Lapinjärven tutkimusmetsään pitkäaikainen sekametsien kasvatuksen koe09.02.2022 14.12
Luonnonvarakeskus perustaa Lapinjärven tutkimusmetsään pitkäaikaisen sekametsien kasvatuksen kokeen. Tavoitteena on tuottaa kansallista metsästrategiaa ja ilmastotoimia tukevaa tutkimustietoa sekametsien kasvatuksesta. Koealuetta varten Metsähallitus toteuttaa Lapinjärven tutkimusmetsässä päätehakkuun helmikuussa. Luonnonvarakeskus perustaa sekametsien kasvatusta tutkivan pitkäaikaisen kokeen Lapinjärven tutkimusmetsään. Sekametsien kasvua tullaan tutkimaan koealalla vuosikymmenten ajan. Ajantasaista tutkimustietoa sekametsistä on vielä vähän, sillä tutkimus on painottunut vahvasti yhden puulajin metsiköihin. Perustettava koe on osa Sekametsien kasvatusmallit (SEKAVA) -hanketta, joka tukee kansallista metsästrategiaa ja ilmastotoimia tuottamalla tutkimustietoa sekametsien kasvatuksesta. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa erityisesti sekametsien perustamis- ja kasvatusmenetelmistä, talousvaikutuksista, kasvatusriskeistä ja niiden torjunnasta sekä sekametsien roolista tuhojen torjunnassa. Etelä-Suomessa suuri potentiaali sekametsien kasvatukselle Tutkimus edellyttää riittävän laajoja, yhtenäisiä ja tasalaatuisia alueita, jotta kokeella pystytään luotettavasti tarkastelemaan tutkittavaa ilmiötä. Nyt perustettavalta koealueelta avohakataan helmikuussa viisi hehtaaria metsää. Lapinjärvi on SEKAVA-hankkeen kokeista eteläisin. ”Kokeeksi soveltuvien kohteiden löytäminen Etelä-Suomesta on haasteellista juuri kokeeseen tarvittavan riittävän ison yhtenäisen alueen takia”, SEKAVA-hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija Saija Huuskonen Lukesta sanoo. ”Sekametsien suurin kasvatuspotentiaali on Etelä- ja Keski-Suomessa, jossa toisaalta myös metsätuhojen riski on suuri. Monet tuhonaiheuttajat esiintyvät vain tietyllä puulajilla, joten sekametsät, erityisesti havu-lehtipuumetsät, ovat kestävämpiä tuhoja vastaan kuin yhden puulajin metsät.” Yhden puulajin havumetsiin verrattuna sekametsät lisäävät metsien elinvoimaisuutta. Tämä näkyy paremman tuhokestävyyden lisäksi muun muassa metsien parempana sopeutumisena ilmaston muuttumiseen ja metsäluonnon monimuotoisuuden lisääntymisenä. Koealan hakkuut käynnistyvät tällä viikolla Metsähallitus aloittaa SEKAVA-hankkeen koealan hakkuut tällä viikolla. Koealueen puusto on viimeksi harvennettu yhdeksän vuotta sitten. Kokeen perustamisesta johtuen säästöpuuryhmät jätetään kuvion reunoille ja kuviolla olevat tuulenkaatopuut säästetään siirtämällä ne viereiselle kuviolle. Hakkuista on keskusteltu ympäristöjärjestöjen kanssa. Metsähallituksen hallinnassa ja Luonnonvarakeskuksen käytössä olevat tutkimusmetsät on varattu ensisijaisesti metsissä tapahtuvaa tutkimus- ja koetoimintaa varten. Metsänhoitotoimenpiteet ja hakkuut tutkimusmetsissä toteutetaan tutkimuksen tarpeet huomioiden. Luonnon monimuotoisuus, kuten uhanalaiset lajit, otetaan huomioon toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämän vuoksi muun muassa kuolleet puut ja maapuut pyritään jättämään koskemattomiksi ja kuollutta puuta ei tuoda metsästä pois. Tietoa sekametsien kasvatuksesta tarvitaan Sekametsien kasvatusmallit -hankkeessa perustetaan yhteensä 22 koealuetta Etelä- ja Keski-Suomeen. Koealueista ensimmäiset perustettiin kesällä 2020, valtaosa kesällä 2021 ja viimeiset tänä kesänä. Koealueita perustetaan Luken tutkimusmetsiin sekä muihin sopiviin kohteisiin yhteistyössä Metsähallituksen ja yritysten kanssa. Kestokokeita tullaan seuraamaan ja mittaamaan toistuvasti vuosikymmenten ajan. Puustomittausten lisäksi kohteilta seurataan tarkasti myös esimerkiksi maaperään, hiileen, ja tuhoihin liittyviä asioita. ”Käytännön kiinnostus sekametsien kasvatukseen on lisääntynyt paljon, joten ajantasaista tutkimustietoa todellakin tarvitaan”, Huuskonen sanoo. Sekametsien kasvatusmallit -hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hanke toteuttaa Kansallisen metsästrategian 2025 ja hallitusohjelman ja maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuuden ilmastotavoitteita. Se toteutetaan vuosina 2020–2023. SEKAVA-kokeen hakkuun yhteydessä tehdään lisäksi 4 hehtaaria harvennushakkuita. Tätä koealueiden väliin jäävää tutkimusmetsää hoidetaan, jotta syntyisi määrältään, rakenteeltaan ja iältään vaihtelevaa puustoa tulevaa tutkimusta varten. |
