vaatimus on suomalaisissa olosuhteissa kohtuuton, sillä se tekisi Suomessa purusta ja kuoresta pysyvästi jätettä, mikä puolestaan on vastoin EU:n jätedirektiiviä.
Suomalaisen sahateollisuuden kansainvälinen kilpailuasema on vaikea. Ruotsissa sahat ovat pystyneet tekemään viimeisen kahden vuoden aikana runsaat kolme prosenttiyksikköä parempaa liiketulosta kuin suomalaiset. Suomalaisten takamatka virolaisiin sahoihin on vieläkin suurempi. Venäläiset ovat kasvattaneet tuotantoaan ja kahmineet markkinaosuuksia heikon ruplan avulla. Kannattavuusero kilpailijamaihin selittyy pitkälti Suomen korkeilla raaka-ainekustannuksilla.
Tuoreimmat tilastot löydät Sahateollisuus ry:n sivuilta:
http://www.sahateollisuus.com/tilastot
