Norjan opit Suomelle: tieliikenteen turvallisuus koko liikennejärjestelmän kehittämisen keskiöön05.06.2023 14.20
Norja on noussut 2010-luvun kuluessa kärkimaaksi, kun tarkastellaan tieliikenteessä kuolleiden määrää suhteessa asukaslukuun. Suomessa taas turvallisuuskehitys on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista. Uusi tutkimus valottaa, mitä Suomessa voidaan oppia Norjalta. Tieliikenteen turvallisuuden parantamisen tulisi olla strategisempaa ja pitkäjänteisempää. Konkreettisiksi toimiksi tunnistettiin muun muassa nopeuksiin vaikuttaminen ja pienemmät tieverkon kehittämistoimenpiteet. Pitkällä aikavälillä tieliikenteen turvallisuuden paraneminen on seurausta suuresta määrästä eri tekijöitä. Norjassa tämä ja moni muu tutkimukseen perustuva tieto on omaksuttu tieliikenteen turvallisuustyön perustaksi. ”Tämä heijastuu kokonaisvaltaisena tieliikenteen turvallisuuden kehittämisenä, jolle on vahva kansallinen tahtotila ja johon liittyy selkeät ja säännöllisesti seurattavat tavoitteet”, toteaa tutkimushankkeen projektipäällikkö, lehtori Markus Pöllänen Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä. Tutkimuksessa tarkastellaan tieliikenteen turvallisuuden kehitystä Suomessa ja Norjassa 2000-luvulla ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. ”Suomi on Norjaa perässä erityisesti nuorten turvallisuudessa, henkilöautoilun ja pyöräilyn turvallisuudessa sekä suistumis- ja risteysonnettomuuksissa”, kertoo erityisasiantuntija Riikka Rajamäki Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista. Kolme suositusta Suomelle Tutkimuksessa nostetaan kolme tärkeintä suositusta Suomen tieliikenteen turvallisuuden kehittämiseksi Norjan oppien mukaisesti:
Konkreettisina toimina tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi Suomessa voidaan tunnistaa mm. nopeuksiin vaikuttaminen, pienemmät tieverkon kehittämistoimenpiteet sekä huomion suuntaaminen nuorten ja erityisesti nuorten miesten turvallisuuteen. Liikennekäyttäytymisellä suuri merkitys Liikennekäyttäytyminen on parantunut sekä Suomessa että Norjassa 2000-luvun kuluessa, kun tarkastellaan esimerkiksi turvavyön ja pyöräilykypärän käyttöä. Suomessa turvalaitteiden käyttö ei kuitenkaan ole yhtä yleistä kuin Norjassa. Norjassa liikennekäyttäytymiseen on pyritty vaikuttamaan mm. nopeus- ja turvavyökampanjoinnilla, päihteiden käyttöä koskevia säädöksiä uudistamalla, tieympäristöä ja liikennevalvontaa kehittämällä sekä liikennerikkomuksien seurauksia kiristämällä. ”Yksi merkittävä ero maiden välillä on, että Norjassa nopeusrajoitukset ovat alemmat ja nopeusrajoituksia noudatetaan paremmin”, huomauttaa Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Marja Pakarinen. Nollavisio ohjaa liikenneturvallisuustyötä – Norjalla välitavoitteita nopeuksiin ja teihin liittyen Nollavisio, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tieliikenteessä, hyväksyttiin Suomessa ja Norjassa pitkän aikavälin tavoitetilaksi 2000-luvun alussa. Vaikka pitkän aikavälin tavoitetila on sama, maiden toimenpiteet vision saavuttamiseksi eroavat toisistaan. Norjassa tieliikenteen turvallisuuden kehittämisen suuri painoarvo näkyy mm. turvallisiin teihin ja turvallisiin nopeuksiin ohjaavissa välitavoitteissa. Esimerkiksi tavoitteena on, että vuoteen 2028 mennessä valtateiden liikennesuoritteesta 60 % ajetaan teillä, joilla ajosuunnat on rakenteellisesti erotettu, kun nopeusrajoitus on 70 km/h tai korkeampi. ”Tällainen tavoite ohjaa merkittävästi tieverkon kehittämistä ja nopeusrajoitusten asettamista”, Väyläviraston johtava asiantuntija Noora Airaksinen toteaa. Vaikka Norjassa tieverkon kehittämiseen suunnataan huomattavasti enemmän rahoitusta kuin Suomessa tai Ruotsissa, uusien teiden rakentamisen sijaan suurempi turvallisuusvaikutus on Norjassa ollut pienemmillä tieverkon turvallisuuden kehittämistoimenpiteillä, kuten jalankulun ja pyöräilyn infrastruktuurin parantamisella, kiertoliittymillä ja suojakaiteiden asentamisella. Tutkimuksen rahoittivat Traficom, Väylävirasto ja Liikenneturva. |
