Ponssen osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2018: Metsäkonemarkkina oli erittäin vahva myös vuoden toisella neljänneksellä07.08.2018 16.33
Ponssen osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2018: - Liikevaihto oli 291,1 (H1/2017 258,7) miljoonaa euroa. - Q2 liikevaihto oli 149,0 (Q2/2017 128,8) miljoonaa euroa. - Liiketulos oli 29,5 (H1/2017 28,2) miljoonaa euroa ja liiketulosprosentti 10,1 (10,9). - Q2 liiketulos oli 12,4 (Q2/2017 13,9) miljoonaa euroa ja liiketulosprosentti 8,3 (10,8). - Tulos ennen veroja oli 25,5 (H1/2017 22,6) miljoonaa euroa. - Liiketoiminnan rahavirta oli 23,5 (-0,7) miljoonaa euroa. - Osakekohtainen tulos oli 0,68 (0,60) euroa. - Omavaraisuusaste oli 51,1 (47,3) prosenttia. - Tilauskanta oli 187,0 (141,4) miljoonaa euroa. TOIMITUSJOHTAJA JUHO NUMMELA: Metsäkonemarkkina oli erittäin vahva myös vuoden toisella neljänneksellä. Markkina-alueistamme vahvimmin kasvoivat Pohjois- ja Keski-Eurooppa sekä Venäjä. Kuluneen neljänneksen tilausvirta oli erinomainen ja euromääräinen tilauskanta oli katsauskauden lopussa 187,0 (141,4) miljoonaa euroa. Hyvä kysyntä, pitkä tilauskanta ja tehtaan investointi ovat vaikuttaneet toimitusaikojen pituuteen. Kysyntä ylittää nykyisessä tilanteessa kapasiteetin merkittävästi ja paineet toimitusaikojen nopeuttamiselle ovat kasvaneet entisestään. Talouden kuumentuneessa tilanteessa komponenttien saatavuus on ollut haasteellista ja tulee olemaan haastavaa lähiaikoina. Ponsse on kuitenkin pystynyt valmistamaan koneita suunnitelman mukaisesti. Toisella neljänneksellä yhtiön liikevaihto oli 149,0 (128,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi vertailukauteen nähden 15,7 prosenttia. Sekä huoltopalveluiden että vaihtokoneliiketoiminnan liikevaihdot kasvoivat erinomaisesti. Liikevaihdon kasvu on hyvällä tasolla siihen nähden, että Ponssen uuden tehtaan ylösajo aloitettiin kuluneen vuoden ensimmäisen neljänneksen lopulla. Tehtaan ylösajon vaikutukset valmistuvien koneiden määrissä näkyvät sekä toisella että kolmannella neljänneksellä. Kansainvälisten liiketoimintojen osuus liikevaihdosta oli 78,4 (74,5) prosenttia. Liikevoitto kuluneella neljänneksellä oli 12,4 (13,9) miljoonaa euroa. Katsauskauden liiketulosprosentti oli 8,3 (10,8). Vieremän tehtaan ylösajon vaikutukset näkyvät kannattavuutta heikentävästi. Ensimmäisen vuosipuoliskon kannattavuus oli noin 4,5 prosentin kasvussa vertailukauteen verrattuna ja liikevoitto oli 29,5 (28,2) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 10,1 (10,9) prosenttia hyvän ensimmäisen vuosineljänneksen ansiosta. Rahavirta jatkoi erinomaista kehitystään ja toisen vuosineljänneksen lopussa liiketoiminnan rahavirta oli 23,5 (-0,7) miljoonaa euroa. Yhtiön käyttöpääoma oli hyvin hallinnassa ja varsinkin vaihtokonevarasto oli kasvuun nähden hyvällä tasolla. Vieremän tehdasinvestointi etenee aikataulussa. Toisen neljänneksen aikana rakensimme uusia valmistuslinjoja ja saneerasimme tehtaan tiloja. Samalla jatkoimme toimintatapojemme järjestelmällistä kehittämistä uuden varastojärjestelmän käytön parantamiseksi. Tehtaan laajennus uusine varastojärjestelmineen on ollut iso muutos ja henkilöstön panos ja tinkimätön työ onnistumisemme mahdollistamiseksi on ollut merkittävää. Uusi tehdas ja uudet valmistuslinjat aloittavat toimintansa elokuun alussa. LIIKEVAIHTO Konsernin liikevaihdoksi muodostui katsauskauden aikana 291,1 (258,7) miljoonaa euroa, joka on 12,5 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 78,4 (74,5) prosenttia. Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjois-Eurooppa 38,1 (42,0) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 21,5 (19,8) prosenttia, Venäjä ja Aasia 21,0 (17,2) prosenttia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka 18,5 (20,5) prosenttia sekä muut maat 0,8 (0,6) prosenttia. TULOSKEHITYS Liiketulos oli 29,5 (28,2) miljoonaa euroa. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta oli katsauskaudella 10,1 (10,9) prosenttia. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 21,6 (21,5) prosenttia. Henkilöstökulut olivat katsauskauden aikana 43,4 (40,4) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 26,7 (23,9) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti -3,9 (-5,6) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot, joiden nettovaikutus katsauskauden aikana oli -3,3 (-5,1) miljoonaa euroa. Katsauskauden tulokseksi muodostui 19,1 (16,6) miljoonaa euroa. Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,68 (0,60) euroa. TASE JA RAHOITUS Konsernitaseen loppusumma oli katsauskauden päättyessä 353,1 (320,6) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli 139,7 (141,9) miljoonaa euroa. Myyntisaamisia oli 40,0 (39,2) miljoonaa euroa sekä likvidejä kassavaroja 28,0 (14,1) miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman määrä oli 174,6 (149,1) miljoonaa euroa ja emoyhtiön oma pääoma (FAS) oli 165,7 (140,1) miljoonaa euroa. Korollisten velkojen määrä oli 68,8 (76,0) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituslimiiteistä on käytössä 0 %. Emoyhtiön saamiset muilta konserniyhtiöiltä olivat nettomääräisesti 90,5 (99,9) miljoonaa euroa. Emoyhtiön saatavat tytäryhtiöiltä koostuvat pääosin myyntisaamisista. Konsernin nettovelat olivat 40,7 (61,8) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste (net gearing) 23,3 (41,4) prosenttia. Omavaraisuusaste oli katsauskauden päättyessä 51,1 (47,3) prosenttia. Liiketoiminnan rahavirta oli 23,5 (-0,7) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -14,9 (-16,7) miljoonaa euroa. SAADUT TILAUKSET JA TILAUSKANTA Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 355,7 (280,9) miljoonan euron arvosta ja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 187,0 (141,4) miljoonaa euroa. JAKELUVERKOSTO Ponsse-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Ponsse AB, Ruotsi; Ponsse AS, Norja; Ponssé S.A.S., Ranska; Ponsse UK Ltd, Iso-Britannia; Ponsse Machines Ireland Ltd, Irlanti, Ponsse North America, Inc., Amerikan Yhdysvallat; Ponsse Latin America Ltda, Brasilia; Ponsse Uruguay S.A., Uruguay; OOO Ponsse, Venäjä; Ponsse Asia-Pacific Ltd, Hong Kong; Ponsse China Ltd, Kiina sekä Epec Oy, Suomi. Konserniin kuuluu myös kiinteistöyhtiö OOO Ocean Safety Center, Venäjä. Lisäksi konserniin kuuluu osakkuusyhtiö Sunit Oy, Suomi, josta Ponsse Oyj:n omistusosuus on 34 prosenttia. TUOTEKEHITYS JA INVESTOINNIT Konsernin tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella yhteensä 8,4 (7,1) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 2,5 (2,0) miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 15,1 (16,8) miljoonaa euroa. Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi rakennusinvestoinneista ja tavanomaisista koneiden ja laitteiden ylläpito- ja korvausinvestoinneista. JOHTO Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtaja Paula Oksman, toimitusketjusta vastaava johtaja Tommi Väänänen sekä toimitusjohtajan sijainen, myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén. Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus. Myynnin aluejohtajaorganisaation johdossa toimivat konsernin myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén ja huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen. Aluejohtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat raportoivat Ponsse Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrénille. Aluejako ja vastuuhenkilöt on esitetty alla: Pohjois-Eurooppa: Jani Liukkonen (Suomi), Carl-Henrik Hammar (Ruotsi ja Tanska), Jussi Hentunen (Viro, Latvia ja Liettua) ja Sigurd Skotte (Norja). Keski- ja Etelä-Eurooppa: Tuomo Moilanen (Saksa ja Itävalta), Clément Puybaret (Ranska), Janne Tarvainen (Espanja ja Portugali), Dean Robson (Iso-Britannia), Gary Glendinning (Irlanti, Unkari, Romania, Slovenia, Kroatia ja Serbia) ja Jussi Hentunen (Puola, Tsekki ja Slovakia). Venäjä ja Aasia: Jaakko Laurila (Venäjä ja Valko-Venäjä), Janne Tarvainen (Australia ja Etelä-Afrikka) ja Risto Kääriäinen (Kiina ja Japani), Pohjois- ja Etelä-Amerikka: Pekka Ruuskanen (USA), Eero Lukkarinen (Kanada), Marko Mattila (Brasilia) ja Martin Toledo (Uruguay, Chile ja Argentiina). HENKILÖSTÖ Konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 1 601 (1 483) henkilöä. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 1 664 (1 534) henkilöä. OSAKKEET Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osakkeesta. Osakkeiden vaihto ajalla 1.1.–30.6.2018 oli 1 171 197 kappaletta, joka on 4,2 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 33,4 miljoonaa euroa. Katsauskauden alin kurssi oli 24,15 euroa osakkeelta ja ylin 32,35 euroa osakkeelta. Katsauskauden päätöskurssi oli 30,05 euroa osakkeelta ja koko osakekannan markkina-arvo 841,4 miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 33 092 omaa osaketta. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamista valtuutuksista ja muista päätöksistä on annettu erillinen tiedote 9.4.2018. HALLINNOINTI Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2015. Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt. Hallinnointikoodi on luettavissa yhtiön internet-sivujen sijoittajaosiossa. RISKIENHALLINTA Riskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan. Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta. LÄHIAJAN RISKIT JA NIIDEN HALLINTA Maailman talouden epävarmuus saattaa vaikuttaa metsäkoneiden kysynnän heikkenemiseen. Epävarmuutta voi lisätä kehittyvien maiden valuuttamarkkinoiden volatiliteetti. Erityisesti geopoliittinen tilanne lisää epävarmuutta rahoitusmarkkinoiden toimivuuden ja pakotteiden kautta. Vientimaiden vero- ja tullilainsäädännöissä tapahtuvat muutokset voivat vaikeuttaa yhtiön harjoittamaa vientikauppaa tai sen kannattavuutta. Riskit toimittajaverkostossa voivat aiheuttaa häiriöitä materiaalisaatavuuteen. Emoyhtiö seuraa konsernin sisäisten ja ulkoisten myyntisaamisten arvon muutoksia sekä niihin liittyvää riskiä arvonalentumisesta. Yhtiön rahoituksen riskienhallinnan keskeisenä tavoitteena on maksuvalmius-, korko- ja valuuttariskien hallinta. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiöllä on käytössään eri rahoittajien kanssa tehtyjä luottolimiittisopimuksia. Haitallisten koronmuutosten vaikutusta minimoidaan käyttämällä erilaisiin viitekorkoihin sidottuja luottoja sekä koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssimuutosten vaikutusta vähennetään johdannaissopimusten avulla. LÄHIAJAN NÄKYMÄT Konsernin euromääräisen liikevoiton odotetaan olevan vuonna 2018 samalla tasolla kuin 2017. Ponssen vahvasti uusiutunut ja kilpailukykyinen tuotemallisto sekä uudet huoltopalveluratkaisut ovat kasvattaneet yhtiötä merkittävästi. Markkinatilanne on jatkunut suotuisana. Investointimme suuntautuvat toimitusketjun ja varaosalogistiikan palvelutason ja kapasiteetin kehittämiseen sekä huoltopalveluverkoston kehittämiseen Suomessa ja ulkomailla. Vieremän tehtaan laajennus etenee suunnitellusti aikataulussaan. Tehdasinvestointi liittyy Vieremän tehtaan turvallisuuden, tuottavuuden, tuotelaadun ja joustavuuden kehittämiseen. Laajennuksen tuomat lisähyödyt realisoituvat 2018 toisella vuosipuoliskolla. |
