Puunkorjuu-sanasto valmistui kommentoitavaksi - tutustu sanastoon ja kerro kantasi
15.10.2026 9.30

Suomen metsäkeskus: Metsäalan sanastotyön kuudes sanasto on valmistunut kommentoitavaksi Lausuntopalvelu.fi-verkkopalveluun. Sanasto sisältää 218 käsitettä, jotka kuvaavat muun muassa puunhankintaa, hakkuita sekä metsäkuljetuksia.
Suomen metsäkeskus vetää laajaa sanastotyötä, jossa koostetaan metsäalan keskeinen ammattisanasto. Uusi Puunkorjuu-sanasto (pdf) sisältää 218 yleiselle puunkorjuun keskeisen käsitteen termitiedot ja määritelmät.
(Ammattisanasto-luonnos tiivistettynä luettelona uutisen lopussa)
Puunkorjuu-sanaston laatiminen alkoi vuonna 2022. Sanastoluonnoksen laatimiseen osallistui asiantuntijoita Metsäkeskuksesta ja Metsätehosta.
Yhteinen sanasto helpottaa yhteistyötä ja viestintää
Ammattisanastosta on hyötyä metsäalan monikielisessä viestinnässä sekä metsäalan kansainvälisissä vuorovaikutustilanteissa. Lausuntoluonnokseen on sisällytetty ruotsin- ja englanninkieliset termivastineet sekä määritelmien ja huomautusten käännökset.
– Tämän sanaston käsitteiden määritelmät on laadittu terminologisten periaatteiden mukaisesti. Näiden avulla voidaan yhtenäistää puunkorjuun käsitteitä ja niiden käyttöä, sanoo erikoistutkija Tapio Räsänen Metsätehosta.
Sanastotyössä on huomioitu myös Suomen ja Ruotsin metsätaloudessa käytettävän terminologian erot.
– Esimerkiksi Ruotsissa metsäkoneurakoitsija sanoo lähes aina “skördare”, kun taas suomalaisissa sanastoissa ja metsäorganisaatioiden aineistoissa näkyy usein virallisempi “avverkningsmaskin”, toteaa sanaston ruotsinkielisen osuuden laatinut metsänhoitaja Henry Schneider.
Osallistu infotilaisuuteen ja kommentoi sanastoa
Metsäalan sanastotyö -hanke järjestää 21.10.2026 klo 9.00–10.30 info- ja keskustelutilaisuuden sanastoehdotuksen sisällöstä.
Tilaisuudessa esitellään lyhyesti Metsäalan sanastotyö -hanketta sekä Puunkorjuu-sanastoa. Tilaisuuden loppuosa on varattu osallistujien omien kommenttien sekä kysymysten käsittelyyn. Sanastoehdotuksen laatijaryhmä on vastaamassa kysymyksiin. Tilaisuuteen voi ilmoittautua Metsäkeskuksen koulutus- ja tapahtumakalenterin kautta (Lyyti.fi).
Puunkorjuu-sanastoa voi kommentoida oikeusministeriön Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelussa 26.11.2026 asti.
– Voit kommentoida koko sanastoa, yksittäistä käsitekokonaisuutta tai yhden käsitteen tietoja. Kaikki palaute on tervetullutta, sanoo projektipäällikkö Kai Blauberg Suomen metsäkeskuksesta.
Kommenttipyyntö Puunkorjuu-sanastosta Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelussa.
Lisätietoa Metsäalan sanastotyö -hankkeesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.
Ammattilehden toimituksen kokoama tiivistelmä puunkorjuu-sanaston termeistä ja selityksistä alkuperäisessä järjestyksessä
- puunhankinta – hakkuuoikeuden tai puutavaran osto, puunkorjuu, kaukokuljetus, puunhankinnan eri vaiheissa tapahtuva puutavaran varastointi sekä niihin liittyvät kaupalliset ja hallinnolliset toimenpiteet
- hakkuuoikeus – oikeus kaataa ja korjata puita toisen omistamalta metsäalueelta
- hakkuuoikeuden haltija – taho, jolla on sopimukseen tai lakiin perustuva hakkuuoikeus
- metsän hakkaaja – maanomistaja tai silloin kun hakkuuoikeus on luovutettu toiselle taholle, hakkuuoikeuden haltija
- puunkorjuu – puunhankinnan osa, johon kuuluvat hakkuu ja metsäkuljetus
- kaukokuljetus – puunhankinnan osa, joka käsittää puutavaran tai kaadettujen puiden auto-, rautatie- ja vesikuljetuksen
- puutavaran varastointi – puunhankinnan osana tapahtuva puutavaran säilyttäminen ja laadunhallinta
- metsäkuljetus – puunkorjuun vaihe, joka käsittää puutavaran siirtämisen hakkuualueelta tienvarsivarastoon tai muuhun kaukokuljetuksen aloituspisteeseen
- ajo – metsä- tai kaukokuljetuksen vaihe, jossa ajoneuvo liikkuu
- kuormaus – metsä- tai kaukokuljetuksen vaihe, jossa puutavara nostetaan kuljetusajoneuvon kuormatilaan kuljetusta varten
- purkaminen – metsä- tai kaukokuljetuksen vaihe, jossa puutavara nostetaan kuljetusvälineestä tai siirretään siitä lyhyt matka
- haketus – puuaineksen mekaaninen pilkkominen energiahakkeeksi
- palstahaketus – haketus, joka tapahtuu hakkuualueella
- tienvarsihaketus – haketus, joka tapahtuu tienvarsivarastolla
- hakkuu – puunkorjuun osa, johon kuuluvat puun kaato, karsinta, katkonta ja kasaus ennen metsäkuljetusta
- ennakkoraivaus – kehityskelvottoman ja kaupalliseen hyödyntämiseen kelpaamattoman alikasvoksen poistaminen joko ennen hakkuuta tai hakkuun yhteydessä hakkuutyön nopeuttamiseksi
- puutavaran mittaus – puutavaran määrän, laadun ja jakoperusteen toteaminen
- koneellinen puunkorjuu – hakkuukoneella ja kuormatraktorilla tehty puunkorjuu
- manuaalinen puunkorjuu – puunkorjuu, jossa puiden kaato, karsinta ja katkonta suoritetaan käsityönä moottorisahalla, mutta metsäkuljetus tapahtuu koneellisesti tai hevosilla
- metsuri – henkilö, jonka työtehtävät keskittyvät metsänhoitoon ja manuaaliseen puunkorjuuseen
- puunkorjaaja – taho, joka toteuttaa puunkorjuun
- puunkorjuun suunnittelu – prosessi, jossa ennakoidaan, miten, milloin ja mistä puut hakataan ja kuljetetaan pois metsästä tehokkaasti, turvallisesti ja kestävästi
- korjuuketju – puunkorjuun eri vaiheista muodostuva kokonaisuus, jossa puu siirtyy metsästä tienvarsivarastoon tai muuhun kaukokuljetuksen aloituspisteeseen
- korjuun ohjaus – toiminta, jolla johdetaan ja valvotaan puunkorjuuta niin, että se toteutuu mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti, laadukkaasti ja ympäristöarvot huomioiden
- puunkorjuumenetelmä – menetelmä, jolla puu hakataan ja kuljetetaan tienvarsivarastolle tai muuhun kaukokuljetuksen aloituspisteeseen
- ajoura – puunkorjuuta varten maastoon suunniteltu ja avattu vähintään kolme metriä leveä kulkuväylä
- korjuuvaurio – puunkorjuun jäävälle puustolle tai maaperälle aiheuttama vaurio
- korjuukelpoisuus – lohkon tai metsikkökuvion staattisiin ominaisuuksiin ja arviointihetkellä vallitseviin dynaamisiin olosuhteisiin perustuva arvio lohkon tai metsikkökuvion soveltuvuudesta puunkorjuuseen
- hakkuutyömaa – alue, jolla on käynnissä puunkorjuu
- metsävarasto – hakkuutyömaalla oleva puutavaravarasto
- tekoalue – hakkuutyömaasta rajattu osa, jonka hakkuusta vastaa yksi työntekijä, urakoitsija tai työryhmä
- hakkuualue – alue, jolla on suoritettu, parhaillaan suoritetaan tai aiotaan suorittaa puunkorjuu
- maastomerkintä – maastoon tehty fyysinen merkki tai tunniste, jolla osoitetaan kohteen sijainti tai ulottuvuus maastossa
- korjuuohjelma – puunkorjuun suunnittelun tuloksena syntyvä leimikoiden puunkorjuuta koskeva suunnitelma
- leimikon suunnittelu – puunkorjuun suunnittelun osa, jossa suunnitellaan leimikolla tehtävät työt
- leimikkosuunnitelma – ennakkosuunnitelma puunkorjuusta leimikolla
- leimikko – alue ja sen puusto, jotka on määritelty ja rajattu puunkorjuuta varten
- leimikkovaranto – leimikot, joiden hakkuuoikeus on luovutettu mutta joita ei ole vielä hakattu
- lohko I – puunkorjuun kannalta yhtenäinen leimikon osa
- säästetty kohde – kohde, joka on jätetty toimenpiteen yhteydessä käsittelemättä luonnon monimuotoisuuden tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi
- suojavyöhyke – vesistöjen ja pienvesien viereen jätetty puustoinen alue, jonka tarkoituksena on vähentää metsätalouden toimenpiteiden haittoja vesien laadulle, luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle
- suojatiheikkö – metsänkäsittelyssä säästetty kohde, joka muodostuu tiheästä ja vaihtelevan kokoisesta puustosta
- säästöpuusto – hakkuussa kaatamatta jätetty puusto, jolla edistetään luonnon monimuotoisuutta tai maisema-arvoja
- säästöpuu – säästöpuustoon kuuluva puu
- säästöpuuryhmä – säästöpuista koostuva puuryhmä
- kolopuu – säästöpuu, jossa on luonnollinen kolo ja joka tarjoaa elinympäristön kolopesijälajeille
- tekopökkelö – säästöpuu, joka on tarkoituksellisesti katkaistu pystylahopuuta muistuttavaksi rakenteeksi lahopuun ja kolopesijälajiston elinympäristöjen lisäämiseksi
- kuollut puusto – puusto, joka koostuu kuolleista puista
- kuollut puu – puu, jonka elintoiminnot ovat pysyvästi lakanneet eikä se enää kasva
- maapuu – maahan kaatunut kuollut puu
- lahopuu – kuollut puu, joka on eri asteisesti hajonnut ja muuttunut biologisten hajotusprosessien seurauksena
- kuollut pystypuu – pystyyn kuivunut kuollut puu
- ylityskohta – paikka, jossa puunkorjuukalusto ylittää ojan, pienveden tai vesistön
- tilapäissilta – ylityskohta, jossa kulku on järjestetty tilapäiseen käyttöön rakennetulla sillalla
- eroosioriski – riski maaperän kulumisesta ja kulkeutumisesta pois
- vesistökuormitus – kiintoainekuormitus ja liuenneessa muodossa oleva ravinnekuormitus
- pesintäaika – lintujen lisääntymisjakso, jolloin ne pesivät ja hoitavat poikasiaan ja jolloin metsänkäsittelyä ja puunkorjuuta rajoitetaan lintujen suojelun vuoksi
- tiestön suunnittelu – prosessi, jossa suunnitellaan autokuljetuksia sekä muuta metsätalouden käyttöä palvelevaa tiestöä ja sen kehittämistä
- tiestön käytön suunnittelu [ehd.] – leimikon suunnittelun osa, jossa todetaan hakkuutyömaata palvelevien teiden käyttömahdollisuus ja kuljetuskelpoisuus eri vuodenaikoina sekä suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet
- varastopaikan suunnittelu – leimikon suunnittelun osa, jossa suunnitellaan puutavaran tienvarsivarastojen toteutusta ja käyttöä
- ajourasuunnittelu – leimikon suunnittelun osa, joka käsittää ajourien sijainnin valitsemisen
- luonnonhoidon toimenpiteet [pl.] – metsän tai muiden luontoympäristöjen hoito- ja kunnostustoimet, joiden tavoitteena on säilyttää tai parantaa luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemipalveluita tai maisemaa
- kuljetuskelpoisuus – metsätien ominaisuus, joka ilmaisee mahdollisuuden ajaa tietyllä tieosuudella puutavaraa kuljettavalla kalustolla ilman että tie vaurioituu
- dynaaminen kuljetuskelpoisuus – kuljetuskelpoisuus tiettynä ajankohtana muuttuvissa sää- ja keliolosuhteissa
- staattinen kuljetuskelpoisuus – kuljetuskelpoisuus, joka kuvaa metsätien rakenteiden ominaisuuksiin perustuvaa luokkaa
- routivuus – maaperän alttius routimiselle
- kokopuumenetelmä – puunkorjuumenetelmä, jossa puun kaatoleikkauksen yläpuolinen osa korjataan karsimattomana ja katkomattomana tai yhdestä kohdasta katkottuna
- kaatoleikkaus – kohta, josta puu katkaistaan puunkaadossa
- kokopuu – kaatoleikkauksen yläpuolinen osa puusta
- runkomenetelmä – puunkorjuumenetelmä, jossa puut kaadetaan ja karsitaan hakkuualueella ja kuljetetaan runkoina tienvarsivarastolle tai muuhun kaukokuljetuksen aloituspisteeseen
- rankamenetelmä – puunkorjuumenetelmä, jossa metsästä kerätään ja kuljetetaan karsittuja ja kuljetuspituuteen katkottuja pienpuurankoja aines- ja energiapuuksi
- tavaralajimenetelmä – puunkorjuumenetelmä, jossa runko valmistetaan puutavaralajeiksi hakkuualueella
- manuaalinen tavaralajimenetelmä – tavaralajimenetelmä, jossa hakkuu toteutetaan manuaalisesti ja metsäkuljetus koneellisesti
- koneellinen tavaralajimenetelmä – tavaralajimenetelmä, jossa hakkuu ja metsäkuljetus toteutetaan koneellisesti
- hakemenetelmä – puunkorjuumenetelmä, jossa puu kaadetaan ja haketetaan hakkuualueella energiantuotantoa tai muuta käyttöä varten
- metsätraktorimenetelmä – puunkorjuumenetelmä, jossa puutavara kuljetetaan metsätraktorilla tienvarsivarastolle
- kaivurisiirtelymenetelmä – puunkorjuumenetelmä, jossa metsurin suorittamaa kaatoa seuraa tukkien tai runkojen siirtely rivi kerrallaan kaivurin avulla
- köysiratamenetelmä – puunkorjuumenetelmä, jossa puut tai puutavara kuljetetaan tienvarteen rinteeseen rakennettavan köysiradan avulla
- manuaalinen hakkuu – hakkuu, jossa metsuri kaataa ja katkoo puita käyttäen moottorisahaa
- koneellinen hakkuu – hakkuu, jossa käytetään metsäkonetta
- hakkuu ajouran varteen – manuaalinen hakkuu, jossa palstalta hakattava puutavara kasataan ajouran varteen metsäkuljetusta varten
- metsänkäyttöilmoitus – hallinnollinen ilmoitus, joka tehdään ennen tiettyjen hakkuiden ja erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelyn aloittamista
- hakkuun tarkoitus – metsänhoidosta, maankäytöstä tai erityiskohteen ominaisuuksista johtuva tavoite hakkuulle
- hakkuun toteuttamistapa – periaate, joka kertoo, miten metsä käsitellään hakkuissa ja millainen puusto hakkuun jälkeen jää
- käsittelyalue [oikeusk.] – kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuita tai muita metsänhoidollisia toimenpiteitä
- jäävä puusto – puusto, joka jää metsään pystyyn hakkuun tai metsänhoidollisen toimenpiteen jälkeen
- jäävän puuston tiheys – hakkuun tai metsänhoidollisen toimenpiteen jälkeen metsään jääneiden puiden määrä pinta-alayksikköä kohden
- hakkuumenetelmä – menetelmä, joka kertoo, miten hakkuu teknisesti suoritetaan
- hakkuuajankohta – ajankohta, jolloin hakkuu on toteutettu tai suunniteltu toteutettavaksi
- hakkuumäärä – hakkuussa poistettavan tai poistetun puuston määrä, joka ilmaistaan tilavuutena
- hakkuutilanne – hakkuukohteen tai metsikkökuvion hakkuun toteutumisen tila tarkasteluhetkellä
- hakkuukielto – päätös tai määräys, jolla hakkuu kielletään tietyllä alueella lainsäädännön, sopimuksen tai viranomaispäätöksen perusteella
- hakkuurajoitus – hakkuutoimintaa koskeva ajallinen, alueellinen tai menetelmällinen rajoitus, joka perustuu lainsäädäntöön, sertifiointiin tai muihin ohjeisiin
- hakkuuaikomus – ilmoitus tai tieto metsänomistajan tai toimijan suunnitelmasta toteuttaa hakkuu tietyllä alueella tiettynä ajankohtana
- kaato – hakkuun työvaihe, jossa puu katkaistaan tyvestä tai irrotetaan kantoineen kasvualustastaan
- karsinta – hakkuun työvaihe, jossa oksat katkaistaan puun rungosta
- katkonta – hakkuun työvaihe, jossa kaadetun puun runko katkotaan haluttuihin mittoihin
- lajittelu – hakkuun työvaihe, jossa puutavarakappaleet siirretään puutavaralajin mukaisesti eri kasoihin tai jatkokäsittelyyn ja pidetään erillään
- kasaus – hakkuun työvaihe, jossa puista, rungoista tai puutavarakappaleista tehdään kasoja lähikuljetusta tai varastointia varten
- kasa – puiden, runkojen tai puutavarakappaleiden tilapäinen muodostelma
- apteeraus – katkonnan yhteydessä tapahtuva puun rungon jako puutavaralajeiksi erilaisten mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti
- pyyhkäisymenetelmä – karsinta, jossa useita oksia katkaistaan moottorisahalla samalla työliikkeellä
- vipuamismenetelmä – karsinta, jossa jokainen oksa katkaistaan erillisellä työliikkeellä
- kasvatushakkuu – hakkuu, joka tehdään alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattamista taikka tämän ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla
- ylispuiden poisto – kasvatushakkuu, jossa ylispuita poistetaan kokonaan tai osittain
- siemenpuiden poisto – ylispuiden poisto, jossa hakataan uudistushakkuussa jätetyt siemenpuut
- verhopuiden poisto – ylispuiden poisto, jossa hakataan uudistushakkuussa alikasvoksen suojaksi jätetty verhopuusto kerralla tai vaiheittain
- suojuspuiden poisto – ylispuiden poisto, jossa hakataan uudistushakkuussa jätetyt suojuspuut kerralla tai vaiheittain
- uudistushakkuu – hakkuu, jonka tavoitteena on metsän uudistaminen luontaisesti tai metsänviljelyn avulla
- harsinta – hakkuu, jossa puustosta poistetaan isoja, hyvälaatuisia ja arvokkaita puita ja muu puusto jätetään huomiotta
- määrämittahakkuu – harsinta, jossa metsästä hakataan kaikki tietyn läpimitan ja laadun täyttävät puut
- harsintametsä – metsä, jonka puusto on syntynyt harsintahakkuun tuloksena
- erikoishakkuu – hakkuu, jonka tavoitteet poikkeavat puuntuotantohakkuista
- hakkuu erityiskohteissa – erikoishakkuu, jossa poiketaan kasvatushakkuussa ja uudistushakkuussa käytetyistä hakkuutavoista erityiskohteissa metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maisemallisten syiden, metsän monikäytön tai metsän erityisen käyttötarkoituksen takia
- maankäyttömuodon muutoshakkuu – erikoishakkuu, jossa puusto poistetaan kokonaan tai osittain alueelta ennen sen käyttötarkoituksen muuttamista muuhun kuin metsätalouskäyttöön
- linjahakkuu – maankäyttömuodon muutoshakkuu, jossa puusto poistetaan pitkänomaiselta alueelta infrastruktuurilinjan rakentamista tai ylläpitoa varten
- maisemanhoitohakkuu – erikoishakkuu, jonka tavoitteena on parantaa tai ylläpitää maiseman laatua poistamalla puustoa hallitusti niin, että alueen näkyvyys, maiseman rakenteet ja maisemallisesti arvokkaat piirteet korostuvat
- siirtymähakkuu – hakkuu, jossa metsää käsitellään useassa vaiheessa siten, että se siirtyy vaiheittain uuteen kasvatusvaiheeseen
- kotitarvehakkuu – hakkuu, jossa puuta korjataan luonnollisen henkilön omaan käyttöön
- markkinahakkuu – hakkuu, jossa puuta korjataan aines- ja/tai energiapuuna kaupallista käyttötarkoitusta varten
- tasaikäisrakenteinen kasvatushakkuu – kasvatushakkuu, jonka tavoitteena on puuston kasvattaminen yhdessä tai kahdessa jaksossa
- eri-ikäisrakenteinen kasvatushakkuu – kasvatushakkuu, jonka tavoitteena on puuston eri-ikäisrakenne ja jatkuva uudistuminen
- harvennushakkuu – tasaikäisrakenteisen kasvatushakkuun toteuttamistapa, jossa edistetään puulajin ja laadun perusteella valittujen puiden järeyskehitystä ja elinvoimaisuutta poistamalla muut puut
- harvennusmalli – metsänkäsittelyä ohjaava hoidetun metsän malli, joka määrittää harvennushakkuun ajoituksen, voimakkuuden ja kohdentamisen metsikön kehitysvaiheen ja hoitotavoitteiden perusteella
- harvennusmetsikkö – metsikkö, jossa on tehty harvennushakkuu tai jossa seuraava hakkuu on harvennushakkuu
- pienaukkohakkuu – eri-ikäisrakenteisen kasvatushakkuun toteuttamistapa, jossa metsään tehdään pieniä, enintään 0,3 hehtaarin kokoisia hakkuuaukkoja, joiden tavoitteena on luontainen uudistuminen tai alikasvoksen vapauttaminen
- poimintahakkuu – eri-ikäisrakenteisen kasvatushakkuun toteuttamistapa, jossa poistetaan valikoidusti puulajin, koon tai laadun perusteella valittuja puita ja jonka tavoitteena on alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattaminen sekä uuden taimiaineksen syntyminen
- hakkuuaukko – alue, jolta korjuukelpoinen puusto on poistettu
- avohakkuu – uudistushakkuun toteuttamistapa, jossa poistetaan taloudellisesti käyttökelpoinen puusto hakkuualueelta, säästöpuita lukuun ottamatta
- siemenpuuhakkuu – uudistushakkuun toteuttamistapa, jossa hakkuualueelle jätetään siemenpuusto
- suojuspuuhakkuu – uudistushakkuun toteuttamistapa, jossa hakkuualueelle jätetään suojuspuusto
- verhopuuhakkuu – uudistushakkuun toteuttamistapa, jossa hakkuualueelle jätetään verhopuusto
- kaistalehakkuu – uudistushakkuun toteuttamistapa, jossa metsä hakataan aukeaksi kaistaleittain ja pystyyn jäänyt reunametsä siementää hakatun alueen
- alaharvennus – harvennushakkuu, jossa poistetaan alempien latvuskerrosten ja alikasvoksen puita, jotta vallitsevien latvuskerrosten hyvälaatuisten puiden kasvu paranee
- yläharvennus – harvennushakkuu, jossa poistetaan vallitsevien latvuskerrosten puita, jotta ensisijaisesti hyvälaatuiset lisävaltapuut hyötyvät lisäkasvutilasta
- ensiharvennus – ensimmäinen harvennushakkuu, joka tehdään taimikonhoidon jälkeen, kun puusto on saavuttanut riittävän tiheyden ja kehitysasteen
- väljennyshakkuu – viimeinen harvennushakkuu, joka tehdään uudistuskypsässä tai lähes uudistuskypsässä metsikössä ja jossa puustoa harvennetaan voimakkaasti, mutta ei vielä uudisteta koko metsikköä
- valikoiva harvennus – nuoressa tai varttuneessa kasvatusmetsikössä tapahtuva harvennushakkuu, jossa poistetaan yksittäisiä puita niiden laadun, kasvun ja sijainnin perusteella
- laatuharvennus – valikoiva harvennus, jossa poistettavat puut valitaan niiden laadun perusteella ja painotetaan erityisesti kasvamaan jätettävien puiden teknistä laatua ja hyviä kasvuominaisuuksia
- vyöhykeharvennus – valikoiva harvennus, jossa ajouran läheltä harvennetaan voimakkaammin, kauempaa ajourasta harvennetaan lievemmin ja ajourien väliin jää harventamaton vyöhyke
- systemaattinen harvennus – nuoressa tai varttuneessa kasvatusmetsikössä tapahtuva harvennushakkuu, jossa puita poistetaan kaavamaisesti niiden sijainnin mukaan
- väyläharvennus – pienipuustoisen nuoren metsän systemaattinen harvennus, jossa puut poistetaan hakkuukoneen ajourilta ja niitä yhdistäviltä työskentelyväyliltä jättäen väylien väliset alueet käsittelemättä
- kunnostushakkuu – harvennushakkuu, joka tehdään vaurioituneessa ja/tai hoitamattomassa metsässä sen elinvoimaisuuden palauttamiseksi
- metsätie – yksityistie, joka on tehty pääasiassa metsätalouden kuljetustarpeisiin
- talvitie I – yksityistie, jonka käyttö on tilapäistä ja mahdollista vain maan ollessa jäätyneenä
- polannetie – talvitie, jonka liikennöitävä pinta muodostuu jäätyneestä ja tiivistyneestä polanteesta
- jäätie I – tie, joka on tehty talviaikaiseen vesistöjen ylitykseen ja saarien puunkorjuuta varten ja jonka käyttö on tilapäistä
- piennartie – kausiluonteinen metsätie, joka on rakennettu ojista nostetulla maa-aineksella tasaamalla ja josta on poistettu kannot ja kivet
- runkotie – laajojen metsäalueiden toimintoja varten rakennettu metsätie, joka kerää liikennettä alue- ja varsiteiltä ja joka on rakennettu kestämään myös kevätkelirikon aikaisia raskaita kuljetuksia
- aluetie – suurehkon alueen metsätie, joka kerää liikennettä varsiteiltä ja joka on rakennettu kestämään syyskelirikon aikaisia raskaita kuljetuksia
- varsitie – yhden tai muutaman tilan tai leimikon metsätie, joka on rakennettu kestämään raskasta liikennettä muulloin paitsi kelirikon aikana
- kuormajuonto [harv.] – metsäkuljetus niin, että koko kuorman paino kuormittaa ajoneuvoa
- laahusjuonto [harv.] – metsäkuljetus niin, että kuorman paino joko kokonaan tai osittain kuormittaa maata
- kourajuonto [harv.] – laahusjuonto, jossa taakasta pidetään kiinni kouramaisella laitteella
- vaijerijuonto [harv.] – laahusjuonto, jossa kuormaa kootaan ja vedetään yhden tai useamman vaijerin avulla
- pankkojuonto [harv.] – laahusjuonto, jossa kuormaa vedetään pankolla siten, että kuorman etuosa on tuettu pankkoon ja muu osa laahaa maassa
- jatkettu lähikuljetus – metsäkuljetus, jossa puutavaraa kuljetetaan hakkuualueelta tienvarsivarastolle tavanomaista pidemmän matkan päähän
- runkojuonto – metsäkuljetus runkoina
- maaperän kantavuus – maaperän kyky kestää painoa tai kuormitusta ilman, että se vaurioituu tai painuu liikaa
- kelirikko I – sääolosuhteiden aiheuttama maaperän kantavuuden tai tienpinnan heikkeneminen, joka vaikeuttaa tai estää liikkumista erityisesti sorateiden, metsäteiden ja peltoteiden käytössä
- metsäkuljetuksen tuottavuus – metsäkuljetuksen ominaisuus, joka ilmentää sitä, kuinka tehokkaasti hakkuussa tuotettu puu saadaan kuljetettua hakkuualueilta tienvarsivarastoille
- metsäkuljetusmatka – matka, jonka puutavara kuljetetaan hakkuualueelta tienvarsivarastolle tai muuhun kaukokuljetuksen aloituspisteeseen ajouria pitkin
- metsäkuljetusreitti – reitti, jota pitkin puutavaraa kuljetetaan hakkuualueella ja sieltä tienvarsivarastolle tai muuhun kaukokuljetuksen aloituspisteeseen
- tienvarsivarasto – puutavaran autokuljetukseen käytettävän tien varressa oleva välivarasto
- välivarasto – puutavaravarasto (I), johon puunkorjuun yhteydessä tilapäisesti varastoidaan puutavaraa kaukokuljetusta varten
- puutavaravarasto I – puutavaran varastointiin käytettävä paikka
- puutavaravarasto II – yhteen tai useaan paikkaan varastoitu puutavara
- lohko II – puunkorjuun tai muun toiminnan kannalta yhtenäinen metsälön tai metsän osa
- metsikkökuvio – metsikkö, jolla on riittävän samankaltaiset metsänhoito- ja hakkuutarpeet
- korjuukelpoinen – puunkorjuun mahdollistava
- kelirikkokelpoinen – korjuukelpoinen kaikkina vuodenaikoina
- kesäkorjuukelpoinen – korjuukelpoinen muuna aikana paitsi kelirikkokautena
- talvikorjuukelpoinen – korjuukelpoinen vain maan ollessa jäätynyt ja/tai paksun lumipeitteen aikana
- korjuukelpoisuuskartta – kartta, joka kuvaa metsän eri alueiden soveltuvuutta puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin
- korjuukelpoisuusluokka – luokka, joka kuvaa leimikon korjuukelpoisuutta
- kelirikko II – kivennäismaan korjuukelpoisuusluokka, joka kuvaa puunkorjuun olevan mahdollista ympärivuotisesti myös silloin, kun maaperä on erityisen pehmeää
- normaali kesä, kivennäismaa – kivennäismaan korjuukelpoisuusluokka, joka kuvaa puunkorjuun olevan mahdollista muulloin paitsi kelirikkoaikana ja erityisen märissä kesäolosuhteissa
- normaali kesä, turvemaa – turvemaan korjuukelpoisuusluokka, joka kuvaa puunkorjuun olevan mahdollista muulloin paitsi kelirikkoaikana ja erityisen märissä kesäolosuhteissa
- kuiva kesä, kivennäismaa – kivennäismaan korjuukelpoisuusluokka, joka edellyttää kesäaikana pidempää kuivaa jaksoa puunkorjuun toteuttamiseksi
- kuiva kesä, turvemaa – turvemaan korjuukelpoisuusluokka, joka edellyttää kesäaikana pidempää kuivaa jaksoa puunkorjuun toteuttamiseksi
- talvi – korjuukelpoisuusluokka, joka kuvaa puunkorjuun olevan mahdollista vain maan ollessa jäässä tai paksun lumen peittämänä
- normaali kesä – korjuukelpoisuusluokka, joka kuvaa puunkorjuun olevan mahdollista muulloin paitsi kelirikkoaikana ja erityisen märissä kesäolosuhteissa
- kuiva kesä – korjuukelpoisuusluokka, joka edellyttää kesäaikana pidempää kuivaa jaksoa puunkorjuun toteuttamiseksi
- talvitie II – korjuukelpoisuusluokka, jossa hakkuualueelle johtavan kulkuväylän kantavuus perustuu maan jäätymiseen ja/tai lumipeitteeseen
- jäätie II – korjuukelpoisuusluokka, jossa hakkuualueelle johtavan kulkuväylän kantavuus perustuu vesistön jäätymiseen
- saari – korjuukelpoisuusluokka, jossa hakkuualue sijaitsee saaressa ja kulkuyhteys edellyttää vesistön ylitystä
- ajouraverkko – hakkuualueen ajourien muodostama verkko
- ajouraleveys – leveys, joka kuvaa puunkorjuussa koneiden kulkua varten muodostetun ajouran vaatimaa tilaa
- ajouraväli – kahden rinnakkaisen ajouran keskilinjan etäisyys toisistaan
- ajourapainauma – ajoneuvon pyörän tai telan aiheuttama maastovaurio, joka kohdistuu ajouraan
- pistoura – ajoura, jota käytetään täydentämään leimikon keruu-uria ja jonka päässä metsäkoneen voi kääntää
- peruutusura – ajoura, jota käytetään täydentämään leimikon keruu-uria ja jolla ei ole kääntymismahdollisuutta
- juontoura II [harv.] – laahusjuontoa varten tehty tai juonnettaessa syntynyt ajoura
- kokoojaura – ajoura, joka kokoaa yhteen muut urat ja toimii metsäkuljetuksen pääväylänä
- siirtymäura – ajoura, joka sijaitsee hakkuualueen ulkopuolella ja johtaa toiselle hakkuualueelle tai välivarastolle
- keruu-ura – ajoura tai sen osa, jolta kuormatraktorin kuorma kerätään
- hakkuu-ura – hakkuukoneen käyttämä ajoura keruu-urien välissä
- maastovaurio – maaperään kohdistunut korjuuvaurio
- puustovaurio – jäävään puustoon kohdistunut korjuuvaurio
- juurivaurio – juuriin kohdistunut puustovaurio
- runkovaurio – puun runkoon kohdistunut puustovaurio
- korjuujälki – maaston ja puuston tila puunkorjuun jälkeen
- korjuujälkitarkastus – prosessi, jossa tarkastetaan ja arvioidaan korjuujälkeä hakkuualueella
- korjuujäljen omavalvonta – puunkorjuun toteuttajan suorittama tai tilaama korjuujäljen laadunseuranta
- kasvutappio – haittaavan tekijän johdosta tapahtuva metsikön puuston kasvun aleneminen suhteessa kasvupaikan olosuhteissa teoreettisesti mahdolliseen kasvupotentiaaliin
- metsätuho I – metsän vaurioituminen siinä määrin, että metsän tuotos vähenee
- joukkokäsittely – useamman puun tai puun osan samanaikainen käsittely puunkorjuussa
- kaatotuore puu – vastakaadettu puu, jossa puuaineen kosteus on lähes sama kuin elävän puun kosteus
- leimaus – kaadettavien tai pystyyn jätettävien puiden valitseminen ja merkitseminen
- metsänkäsittely – metsässä tehtävä toimenpide tai toimenpidekokonaisuus, jolla vaikutetaan puuston rakenteeseen, kasvuun, kehitykseen tai käyttöön
- puuhävikki – puuraaka-aineen väheneminen kuljetuksessa, varastoinnissa tai jalostuksessa
- rajanauhoitus – määrävälein sijoitetut rajan kulkua osoittavat nauhat
- työnjälki – metsätöistä aiheutuneet maaston ja jääneen puuston ominaisuudet
- uudistuskypsyys – metsikön kehitysvaihe, jossa on perusteltua suorittaa uudistushakkuu
- vyöhykehakkuu [harv.] – hakkuun toteuttamistapa, jossa aiemmin hakkuuaukoksi hakatun alueen laidoilta poistetaan varttunutta puustoa
- yhdistelmäkorjuu – puunkorjuu, jossa ainespuu ja energiapuu korjataan samaan aikaan ja samoilla koneilla
- yksinpuinkäsittely – toimenpide, jossa puut hakataan yksitellen
- verhopuusto – ylispuusto, joka on uudistamis- tai taimikonhoitovaiheessa jätetty suojaamaan hakkuualueelle syntyvää tai syntynyttä taimikkoa hallan, tuulen tai heinittymisen aiheuttamilta vahingoilta
- siemenpuusto – ylispuusto, joka on valittu puulajin, laadun ja puuston tilajärjestyksen perusteella sekä jätetty hakkuualueelle tuottamaan siemeniä
- suojuspuusto – ylispuusto, joka on valittu puulajin, laadun ja puuston tilajärjestyksen perusteella ja jätetty hakkuualueelle tuottamaan siemeniä ja suojaamaan syntyvää tai syntynyttä kuusivaltaista taimikkoa
|