Tutkimus: ympäristöliiketoiminnan osuus Etelä-Karjalassa muuta maata korkeampi28.06.2017 17.10 Ympäristöliiketoiminnan osuus Etelä-Karjalassa on noin 12 prosenttia, mikä on valtakunnallista tasoa noin kolme prosenttia suurempi. Lisäksi ympäristöliiketoiminta on luonut Etelä-Karjalaan vuonna 2016 noin 3200 henkilötyövuotta ja alan liikevaihto on ollut noin 840 miljoonaa euroa. Nämä tiedot käyvät ilmi diplomi-insinööri Mikael Vanhalan tuoreesta lopputyöstä, jonka hän on tehnyt Lappeenrannan kaupungin toimeksiannosta Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon (LUT). Tutkimuksessaan Vanhala myös loi uudenlaisen menetelmän alueellisen ympäristöliiketoiminnan seurantaan. Menetelmän on tarkoitus tukea Lappeenrannan kaupungin strategiatyötä. ̶ Lappeenrannan kaupunki ja alueen energia- ja ympäristöalan yritysten Green Energy Showroom (GES) -verkosto aikovat jatkossa seurata Etelä-Karjalan ympäristöliiketoiminnan kehitystä säännöllisesti. Vanhalan kehittämän menetelmän avulla kaupunki voi seurata, mitä vaikutuksia kaupungin omilla hankinnoilla, muilla toimenpiteillä ja luoduilla kehitysympäristöillä on alueemme yritysten kasvuun, kertoo kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen. Tutkimuksen perusteella Lappeenrannan kaupungin vihreä strategia on jo tuottanut erinomaisia tuloksia paitsi ympäristönäkökulmasta, myös alueen elinvoiman vahvistumisen kannalta. Erinomaisen arvosanan saaneessa lopputyössä kehitettiin laskentamenetelmä myös kertoimien muuttamiseen niin, että ne antaisivat edelleen saman lopputuloksen valtakunnallisella tasolla, mutta toimisivat tarkemmin alueellisesti. ̶ Tämä ympäristöliiketoiminnan seuraaminen on aika uusi juttu. Tilastokeskuksen tilastointikin laahaa vähän jäljessä, vaikka sillä on velvollisuus raportoida asiasta EU:lle. Lisäksi tutkimusta hankaloittaa se, että pörssiyritykset eivät ole halukkaita kertomaan ympäristöbisneksen osuutta liikevaihdostaan, Vanhala avaa. Ympäristöliiketoiminta on kasvussa Vanhalan tutkimus perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin, Etelä-Karjalan toimipaikkarekisteriin,asiakastieto.fi-palveluun sekä 241 eteläkarjalaisyritykselle lähetettyyn kyselytutkimukseen. Vanhala tarkasteli tilastoja vuosilta 2012–2016. Diplomityön tietojenkäsittelyn ja laskennan hän hoiti itse kehittämällään ohjelmalla, jota hän haluaa kehittää eteenpäin joko yritysyhteistyössä tai Helsingin yliopiston kanssa. Vanhala määritteli ympäristöliiketoiminnan liiketoiminnaksi, jota tehdään ympäristölähtöisesti tai joka säästää luonnonvaroja, kuten kierrätys ja uusiokäyttö. Lisäksi ympäristöliiketoimintaan kuuluu päästöjen hallinta, niiden mittaus ja suunnittelu. Vanhalan tutkimuksen mukaan ympäristöliiketoiminnan osuus kasvaa tulevina vuosina entisestään. Myös kyselytutkimukseen vastanneet yritykset ennustivat lähes poikkeuksetta näin. ̶ Lainsäädäntö kiristyy, ja se velvoittaa toimimaan. Valtiovallan olisikin syytä kannustaa kasvuyrityksiä ympäristöbisnekseen esimerkiksi erillistukien avulla, Vanhala sanoo. Etelä-Karjalan muuta maata suurempi osuus ympäristöliiketoiminnassa johtuu pitkälti metsäteollisuudesta, jolla on suuri volyymi alueella. Etelä-Karjalassa on myös oma tuulivoimapuisto, iso joukko ympäristö- ja energia-alan yrityksiä ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, jonka rooli alan opetuksessa ja tutkimuksessa on iso. ̶ Uskon, että metsätalous pystyy täällä Etelä-Karjalassa kehittämään yhä lisää tuotteita. UPM:llähän on täällä biojalostamo. Lisäksi biokaasun tuotantoa on tulossa alueelle lisää, koska Lappeenrannan hankkeet sysäävät kehitystä tähän suuntaan, kuten vaikkapa kaupungin päätös hankkia jatkossa vain ympäristöystävällisiä autoja eli kaasu- ja sähköautoja, kertoo Vanhala. Työssä luotu alueellisen ympäristöliiketoiminnan seurannan menetelmä luotiin Euroopan Unionin ympäristötilinpidon käsikirjan pohjalta. Menetelmä perustuu liiketoiminnan jakamiseen toimialaluokille ja näiden luokkien ympäristöliiketoiminnan laskemiseen kertoimien avulla. Kertoimet määritettiin Tilastokeskuksen ympäristöliiketoiminnan tilaston ja yritystoimitilaston avulla. DI-työ sai rahoitusta Suomen Akatemian yhteydessä toimivalta strategisen tutkimuksen neuvostolta osana suurempaa Smart Energy Transition -projektia. |
