Viime vuonna Suomessa hakattiin käyttöön 75 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta15.05.2023 10.03
Hakkuumäärästä oli tukkia 29, kuitupuuta 35 ja energiapuuta 11 miljoonaa kuutiometriä. Puuston poistuma oli 90 miljoonaa kuutiometriä. Siihen sisältyi käyttöön korjatun runkopuun lisäksi myös runsaat 14 miljoonaa kuutiometriä metsään jäänyttä kuollutta runkopuuta. Sekä hakkuut että puuston poistuma pienenivät edellisestä vuodesta kaksi prosenttia. Tukki- ja kuitupuuta hakattiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan markkinahakkuissa ja metsänomistajien kotitarvehakkuissa yhteensä 64,3 miljoonaa kuutiometriä. Määrä väheni kolme prosenttia vuoden takaisesta.
Etelä-Suomessa hakattu 96 prosenttia hakkuumahdollisuuksistaLuken arvion mukaan metsiemme suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä on 2016–2025 keskimäärin 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Koko Suomen tasolla toteutuneet hakkuut ovat jääneet 1970-luvulta lähtien joka vuosi arvioituja hakkuumahdollisuuksia pienemmiksi. – Hakkuut vaihtelevat voimakkaasti metsäteollisuustuotteiden kysynnän mukaan, joten hakkuita ja hakkuumahdollisuusarvioita on hyvä verrata usean vuoden jaksolla. Koko maan hakkuut ovat olleet vuodesta 2016 keskimäärin 91 prosenttia hakkuumahdollisuuksista, kun vuosittainen taso on vaihdellut 86 ja 97 prosentin välillä, kertoo Torvelainen. Pohjois-Suomessa eli kolmen pohjoisimman maakunnan alueella hakkuut ovat jääneet selvästi hakkuumahdollisuuksia pienemmiksi. Muualla Suomessa hakkuiden taso on ollut korkeampi, ja vuosina 2016–2022 hakattiin keskimäärin 96 prosenttia arvioiduista hakkuumahdollisuuksista. Suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä ylitettiin kuudessa maakunnassa, joista Etelä-Karjalassa 13 prosentilla. Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnissa ylitykset olivat kolmen ja kuuden prosentin välillä. – Vuonna 2022 Pohjois-Suomen eteläpuolisella alueella hyödynnettiin 98 prosenttia hakkuumahdollisuuksista, Torvelainen jatkaa. Alla olevan kuvan data on esitetty erillisessä taulukossa.
Teollisuuspuun hakkuut jatkuivat vilkkainaTeollisuus hakkasi tukki- ja kuitupuuta yhteensä 64,0 miljoonaa kuutiometriä. Määrä säilyi suurena, vaikka pieneni 1,8 miljoonaa kuutiometriä edellisestä vuodesta. Vuoden 2018 ennätyshakkuista jäätiin viisi miljoonaa kuutiometriä. Yksityismetsien hakkuut vähenivät edellisvuodesta neljä prosenttia. Valtio ja yritykset lisäsivät kuusitukin hakkuita metsissään viidenneksellä, mikä nosti niiden omistamien metsien hakkuita kuudella prosentilla. Tukkipuuta hakattiin edelleen vilkkaasti, ja määrä ylsi 28,6 miljoonaan kuutiometriin. Tukin hakkuumäärä väheni edellisvuodesta, mutta edellisen viiden vuoden keskiarvo ylitettiin viidellä prosentilla. Kuitupuuta hakattiin 35,3 miljoonaa kuutiometriä, kolme prosenttia vähemmän kuin edellisen viiden vuoden aikana. Pohjois-Pohjanmaan hakkuut palasivat tavanomaiselle tasolleenKotimaisesta teollisuuspuusta 40 prosenttia tuli neljän maakunnan alueelta: Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Etelä-Savosta. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa puuta kaatui eniten, molemmissa lähes seitsemän miljoonaa kuutiometriä. Pohjois- ja Etelä-Karjalan sekä Etelä-Savon maakunnissa hakkuut kasvoivat ja muualla vähenivät. Pohjois-Pohjanmaalla riehunut Paula myrsky kaatoi puustoa vuonna 2021, mutta nyt hakkuut palasivat normaalitasolle. Ennätysmäärä energiapuutaMarkkinahakkuissa korjattiin energiapuuta lämpö- ja voimalaitosten tarpeeseen 6,9 miljoonaa kuutiometriä. Siitä oli runkopuuta eli koko- tai rankapuuta yhteensä 4,4 miljoonaa kuutiometriä. – Metsähakkeen hyvä kysyntä kasvatti energiapuun korjuuta edellisvuodesta kuusi prosenttia. Lisäys kohdistui ainoastaan rankapuuhun, jonka määrä kasvoi neljänneksen, kertoo Luken yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä. Puuston kasvu 103 miljoonaa kuutiota, poistuma 90 miljoonaaRunkopuuta korjattiin vuonna 2022 hyödynnettäväksi 75 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi metsiin jäi kahdeksan miljoonaa kuutiometriä hakkuutähteiden runkopuuta ja kuusi miljoonaa kuutiometriä luontaisesti kuollutta runkopuuta. Tämä puuston kokonaispoistuma pieneni edellisvuodesta kaksi prosenttia 90 miljoonaan kuutiometriin. Uutta runkopuuta kasvoi 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, joten metsiemme elävän pystypuuston kokonaismäärä kasvoi noin 14 miljoonalla kuutiometrillä.
Kuvan data on esitetty myös infogramissa. Tilaston taustaaLuke kerää ja julkistaa puun markkinahakkuita koskevia tietoja kuukausittain ja kalenterivuosittain. Hakkuiden kokonaismäärän ja puuston poistuman laskennassa käytettävät muut erät selvitetään erillistutkimuksilla tai Valtakunnan metsien inventointien (VMI) yhteydessä. Metsänomistajien kotitarvehakkuiden eli omaan käyttöön sahauttaman puun määrä on selvitetty edellisen kerran kalenterivuodelta 2010 ja pientalojen polttopuun määrä on lämmityskaudelta 2016/2017. Vuoden 2022 poistuman laskennassa otettiin käyttöön uudet VMI12 (2014–2018) aineistoon perustuvat luonnonpoistuman ja hakkuiden hukkapuun laskentaperusteet. Samalla tarkennettiin vuosien 2017–2021 tietoja, koska uudet laskentaperusteet kohdistuvat näihin vuosiin paremmin kuin aikaisemmat. Muutos pienensi poistumaa jaksolla keskimäärin 0,4 prosenttia. |
