Hakkuut jäivät 69 miljoonaan kuutiometriin - kasvu oli poistumaa suurempi

Hakatun runkopuun määrä pieneni viime vuonna ja oli 69 miljoonaa kuutiometriä. Tukkipuun hakkuut supistuivat yhdeksän ja kuitupuun hakkuut kahdeksan prosenttia. Samalla puuston poistuma putosi 82 miljoonaan kuutiometriin. Puuston kasvu oli poistumaa suurempi, joten kokonaistilavuus nousi yli 20 miljoonalla kuutiometrillä.

Tukki- ja kuitupuuta hakattiin 2023 Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan 58,9 miljoonaa kuutiometriä. Määrä pieneni edellisestä vuodesta kahdeksan prosenttia. Tukki- ja kuitupuuta käytetään pääosin metsäteollisuudessa, vajaa puoli miljoonaa kuutiometriä menee metsänomistajien oman sahatavaran raaka-aineeksi. Metsähakkeeksi ja pientalojen polttopuuksi korjatun runkopuun kokonaismäärä pieneni kymmenen prosenttia 9,7 miljoonaan kuutiometriin. 

– Teollisuuspuuta hakattiin viime vuoden alkupuoliskolla edellisen vuoden tahtiin, mutta sitten hakkuut vähenivät selvästi metsäteollisuustuotteiden kysynnän heikentyessä. Metsäteollisuustuotteiden valmistukseen ja energiaksi hakatun runkopuun kokonaismäärä eli hakkuukertymä pieneni noin seitsemän miljoonaa kuutiometriä 69 miljoonaan kuutiometriin. Vähennystä oli yhdeksän prosenttia ja edellisestä viisivuotisjaksosta kahdeksan prosenttia, kertoo Luken yliaktuaari Jukka Torvelainen.

Teollisuuspuun hakkuut notkahtivat 

Teollisuuden tarpeisiin ja vientiin hakattiin tukki- ja kuitupuuta 58,6 miljoonaa kuutiometriä. Määrä pieneni edellisvuodesta 5,4 miljoonaa kuutiometriä ja oli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisen viiden vuoden aikana keskimäärin. 

– Edellisen kerran teollisuuspuun hakkuut jäivät alle 60 miljoonan kuutiometrin vuonna 2020, ja sitä ennen vuonna 2015, toteaa yliaktuaari Tiina Sauvula-SeppäläLukesta.

Yksityismetsissä teollisuuspuun hakkuut vähenivät edellisvuodesta yli kymmenyksen. Valtio ja yritykset kasvattivat mäntytukin ja havukuidun hakkuita, mikä lisäsi niiden omistamissa metsissä tukki- ja kuitupuun hakkuita kolmella prosentilla.

Kuusitukin hakkuissa suurin pudotus

Tukkipuuta hakattiin 26,0 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli kymmenen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kuusitukin hakkuumäärä notkahti 14 prosenttia, mäntytukin vain kolme prosenttia. 

Kuitupuun hakkuut vähenivät kahdeksan prosenttia 32,6 miljoonaan kuutiometriin. Mäntykuitupuun hakkuumäärä 15,1 miljoonaa kuutiometriä oli pienin vuoden 2012 jälkeen. Lehtikuitupuun hakkuut eivät odotuksista huolimatta kasvaneet, vaan jäivät 8,0 miljoonaan kuutiometriin. 

Kolmessa maakunnassa hakkuut eivät vähentyneet

Hakkuiden ennakkotiedot julkaistiin ensimmäisen kerran nyt maakunnittain. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa puuta kaatui eniten, molemmissa hieman yli kuusi miljoonaa kuutiometriä. Teollisuuspuun hakkuut pysyivät ennallaan Lapissa, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. Kahdeksassa maakunnassa hakkuut vähenivät yli kymmenen prosenttia. 

Energiapuun korjuu väheni viidesosan 

Energiapuuta korjattiin lämpö- ja voimalaitosten käyttöön 5,5 miljoonaa kuutiometriä. Siitä oli runkopuuta eli koko- tai rankapuuta 3,2 miljoonaa ja latvusmassaa tai kantoja 2,2 miljoonaa kuutiometriä. 

– Energiapuun korjuu väheni viidesosan, kun rangan ja kokopuun määrä pieneni yli miljoonalla kuutiometrillä. Syynä voi olla pieniläpimittaista puuta koskevan kilpailun koventuminen ja hintojen nousu. Energiapuuta koskevat ennakkotiedot eivät kuitenkaan ole yhtä tarkkoja kuin teollisuuspuuta koskevat, joten muutokset tarkentuvat myöhemmin keväällä, kertoo Sauvula-Seppälä.

Etelä-Suomessa hakattu 96 prosenttia hakkuumahdollisuuksista 

Luke arvioi valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) maastoaineistoon perustuen suurimman ylläpidettävissä olevan aines- ja energiapuun hakkuukertymän. Kesällä 2023 sen arvioitiin olevan 2019–2028 keskimäärin 79,8 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa.

– Hakkuut jäivät vuonna 2023 koko maassa 11,2 miljoonaa kuutiometriä arvioituja hakkuumahdollisuuksia pienemmiksi, niistä hyödynnettiin 86 prosenttia. Maakunnittaiset tiedot tarkentuvat keväällä, mutta ennakkotietojen perusteella hakkuut pysyivät kaikissa maakunnissa arvioituja mahdollisuuksia pienempinä, kertoo Torvelainen.

Hakkuut vaihtelevat vuosittain paljon. Vuodesta 2019 alkaen koko maan hakkuut ovat vaihdelleet 86 ja 96 prosentin välillä ja olleet keskimäärin 92 prosenttia arvioiduista mahdollisuuksista. Suomen kolmen pohjoisimman maakunnan alueella on hakattu noin neljä viidesosaa ja sen eteläpuolella 96 prosenttia mahdollisuuksista.

Puuston kasvun ja poistuman ero kasvoi  

Runkopuuta korjattiin viime vuonna käyttöön 68,6 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi metsiin jäi noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä hakkuutähteiden runkopuuta ja kuusi miljoonaa kuutiometriä luontaisesti kuollutta runkopuuta. Näin puuston kokonaispoistuma pieneni edellisvuodesta seitsemän miljoonaa kuutiometriä 82,3 miljoonaan kuutiometriin. Se oli kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja seitsemän prosenttia alle edellisen viisivuotisjakson keskiarvon.

– Hakkuut, metsänhoitotyöt ja luonnonpoistuma vähensivät viime vuonna elävän pystypuuston määrää 82 miljoonaa kuutiota. Uutta runkopuuta kasvoi kuitenkin 104 miljoonaa kuutiometriä, joten puuston kokonaistilavuus suureni 21 miljoonalla kuutiometrillä, laskee Torvelainen.