Valtion kiinteistöjen käyttöä tehostetaan - vuokrajärjestelmään muutoksia

Valtio uusii kiinteistöjensä vuokrajärjestelmää ja tehostaa toimitilojen käyttöä. Muutokset laskevat kokonaisvuokria arviolta 7 prosentilla vuoden 2016 alusta. Muutos ehdotetaan toteuttavaksi budjettineutraalisti eli vähentämällä vastaavasti toimintamenomäärärahoja. Tehostamalla toimitilojen käyttöä uskotaan olevan mahdollista säästää 100 miljoonaa euroa vuodessa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi muutosehdotuksia kokouksessaan 5.12. Valtioneuvosto käsittelee ehdotukset lähiaikoina.

Valtion vuokrajärjestelmä omakustannusperiaatteiseksi

Vuokrien määrittelemisessä esitetään siirryttäväksi omakustannusperiaatteen käyttöön. Vuokriin kohdistetaan kaikki Senaatti-kiinteistöjen kustannuserät ja omalle pääomalle määritelty vaihtoehtoiskustannus (omakustannus), joka vastaa valtion velanoton korkokustannusten neljän vuoden keskiarvoa. Vaihtoehtoiskustannuksen taso päätettäisiin neljän vuoden välein osana julkisen talouden suunnitelmaa.

Omakustannusperiaatteen seurauksena Senaatti-kiinteistöjen vuokralaisena olevien virastojen ja laitosten kokonaisvuokrien arvioidaan alentuvan 7 prosentilla eli noin 40 milj. eurolla vuoden 2016 alusta lukien. Vuokranalennuksen vaikutus talousarvioon toteutettaisiin budjettineutraalisti.

Valtion omien tilojen käyttö ensisijaiseksi ja vuokrasopimuksista irtautuminen helpommaksi

Valtion tilojen hankinta ja hallinta keskitettäisiin yhdelle hankintayksikölle (Senaatti-kiinteistöt). Valtion omien tilojen käyttö säädettäisiin ensisijaiseksi. Markkinoiden tilatarjontaa hyödynnetään silloin kun valtiolla jo oleva tila ei sovellu tarkoitukseen. Virastoille ja laitoksille säädetään tilatietojen toimittamista koskeva velvoite.

Vuokrasopimusten joustavuutta lisättäisiin helpottamalla virastojen ja laitosten irtautumista tarpeettomista valtion omistamista tiloista. Senaatti-kiinteistöt voi tehokkaammin tarjota ratkaisuja eri virastojen tilatarpeisiin ja myydä valtiolle tarpeetonta tilaa. Vuokrasopimuksen irtisanomisen jälkeen tila jää kokonaisuudessaan Senaatti-kiinteistöjen vastuulle.

Työryhmän loppuraportti toimitetaan lausunnoille ministeriöille. Ehdotuksen toimeenpanemiseksi on lisäksi tarkoitus uudistaa valtioneuvoston asetus valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, hallinnasta ja hoidosta.

Valtiolle uusi toimitilastrategia

Uuden toimitilastrategian tavoitteena on, että tilat tukevat tuloksellista toimintaa. Tilojen kehittämisellä edistetään parempia työsuorituksia ja parannetaan kustannustehokkuutta. Tilaratkaisuissa varmistetaan tilojen terveellisyys ja turvallisuus sekä valtion kokonaisetu ja yhteiskuntavastuullisuus.

Toimistotiloissa suositaan monitilaympäristöä, jossa on tiloja sekä tiimityölle että keskittymistä vaativalle työlle. Työtapoja kehitetään edelleen huomioiden etätyö ja monipaikkainen työ. Käyttösidonnaisia tiloja (esimerkiksi varuskunnat, vankilat, laboratoriot) kehitetään tukemaan entistä paremmin viranomaisten ydintehtäviä kustannustehokkuus ja muut toiminnan tavoitteet huomioiden.

Tilatehokkuutta parannetaan

Toimitilastrategian tavoitteiden mukaisesti tilatehokkuutta parannetaan tavoitteena säästöt kus-tannuksissa ja energian käytössä. Tilatehokkuustavoite hankittaville tai peruskorjattaville toimistotiloille on 18 m2/htv ja uudisrakennuksille 15 m2/htv. Käyttösidonnaisille tiloille laaditaan erillisiä tilatehokkuustavoitteita.

Tilatehokkuuden ja toimitilojen hallinnoinnin parantamisesta arvioidaan saatavan 100 miljoonan euron säästö vuositasolla, joka toteutuisi kahdeksan vuoden aikana.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi, että hallinnonalat laativat osaltaan Senaatti-kiinteistöjen tuella toimitilastrategian tarkempaa toimeenpanoa koskevan toteutusarvion aikatauluineen ja säästövaikutuksineen vuoden 2015 aikana.