Metsätuhoraportti 2016 julkaistu: ensimmäiset havainnot tyvitervastaudista turvemaan männiköissä04.07.2017 8.20
Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut vuoden 2016 metsätuhoraportin. Valtakunnan metsien 12. inventoinnin tulosten mukaan metsikön laatua alentavien tuhojen osuus oli 1,4 prosenttia pienempi kuin vuonna 2015. (Yllä: Punavyökaristeen vaurioittamia männyn neulasia. Kuva: Martti Vuorinen, Luke.) Etenkin lumi-, tervasroso- ja männynversoruostetuhot olivat vähentyneet. Tuhoja esiintyi noin 26 prosentilla puuntuotannon metsämaan pinta-alasta. Metsikön laatua alentavista tuhoista myyrätuhot olivat lisääntyneet Lapissa ja Etelä- Karjalassa, hirvituhot erityisesti Kainuussa ja Satakunnassa sekä suopursuruoste Lapissa ja myös Pohjois-Pohjanmaalla. Versosurmatuhot olivat hiukan yleistyneet eripuolilla maata, muun muassa Kanta-Hämeessä ja Kainuussa, ja kirjanpainajatuhot jonkin verran Kanta-Hämeessä. Punavyökariste yleistynyt lähes koko Suomessa Punavyökariste on entisestään yleistynyt. Ainakin Kainuussa, Suomenselän alueella, Itä-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa on havaittu punavyökaristeen aiheuttamaa männyn neulasten laajamittaista ruskettumista. Tautia esiintyy laajasti myös eteläisessä ja Itä-Lapissa. Kesällä 2016 punavyökaristetta tavattiin Lapissa ja ehkä koko maassa ensi kertaa 1–5-vuotiaista kylvötaimikoista. Niissä tauti oli sairastuttanut lähes kaikki talvehtineet neulaset. Taimet kasvoivat kuitenkin silmuistaan. Punavyökaristeen aiheuttajan kuromaitiöitä syntyy ja leviää sopivissa kosteissa oloissa koko kasvukaudenajan, ja ne infektoivat kaikenikäisiä neulasia. Kokonaan ruskettuneet neulaset karisevat yleensä pois, mutta osa neulasista voi pysyä oksissa jopa useamman kasvukauden ajan. Ensimmäiset tyvitervastautihavainnot turvemaan männiköissä Tyvitervastautia havaittiin ensi kertaa myös turvemaiden männiköissä: Multialla Keski-Suomessa, Eurassa ja Eurajoella Satakunnassa sekä Pöytyän Yläneellä Varsinais-Suomessa. Havaintojen perusteella tyvitervastautia voi esiintyä sekä ohut- että paksuturpeisilla turvekankailla. Tartunta on voinut tapahtua kesäaikaisessa taimikonhoidossa tai hakkuissa kantotartuntana. Myös kaivussa tai korjuussa syntyneet juuristovauriot ovat voineet olla tartunnan kohteina. Valtioneuvoston metsätuholakia koskevan asetuksen (264/2016) mukaan juurikäävän torjunta on lakivelvoitteinen turvemaiden kuusikoissa. Turvemaan männiköiden rajaaminen torjuntavelvoitteen ulkopuolelle johtuu siitä, että asetusta valmisteltaessa tiedossa ei ollut yhtään turvemaakohdetta, jossa olisi esiintynyt männynjuurikäävän aiheuttamaa tyvitervastautia. Tuhoilmoitukset ja -neuvonta Metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) 12 §:n mukaan (muutos 27.6.2014/576) Luonnonvarakeskuksen (Luke) tehtävänä on seurata ja ennakoida metsätuhoja aiheuttavien kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymistä ja leviämistä sekä tutkia tuhojen syy- ja seuraussuhteita sekä tuhojen taloudellista merkitystä. Luonnonvarakeskuksen internet-sivuilla on mahdollisuus tehdä metsätuhoilmoitus sekä suomeksi että ruotsiksi. |