Koirat tärkeässä roolissa metsätuhojen ennaltaehkäisyssä10.10.2023 12.12
Havupuita lahottavien tuhosienten on arvioitu aiheuttavan metsätaloudelle kymmenien miljoonien eurojen menetykset vuosittain. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Lapin Ammattikorkeakoulun (Lapin AMK) tutkimus osoitti, että koirat tunnistavat tuhosieniä hajun perusteella sekä irtonäytteistä että maastokohteissa.Metsien terveydentilasta voidaan huolehtia parhaiten varautumalla tuhoihin riittävän aikaisin. Havupuita lahottavien kuusen- ja männynjuurikäävän on arvioitu aiheuttavan Suomen metsätaloudelle n. 50 miljoonan euron menetykset vuosittain. Lisäksi juurikääpäsienet aiheuttavat merkittäviä kasvutappioita. Tervasrososieni puolestaan tappaa kaikenikäisiä ja -kokoisia mäntyjä sekä kuivilla että tuoreilla kankailla. Luken ja Lapin AMKin tutkimuksessa selvitettiin koirien hajuaistin käyttömahdollisuuksia juurikääpä- ja tervarososienten aikaisessa havainnoinnissa sekä kehitettiin menetelmiä ja koulutusta koirakoille tuhosienten tunnistamiseksi metsissä. Koirat oppivat tunnistamaan tuhosieniä sekä näytteistä että metsässäTutkimuksessa oli mukana 15 koirakkoa, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toiselle ryhmälle opetettiin tervasroson ja toiselle juurikäävän tunnistamista hajuerotteluradalla ja maastossa. Koirakot saivat erilaisia näytteitä myös omatoimista harjoittelua varten. Vuoden harjoittelun myötä valtaosa koirista oppi tunnistamaan kuusenjuurikäävän ja tervasroson näytteiden eri muotoja hajuerotteluradalla. Erilaisten näytteiden tunnistamisessa oli kuitenkin merkittäviä eroja. Metsässä koirat oppivat tunnistamaan pitkälle edenneen kuusenjuurikääpätartunnan erityisesti juurakoiden ja kaatuneiden puiden itiöemistä sekä kantojen lahosta. Tutkimuksen perusteella koirien koulutusmenetelmä sopiikin sekä kuusenjuurikäävän että männynjuurikäävän aikaisen vaiheen tunnistamiseen metsikössä suhteellisen luotettavasti. Männynjuurikääpä tunnistettiin myös pystypuista ja taimista. Koirat oppivat tunnistamaan metsässä myös tervasrosoa erinomaisesti tervasroson itiöistä, itiöemällisistä oksista, tuoreista ja vanhoista koroista ja jopa latenteista tartunnoista oksista ja rungoista, joissa sieni esiintyy rihmastona puussa. Parhaiten tunnistus onnistuu nuorissa männiköissä, joissa tartuntaa esiintyy alle pari metriä maanpinnasta. ”Koirat tunnistivat sokkotestauksissa 80–93 % männynjuurikäävän vaivaamista puista mäntytaimikossa ja 78–95 % varttuneessa männikössä, mikä on erinomainen tulos. Osassa puita ei ulkoisia taudin oireita ollut vielä nähtävissä,” kertoo erikoistutkija Juha Kaitera Luonnonvarakeskuksesta. Tunnistus onnistui erinomaisesti myös tervasroson osalta. Koirat ilmaisivat 88–100 % männystä mäntyyn leviävän tervasroson tartuttamista puista. Vastaavasti koirat ilmaisivat 67–90 % väli-isäntäkasvien kautta leviävän tervasroson tartuttamista puista. Koulutusmenetelmä toimii siis hyvin sekä juurikääpien että tervasroson tunnistamisessa niin irtonäytteistä kuin maastokohteissa. Laaja-alaisen käyttöönoton edellytyksenä yritystoimintaYritystoiminnan käynnistyminen edistäisi koirien käyttämistä laaja-alaisesti tuhosienten tunnistamisessa. Testattujen menetelmien kaupallistamiseen tarvitaan kuitenkin vielä lisää tietoa niiden tehokkuudesta, toimintatapojen kehittämistä sekä varmennettuja näytteitä ja harjoittelumaastoja koirien kouluttamiseen. Hajujen erottelu vaatii jatkuvaa panostusta koirakoiden taitojen ylläpitämiseen. Kouluttamiseen tarvittavien materiaalien hankkiminen ja tunnistaminen edellyttää yhteistyötä koirayritysten, koirakouluttajien ja tutkimusorganisaatioiden välillä. Toiminnan rahoitus tulisi taata joko yksityisin varoin tarjoamalla maksullista toimintaa tai julkisella rahoituksella. Lisätietoa: Erikoistutkija Juha Kaitera, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 0295 325 553 |