Brasilian metsäkato ei ole niin kaukainen asia kuin miltä se ensi alkuun voi kuulostaa. Amazonin alueen sademetsäkato on globaali uhka, millä on vaikutusta myös Suomeen ja suomalaiseen metsäteollisuuteen.

Tämä artikkeli keskittyy näihin tulevaisuudennäkymiin.

Brasilian sademetsä vaarassa muuttua savanniksi

Amazonin sademetsä on maailman suurin sademetsä. Sitä on tituleerattu myös maailman keuhkoiksi.

Amazonin sademetsästä puhutaan usein Brasilian sademetsänä, koska nykyisellään se peittää yli puolet Brasiliasta. Sademetsä ulottuu myös viiden muun valtion alueille. Brasilian sademetsä on kuitenkin vaarassa kutistua merkittävästi – arviot vaihtelevat 27 ja 60 prosentin välillä – vuoteen 2030 mennessä.

Sademetsäkato johtuu pääasiassa ihmisen toimista, kuten tahallaan sytytetyistä metsäpaloista ja hakkuista, joilla pyritään valtaamaan lisää aluetta maataloudelle ja karjankasvatukselle. Hakattu sademetsä muuttuu vähitellen savanniksi. Jo nyt keskellä Amazonian aluetta on täysin aavikkomaisia alueita, joilta ohut multakerros on huuhtoutunut sateiden mukana pois.

Sademetsän runsas kasvi- ja eläinlajisto on houkutellut maahan matkailijoita. Jos metsien tuhoaminen jatkuu viime vuosien tapaan, luontomatkailun osuus vähenee. Brasiliassa onkin jo alettu suunnitella vaihtoehtoisia vetonauloja, kuten casinoja.

Sademetsien häviäminen ruokkii jo itse itseään

Ylen toukokuussa 2024 julkaisemassa artikkelissa todetaan, että Brasilian kaakkoisosien sademetsien häviäminen on edennyt jo niin pitkälle, että se ruokkii itse itseään.

Hävitetyn sademetsän tilalle kasvaa ruohikkoa tai aavikkoa. Metsän palauttaminen on vaikeaa ellei mahdotonta. Ruohikko tai aavikko ei sido hiiltä ilmakehästä, joten siitä ei ole ilmastonmuutoksen estäjäksi.

Brasilian sademetsien häviäminen voi itse asiassa ruokkia ilmastonmuutosta, koska sateet pienenevät. Sateiden väheneminen tarkoittaa sekä kuivuutta että metsäkadon kiihtymistä. Metsäkato pahentaa myös brasilialaisia tulvia. Jos alkuperäistä sademetsää ei olisi hakattu, tulvavesi imeytyisi maaperään, mutta monoviljelmillä vesi pysyy maan pinnalla.

Ilmastonmuutokset vaikutukset suomalaisen metsätalouteen

Brasilian metsäkato voi pahentaa ilmastonmuutosta. Sen vaikutukset ulottuisivat kaikkialle maailmaan, myös Suomeen. Metsät eivät kuitenkaan ole suomalaisille tärkeitä vain taloudellisista syistä. Puilla on meille paljon syvällisempi merkitys, ne olivat muinaisille suomalaisille pyhiä, ja niitä palvottiin monin tavoin.

Ilmastonmuutos näkyy Suomessa jo nyt, sillä vuotuinen keskilämpötila on kohonnut ja sade-ennätyksiä on rikottu yksi toisensa perään. Jos talvien lauhtuminen ja kesien kuumeneminen jatkuu, maa- ja metsätalouden tuotanto-olot muuttuvat, eikä metsätalous välttämättä kykene mukautumaan kaikkiin muutoksiin. Yksi ilmastonmuutoksen jo nyt havaittavista vaikutuksista on kasvillisuusvyöhykkeiden siirtyminen pohjoiseen.

Lapissa havaittava havupuiden tilavuuskasvun ja taimettumisen voimistuminen ennakoivat metsärajan nousua (mikä voi olla hyvä uutinen pohjoisen metsänomistajille). Ilmastonmuutos näyttäisi johtavan vääjäämättä myös kuusten katoamiseen ja korvautumiseen lehtipuilla. Kuusi on yksi suomalaisen metsän ja metsätalouden tärkeimmistä puista.

Etelä-Suomen metsien puustosta noin puolet oli kuusimetsää vielä vuosituhannen alussa, mutta kuuset kuolevat joukoittain esimerkiksi tuholaisten takia. Onkin ennustettu, että ennen vuotta 2100 vain muutama prosentti etelän puista olisi kuusia.

Yksi kuusien pahimmista vihollisista on kirjanpainaja. Sen kanta vahvistuu talvien lyhetessä ja kesien pidentyessä. Myös niin ikään puita syövät lehti- ja havununnat hyötyvät siitä, etteivät kylmät pakkaset tapa niitä joukoittain talvisin – ja mitä enemmän puita syöviä hyönteisiä, sitä pahimmista metsätuhoista metsänomistajat joutuvat kärsimään.

Metsää tuhoutuu myös myrskyissä. Olipa kyse havu- tai lehtipuusta, ilman routaa se ei voi ankkuroitua juurillaan jäiseen maahan. Koska ilmastonmuutos johtaa roudan vähenemiseen, se vaikuttaa välillisesti myös myrskytuhojen lisääntymiseen. Metsätuhoista, metsärajan nousemista ja lajiston muuttumisesta eivät tietenkään kärsi pelkästään metsänomistajat. Vaarassa on myös maatalous sekä luonnon monimuotoisuus.

Voimme vain toivoa, että metsäalan hankkeet saisivat jatkossa enemmän valtion tukea.

Brasilian uusi presidentti luvannut pysäyttää laittomat hakkuut

Brasilian metsäkato kiihtyi maan aiemman presidentin Jair Messias Bolsonaron (presidenttinä vuosina 2019-2023) aikana.

Maan presidenttinä on nyt luonto- ja ilmastoasioihin paljon myönteisemmin suhtautuva Luiz Inácio Lula da Silva. Uusi presidentti on luvannut päättää laittomat metsähakkuut Amazoniassa vuoteen 2030 mennessä. Positiivista kehitystä onkin havaittu.

Sademetsäkato on vähentynyt kesän 2023 ja kesän 2024 välisenä aikana melkein 46 %, mutta tästä huolimatta kyseisenä aikana tuhottiin Amazonian sademetsää (todennäköisesti peruuttamattomasti) noin 4 300 neliökilometrin verran.

Yhteenveto

Brasilian metsäkato jatkuu voimakkaana huolimatta maan uuden presidentin myönteisestä suhtautumisesta ilmastoasioihin. Sademetsäkato johtuu siitä, että Brasiliassa on hakattu (laillisesti ja laittomasti) aina vain kiihtyvään tahtiin sademetsää viljelmien, kaivosten, laidunten ja asutuksen tieltä.

Hakattu sademetsä tuskin kasvaa takaisin, vaan tilalle tulee ruohikkoa tai savannia. Sademetsien hävittäminen ruokkii ilmastonmuutosta muun muassa pahentamalla kuivuutta.

Amazonian sademetsä menetti 1900-luvulla noin 20 % pinta-alastaan.

Jos sademetsäkatoa ja siihen liittyvää ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä, ilmastonmuutos uhkaa myös suomalaisten pyhiä puita heikentäen samalla mahdollisuuksia elättää itsensä metsätaloudella.