EU:n energianeuvoston aiheina EU:n 2030-tavoitteet ja niiden jatkotyö06.12.2014 4.14 EU:n energiaministerit kokoontuvat 9.12.2014 Brysseliin keskustelemaan lokakuun Eurooppa-neuvoston jatkotoimenpiteistä vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan kehykseen liittyen. Suomen kokouksessa edustaa valtiosihteeri Sirkku Linna. Suomi pitää hyvänä, että päästövähennystavoite on 2030-paketin keskeisin tavoite ja päästökauppa sen keskeisin väline. On hyvä, että uusiutuvan energian käytön edistämisen ja energiatehokkuuden parantamisen tavoitteet ovat EU-tasoisia. Tämä antaa jäsenmaille joustoa löytää kustannustehokkaat keinot saavuttaa päästövähennystavoite. Ministerit keskittyvät erityisesti 2030-pakettiin kuuluvaan hallinnointimalliin, johon liittyvä komission tiedonanto on tarkoitus antaa alkuvuodesta 2015. Suomi katsoo, että hallinnointijärjestelmän toteutuksessa tulee pyrkiä mahdollisimman pieneen hallinnolliseen taakkaan ja välttää päällekkäistä raportointia. Jäsenmaiden käyttämien energialähteiden ja tuotantomuotojen valinnat tulee säilyä yksittäisen jäsenmaan toimivallassa. Neuvoston on tarkoitus hyväksyä myös päätelmät energian sisämarkkinoiden toteuttamisesta. Niissä korostetaan Suomen kannan mukaisesti, että sisämarkkinoiden luomisessa riittävä rajat ylittävä siirtokapasiteetti ja yhteiset markkinasäännöt ovat avainasemassa. Suomi pitää tekstiä tasapainoisena ja voi hyväksyä päätelmät. Ministerit käyvät myös periaatekeskustelun Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnin energianäkökulmista. Vuoden 2020 ilmasto- ja energiatavoitteiden osalta ollaan tavoiteuralla ja energiatavoitteiden osalta keskustelu onkin jo pitkään painottunut vuoden 2020 jälkeisiin EU:n energia- ja ilmastopolitiikan puitteisiin. Neuvoston puheenjohtajamaa Italia ja komissio kertovat energiaministereille ajankohtaisista energia-alan kansainvälisistä aiheista: EU-USA-energiaministerikokouksesta, Ukraina-Venäjä-EU-kaasuneuvotteluista, energiayhteisöstä, energiaperuskirjakonferenssista, kansainvälisten energia-asioiden strategiaryhmän kokouksesta, Välimeren alueen energiayhteistyöstä ja itäisestä kumppanuudesta. Lisäksi Latvia, joka aloittaa 1.1.2015 neuvoston puheenjohtajakautensa, kertoo kautensa työohjelmasta. |