SKALin raportti: Kolmannes kuljetusyrityksistä kärsii osaajapulasta - haasteena kireät koulutusvaatimukset ja oppilaitosten resurssit29.04.2023 11.00
Yli kolmannes kuljetusyrittäjistä kärsii työvoimapulasta, käy ilmi SKALin kuljetusbarometrista. Joustoja tarvitaan muun muassa ammattipätevyyden hankkimiseen, ja Puolustusvoimissa on otettava käyttöön koemalli. Työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen on tarpeen myös kuljetusalalla. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ehdottaa tuoreessa raportissaan seitsemää ratkaisua osaavan työvoiman turvaamiseksi. Kuljetusbarometriin vastasi 641 kuljetusyrittäjää, joka on kattava otos alan yrittäjien näkemyksistä. Barometri toteutettiin 19.12.2022-9.1.2023. Yli kolmannes (33 prosenttia) kuljetusyrityksistä kertoo, että henkilökunnan palkkaamisessa on ollut viimeisen vuoden aikana vaikeuksia. Lähivuosina myös kuljetusala kilpailee muiden toimialojen kanssa vähenevästä työvoimasta – myös liikenne- ja logistiikka-alan sisällä. – Ala tarjoaa töitä jopa 4 000 uudelle kuljettajalle vuosittain. Samaan aikaan joillakin toimialoilla nähdään irtisanomisia. Osaavaa työvoimaa olisi saatavilla, mutta koska kuljetusala on runsaasti säännelty, siirtyminen kuljetusalalle on vaikeaa, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala. Kujala painottaa alan merkitystä: mikäli kumipyörät pysähtyvät, myös muut toimialat kärsivät. Hänen mukaansa alan houkuttelevuutta on lisättävä ja liian jäykkää sääntelyä joustavoitettava. Yhtenä keinona sen välttämiseksi on nähtävä riittävät joustot aloilta toisille siirtyessä.
Joustoa ammattipätevyysvaatimuksiin, koemalli Puolustusvoimiin Vuodesta 2020 alkaen tavarankuljettajan ammattipätevyyden on voinut säädösten mukaan hankkia myös koemallilla. Malli ei ole tällä hetkellä toimiva, sillä ammattipätevyyskokeen järjestäjille on asetettu liian tiukat koulutusvaatimukset. SKAL esittää, että kokeen järjestäjälle asetettuja vaatimuksia kevennetään. – Esimerkiksi ammattipätevyyskokeen arvioijalle ja kokeesta vastaavalle johtajalle on asetettu liian tiukat vaatimukset. Kaksi kokeen arvioijaa on tarpeeton ja kustannuksia lisäävä vaatimus. Yksi arvioija kykenee tekemään arvioinnin, kun hänellä on riittävä työkokemus tai koulutus, sanoo SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala. Herralan mukaan myös kokeesta vastaavan johtajan pätevyysvaatimuksena toimisi sama vaatimus kuin on asetettu perustason ammattipätevyyskoulutuksen vastaavalle johtajalle. Puolustusvoimat kouluttaa noin 3 000 kuljettajaa vuodessa. Heistä kolmasosalle annetaan täysi perustason ammattipätevyyskoulutus ja kahdelle kolmasosalle nopeutettu ammattipätevyyskoulutus. Kuljettajien saatavuutta alalle voitaisiin parantaa, jos puolustusvoimat ottaisivat kuljettajien ammattipätevyyden koemallin käyttöön. – Tämä mahdollistaisi sen, että kaikilla puolustusvoimissa koulutetuilla kuljettajilla olisi myös raskaampia ajoneuvoja koskeva ammattipätevyys voimassa heti asepalveluksen päätyttyä. Se helpottaisi alalle jäämistä, ja mahdollistaisi kuljettajan osaamisen säilymisen myös varusmiespalvelun jälkeen, Herrala sanoo. Kuljettajakoulutus vaatii resursseja Kuljettajakoulutuksen kustannukset ovat keskimääräistä ammattikoulutusta suuremmat, sillä koulutuksen järjestäminen edellyttää oppilaitoksilta ajoneuvokalustoa ja ajo-opetus on pääasiassa yksilökoulutusta. Oppimisen laadun turvaamiseksi kuljettajakoulutukseen tulee varata riittävä rahoitus. – Kuljettajakoulutuksen kustannukset ovat keskimääräistä ammattikoulutusta suuremmat. Jotta koulutuksen laatu, määrä ja tehokkuus voidaan säilyttää, tulee kuljettajakoulutukseen varata riittävä rahoitus, sanoo Herrala. SKALin julkaisema työvoiman saatavuus -ohjelma kattaa kuljetusalan näkemykset alan työvoiman saatavuuden haasteista. Ohjelma esittää keinoja, joilla työvoiman saatavuus voidaan turvata. Raportti on luettavissa SKALin verkkosivuilla. Seitsemän ratkaisua työvoiman saatavuuteen: 1. Alan vetovoimaisuutta on parannettava ja työvoimaa houkuteltava: yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä. |
