Puunkorjuu-sanasto valmistui kommentoitavaksi - tutustu sanastoon ja kerro kantasi

Suomen metsäkeskus vetää laajaa sanastotyötä, jossa koostetaan metsäalan keskeinen ammattisanasto. Uusi Puunkorjuu-sanasto (pdf) sisältää 218 yleiselle puunkorjuun keskeisen käsitteen termitiedot ja määritelmät.

(Ammattisanasto-luonnos tiivistettynä luettelona uutisen lopussa)

Puunkorjuu-sanaston laatiminen alkoi vuonna 2022. Sanastoluonnoksen laatimiseen osallistui asiantuntijoita Metsäkeskuksesta ja Metsätehosta.

Yhteinen sanasto helpottaa yhteistyötä ja viestintää

Ammattisanastosta on hyötyä metsäalan monikielisessä viestinnässä sekä metsäalan kansainvälisissä vuorovaikutustilanteissa. Lausuntoluonnokseen on sisällytetty ruotsin- ja englanninkieliset termivastineet sekä määritelmien ja huomautusten käännökset.

– Tämän sanaston käsitteiden määritelmät on laadittu terminologisten periaatteiden mukaisesti. Näiden avulla voidaan yhtenäistää puunkorjuun käsitteitä ja niiden käyttöä, sanoo erikoistutkija Tapio Räsänen Metsätehosta.

Sanastotyössä on huomioitu myös Suomen ja Ruotsin metsätaloudessa käytettävän terminologian erot.

– Esimerkiksi Ruotsissa metsäkoneurakoitsija sanoo lähes aina “skördare”, kun taas suomalaisissa sanastoissa ja metsäorganisaatioiden aineistoissa näkyy usein virallisempi “avverkningsmaskin”, toteaa sanaston ruotsinkielisen osuuden laatinut metsänhoitaja Henry Schneider.

Osallistu infotilaisuuteen ja kommentoi sanastoa

Metsäalan sanastotyö -hanke järjestää 21.10.2026 klo 9.00–10.30 info- ja keskustelutilaisuuden sanastoehdotuksen sisällöstä.

Tilaisuudessa esitellään lyhyesti Metsäalan sanastotyö -hanketta sekä Puunkorjuu-sanastoa. Tilaisuuden loppuosa on varattu osallistujien omien kommenttien sekä kysymysten käsittelyyn. Sanastoehdotuksen laatijaryhmä on vastaamassa kysymyksiin. Tilaisuuteen voi ilmoittautua Metsäkeskuksen koulutus- ja tapahtumakalenterin kautta (Lyyti.fi).

Puunkorjuu-sanastoa voi kommentoida oikeusministeriön Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelussa 26.11.2026 asti.

– Voit kommentoida koko sanastoa, yksittäistä käsitekokonaisuutta tai yhden käsitteen tietoja. Kaikki palaute on tervetullutta, sanoo projektipäällikkö Kai Blauberg Suomen metsäkeskuksesta.

Kommenttipyyntö Puunkorjuu-sanastosta Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelussa.

Lisätietoa Metsäalan sanastotyö -hankkeesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Ammattilehden toimituksen kokoama tiivistelmä puunkorjuu-sanaston termeistä ja selityksistä alkuperäisessä järjestyksessä

1. puunhankinta – hakkuuoikeuden tai puutavaran osto, puunkorjuu, kaukokuljetus, puunhankinnan eri vaiheissa tapahtuva puutavaran varastointi sekä niihin liittyvät kaupalliset ja hallinnolliset toimenpiteet
2. hakkuuoikeus – oikeus kaataa ja korjata puita toisen omistamalta metsäalueelta
3. hakkuuoikeuden haltija – taho, jolla on sopimukseen tai lakiin perustuva hakkuuoikeus
4. metsän hakkaaja – maanomistaja tai silloin kun hakkuuoikeus on luovutettu toiselle taholle, hakkuuoikeuden haltija
5. puunkorjuu – puunhankinnan osa, johon kuuluvat hakkuu ja metsäkuljetus
6. kaukokuljetus – puunhankinnan osa, joka käsittää puutavaran tai kaadettujen puiden auto-, rautatie- ja vesikuljetuksen
7. puutavaran varastointi – puunhankinnan osana tapahtuva puutavaran säilyttäminen ja laadunhallinta
8. metsäkuljetus – puunkorjuun vaihe, joka käsittää puutavaran siirtämisen hakkuualueelta tienvarsivarastoon tai muuhun kaukokuljetuksen aloituspisteeseen
9. ajo – metsä- tai kaukokuljetuksen vaihe, jossa ajoneuvo liikkuu
10. kuormaus – metsä- tai kaukokuljetuksen vaihe, jossa puutavara nostetaan kuljetusajoneuvon kuormatilaan kuljetusta varten
11. purkaminen – metsä- tai kaukokuljetuksen vaihe, jossa puutavara nostetaan kuljetusvälineestä tai siirretään siitä lyhyt matka
12. haketus – puuaineksen mekaaninen pilkkominen energiahakkeeksi
13. palstahaketus – haketus, joka tapahtuu hakkuualueella
14. tienvarsihaketus – haketus, joka tapahtuu tienvarsivarastolla
15. hakkuu – puunkorjuun osa, johon kuuluvat puun kaato, karsinta, katkonta ja kasaus ennen metsäkuljetusta
16. ennakkoraivaus – kehityskelvottoman ja kaupalliseen hyödyntämiseen kelpaamattoman alikasvoksen poistaminen joko ennen hakkuuta tai hakkuun yhteydessä hakkuutyön nopeuttamiseksi
17. puutavaran mittaus – puutavaran määrän, laadun ja jakoperusteen toteaminen
18. koneellinen puunkorjuu – hakkuukoneella ja kuormatraktorilla tehty puunkorjuu
19. manuaalinen puunkorjuu – puunkorjuu, jossa puiden kaato, karsinta ja katkonta suoritetaan käsityönä moottorisahalla, mutta metsäkuljetus tapahtuu koneellisesti tai hevosilla
20. metsuri – henkilö, jonka työtehtävät keskittyvät metsänhoitoon ja manuaaliseen puunkorjuuseen
21. puunkorjaaja – taho, joka toteuttaa puunkorjuun
22. puunkorjuun suunnittelu – prosessi, jossa ennakoidaan, miten, milloin ja mistä puut hakataan ja kuljetetaan pois metsästä tehokkaasti, turvallisesti ja kestävästi
23. korjuuketju – puunkorjuun eri vaiheista muodostuva kokonaisuus, jossa puu siirtyy metsästä tienvarsivarastoon tai muuhun kaukokuljetuksen aloituspisteeseen
24. korjuun ohjaus – toiminta, jolla johdetaan ja valvotaan puunkorjuuta niin, että se toteutuu mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti, laadukkaasti ja ympäristöarvot huomioiden
25. puunkorjuumenetelmä – menetelmä, jolla puu hakataan ja kuljetetaan tienvarsivarastolle tai muuhun kaukokuljetuksen aloituspisteeseen
26. ajoura – puunkorjuuta varten maastoon suunniteltu ja avattu vähintään kolme metriä leveä kulkuväylä
27. korjuuvaurio – puunkorjuun jäävälle puustolle tai maaperälle aiheuttama vaurio
28. korjuukelpoisuus – lohkon tai metsikkökuvion staattisiin ominaisuuksiin ja arviointihetkellä vallitseviin dynaamisiin olosuhteisiin perustuva arvio lohkon tai metsikkökuvion soveltuvuudesta puunkorjuuseen
29. hakkuutyömaa – alue, jolla on käynnissä puunkorjuu
30. metsävarasto – hakkuutyömaalla oleva puutavaravarasto
31. tekoalue – hakkuutyömaasta rajattu osa, jonka hakkuusta vastaa yksi työntekijä, urakoitsija tai työryhmä
32. hakkuualue – alue, jolla on suoritettu, parhaillaan suoritetaan tai aiotaan suorittaa puunkorjuu
33. maastomerkintä – maastoon tehty fyysinen merkki tai tunniste, jolla osoitetaan kohteen sijainti tai ulottuvuus maastossa
34. korjuuohjelma – puunkorjuun suunnittelun tuloksena syntyvä leimikoiden puunkorjuuta koskeva suunnitelma
35. leimikon suunnittelu – puunkorjuun suunnittelun osa, jossa suunnitellaan leimikolla tehtävät työt
36. leimikkosuunnitelma – ennakkosuunnitelma puunkorjuusta leimikolla
37. leimikko – alue ja sen puusto, jotka on määritelty ja rajattu puunkorjuuta varten
38. leimikkovaranto – leimikot, joiden hakkuuoikeus on luovutettu mutta joita ei ole vielä hakattu
39. lohko I – puunkorjuun kannalta yhtenäinen leimikon osa
40. säästetty kohde – kohde, joka on jätetty toimenpiteen yhteydessä käsittelemättä luonnon monimuotoisuuden tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi
41. suojavyöhyke – vesistöjen ja pienvesien viereen jätetty puustoinen alue, jonka tarkoituksena on vähentää metsätalouden toimenpiteiden haittoja vesien laadulle, luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle
42. suojatiheikkö – metsänkäsittelyssä säästetty kohde, joka muodostuu tiheästä ja vaihtelevan kokoisesta puustosta
43. säästöpuusto – hakkuussa kaatamatta jätetty puusto, jolla edistetään luonnon monimuotoisuutta tai maisema-arvoja
44. säästöpuu – säästöpuustoon kuuluva puu
45. säästöpuuryhmä – säästöpuista koostuva puuryhmä
46. kolopuu – säästöpuu, jossa on luonnollinen kolo ja joka tarjoaa elinympäristön kolopesijälajeille
47. tekopökkelö – säästöpuu, joka on tarkoituksellisesti katkaistu pystylahopuuta muistuttavaksi rakenteeksi lahopuun ja kolopesijälajiston elinympäristöjen lisäämiseksi
48. kuollut puusto – puusto, joka koostuu kuolleista puista
49. kuollut puu – puu, jonka elintoiminnot ovat pysyvästi lakanneet eikä se enää kasva
50. maapuu – maahan kaatunut kuollut puu
51. lahopuu – kuollut puu, joka on eri asteisesti hajonnut ja muuttunut biologisten hajotusprosessien seurauksena
52. kuollut pystypuu – pystyyn kuivunut kuollut puu
53. ylityskohta – paikka, jossa puunkorjuukalusto ylittää ojan, pienveden tai vesistön
54. tilapäissilta – ylityskohta, jossa kulku on järjestetty tilapäiseen käyttöön rakennetulla sillalla
55. eroosioriski – riski maaperän kulumisesta ja kulkeutumisesta pois
56. vesistökuormitus – kiintoainekuormitus ja liuenneessa muodossa oleva ravinnekuormitus
57. pesintäaika – lintujen lisääntymisjakso, jolloin ne pesivät ja hoitavat poikasiaan ja jolloin metsänkäsittelyä ja puunkorjuuta rajoitetaan lintujen suojelun vuoksi
58. tiestön suunnittelu – prosessi, jossa suunnitellaan autokuljetuksia sekä muuta metsätalouden käyttöä palvelevaa tiestöä ja sen kehittämistä
59. tiestön käytön suunnittelu [ehd.] – leimikon suunnittelun osa, jossa todetaan hakkuutyömaata palvelevien teiden käyttömahdollisuus ja kuljetuskelpoisuus eri vuodenaikoina sekä suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet
60. varastopaikan suunnittelu – leimikon suunnittelun osa, jossa suunnitellaan puutavaran tienvarsivarastojen toteutusta ja käyttöä
61. ajourasuunnittelu – leimikon suunnittelun osa, joka käsittää ajourien sijainnin valitsemisen
62. luonnonhoidon toimenpiteet [pl.] – metsän tai muiden luontoympäristöjen hoito- ja kunnostustoimet, joiden tavoitteena on säilyttää tai parantaa luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemipalveluita tai maisemaa
63. kuljetuskelpoisuus – metsätien ominaisuus, joka ilmaisee mahdollisuuden ajaa tietyllä tieosuudella puutavaraa kuljettavalla kalustolla ilman että tie vaurioituu
64. dynaaminen kuljetuskelpoisuus – kuljetuskelpoisuus tiettynä ajankohtana muuttuvissa sää- ja keliolosuhteissa
65. staattinen kuljetuskelpoisuus – kuljetuskelpoisuus, joka kuvaa metsätien rakenteiden ominaisuuksiin perustuvaa luokkaa
66. routivuus – maaperän alttius routimiselle
67. kokopuumenetelmä – puunkorjuumenetelmä, jossa puun kaatoleikkauksen yläpuolinen osa korjataan karsimattomana ja katkomattomana tai yhdestä kohdasta katkottuna
68. kaatoleikkaus – kohta, josta puu katkaistaan puunkaadossa
69. kokopuu – kaatoleikkauksen yläpuolinen osa puusta
70. runkomenetelmä – puunkorjuumenetelmä, jossa puut kaadetaan ja karsitaan hakkuualueella ja kuljetetaan runkoina tienvarsivarastolle tai muuhun kaukokuljetuksen aloituspisteeseen
71. rankamenetelmä – puunkorjuumenetelmä, jossa metsästä kerätään ja kuljetetaan karsittuja ja kuljetuspituuteen katkottuja pienpuurankoja aines- ja energiapuuksi
72. tavaralajimenetelmä – puunkorjuumenetelmä, jossa runko valmistetaan puutavaralajeiksi hakkuualueella
73. manuaalinen tavaralajimenetelmä – tavaralajimenetelmä, jossa hakkuu toteutetaan manuaalisesti ja metsäkuljetus koneellisesti
74. koneellinen tavaralajimenetelmä – tavaralajimenetelmä, jossa hakkuu ja metsäkuljetus toteutetaan koneellisesti
75. hakemenetelmä – puunkorjuumenetelmä, jossa puu kaadetaan ja haketetaan hakkuualueella energiantuotantoa tai muuta käyttöä varten
76. metsätraktorimenetelmä – puunkorjuumenetelmä, jossa puutavara kuljetetaan metsätraktorilla tienvarsivarastolle
77. kaivurisiirtelymenetelmä – puunkorjuumenetelmä, jossa metsurin suorittamaa kaatoa seuraa tukkien tai runkojen siirtely rivi kerrallaan kaivurin avulla
78. köysiratamenetelmä – puunkorjuumenetelmä, jossa puut tai puutavara kuljetetaan tienvarteen rinteeseen rakennettavan köysiradan avulla
79. manuaalinen hakkuu – hakkuu, jossa metsuri kaataa ja katkoo puita käyttäen moottorisahaa
80. koneellinen hakkuu – hakkuu, jossa käytetään metsäkonetta
81. hakkuu ajouran varteen – manuaalinen hakkuu, jossa palstalta hakattava puutavara kasataan ajouran varteen metsäkuljetusta varten
82. metsänkäyttöilmoitus – hallinnollinen ilmoitus, joka tehdään ennen tiettyjen hakkuiden ja erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelyn aloittamista
83. hakkuun tarkoitus – metsänhoidosta, maankäytöstä tai erityiskohteen ominaisuuksista johtuva tavoite hakkuulle
84. hakkuun toteuttamistapa – periaate, joka kertoo, miten metsä käsitellään hakkuissa ja millainen puusto hakkuun jälkeen jää
85. käsittelyalue [oikeusk.] – kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuita tai muita metsänhoidollisia toimenpiteitä
86. jäävä puusto – puusto, joka jää metsään pystyyn hakkuun tai metsänhoidollisen toimenpiteen jälkeen
87. jäävän puuston tiheys – hakkuun tai metsänhoidollisen toimenpiteen jälkeen metsään jääneiden puiden määrä pinta-alayksikköä kohden
88. hakkuumenetelmä – menetelmä, joka kertoo, miten hakkuu teknisesti suoritetaan
89. hakkuuajankohta – ajankohta, jolloin hakkuu on toteutettu tai suunniteltu toteutettavaksi
90. hakkuumäärä – hakkuussa poistettavan tai poistetun puuston määrä, joka ilmaistaan tilavuutena
91. hakkuutilanne – hakkuukohteen tai metsikkökuvion hakkuun toteutumisen tila tarkasteluhetkellä
92. hakkuukielto – päätös tai määräys, jolla hakkuu kielletään tietyllä alueella lainsäädännön, sopimuksen tai viranomaispäätöksen perusteella
93. hakkuurajoitus – hakkuutoimintaa koskeva ajallinen, alueellinen tai menetelmällinen rajoitus, joka perustuu lainsäädäntöön, sertifiointiin tai muihin ohjeisiin
94. hakkuuaikomus – ilmoitus tai tieto metsänomistajan tai toimijan suunnitelmasta toteuttaa hakkuu tietyllä alueella tiettynä ajankohtana
95. kaato – hakkuun työvaihe, jossa puu katkaistaan tyvestä tai irrotetaan kantoineen kasvualustastaan
96. karsinta – hakkuun työvaihe, jossa oksat katkaistaan puun rungosta
97. katkonta – hakkuun työvaihe, jossa kaadetun puun runko katkotaan haluttuihin mittoihin
98. lajittelu – hakkuun työvaihe, jossa puutavarakappaleet siirretään puutavaralajin mukaisesti eri kasoihin tai jatkokäsittelyyn ja pidetään erillään
99. kasaus – hakkuun työvaihe, jossa puista, rungoista tai puutavarakappaleista tehdään kasoja lähikuljetusta tai varastointia varten
100. kasa – puiden, runkojen tai puutavarakappaleiden tilapäinen muodostelma
101. apteeraus – katkonnan yhteydessä tapahtuva puun rungon jako puutavaralajeiksi erilaisten mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti
102. pyyhkäisymenetelmä – karsinta, jossa useita oksia katkaistaan moottorisahalla samalla työliikkeellä
103. vipuamismenetelmä – karsinta, jossa jokainen oksa katkaistaan erillisellä työliikkeellä
104. kasvatushakkuu – hakkuu, joka tehdään alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattamista taikka tämän ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla
105. ylispuiden poisto – kasvatushakkuu, jossa ylispuita poistetaan kokonaan tai osittain
106. siemenpuiden poisto – ylispuiden poisto, jossa hakataan uudistushakkuussa jätetyt siemenpuut
107. verhopuiden poisto – ylispuiden poisto, jossa hakataan uudistushakkuussa alikasvoksen suojaksi jätetty verhopuusto kerralla tai vaiheittain
108. suojuspuiden poisto – ylispuiden poisto, jossa hakataan uudistushakkuussa jätetyt suojuspuut kerralla tai vaiheittain
109. uudistushakkuu – hakkuu, jonka tavoitteena on metsän uudistaminen luontaisesti tai metsänviljelyn avulla
110. harsinta – hakkuu, jossa puustosta poistetaan isoja, hyvälaatuisia ja arvokkaita puita ja muu puusto jätetään huomiotta
111. määrämittahakkuu – harsinta, jossa metsästä hakataan kaikki tietyn läpimitan ja laadun täyttävät puut
112. harsintametsä – metsä, jonka puusto on syntynyt harsintahakkuun tuloksena
113. erikoishakkuu – hakkuu, jonka tavoitteet poikkeavat puuntuotantohakkuista
114. hakkuu erityiskohteissa – erikoishakkuu, jossa poiketaan kasvatushakkuussa ja uudistushakkuussa käytetyistä hakkuutavoista erityiskohteissa metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maisemallisten syiden, metsän monikäytön tai metsän erityisen käyttötarkoituksen takia
115. maankäyttömuodon muutoshakkuu – erikoishakkuu, jossa puusto poistetaan kokonaan tai osittain alueelta ennen sen käyttötarkoituksen muuttamista muuhun kuin metsätalouskäyttöön
116. linjahakkuu – maankäyttömuodon muutoshakkuu, jossa puusto poistetaan pitkänomaiselta alueelta infrastruktuurilinjan rakentamista tai ylläpitoa varten
117. maisemanhoitohakkuu – erikoishakkuu, jonka tavoitteena on parantaa tai ylläpitää maiseman laatua poistamalla puustoa hallitusti niin, että alueen näkyvyys, maiseman rakenteet ja maisemallisesti arvokkaat piirteet korostuvat
118. siirtymähakkuu – hakkuu, jossa metsää käsitellään useassa vaiheessa siten, että se siirtyy vaiheittain uuteen kasvatusvaiheeseen
119. kotitarvehakkuu – hakkuu, jossa puuta korjataan luonnollisen henkilön omaan käyttöön
120. markkinahakkuu – hakkuu, jossa puuta korjataan aines- ja/tai energiapuuna kaupallista käyttötarkoitusta varten
121. tasaikäisrakenteinen kasvatushakkuu – kasvatushakkuu, jonka tavoitteena on puuston kasvattaminen yhdessä tai kahdessa jaksossa
122. eri-ikäisrakenteinen kasvatushakkuu – kasvatushakkuu, jonka tavoitteena on puuston eri-ikäisrakenne ja jatkuva uudistuminen
123. harvennushakkuu – tasaikäisrakenteisen kasvatushakkuun toteuttamistapa, jossa edistetään puulajin ja laadun perusteella valittujen puiden järeyskehitystä ja elinvoimaisuutta poistamalla muut puut
124. harvennusmalli – metsänkäsittelyä ohjaava hoidetun metsän malli, joka määrittää harvennushakkuun ajoituksen, voimakkuuden ja kohdentamisen metsikön kehitysvaiheen ja hoitotavoitteiden perusteella
125. harvennusmetsikkö – metsikkö, jossa on tehty harvennushakkuu tai jossa seuraava hakkuu on harvennushakkuu
126. pienaukkohakkuu – eri-ikäisrakenteisen kasvatushakkuun toteuttamistapa, jossa metsään tehdään pieniä, enintään 0,3 hehtaarin kokoisia hakkuuaukkoja, joiden tavoitteena on luontainen uudistuminen tai alikasvoksen vapauttaminen
127. poimintahakkuu – eri-ikäisrakenteisen kasvatushakkuun toteuttamistapa, jossa poistetaan valikoidusti puulajin, koon tai laadun perusteella valittuja puita ja jonka tavoitteena on alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattaminen sekä uuden taimiaineksen syntyminen
128. hakkuuaukko – alue, jolta korjuukelpoinen puusto on poistettu
129. avohakkuu – uudistushakkuun toteuttamistapa, jossa poistetaan taloudellisesti käyttökelpoinen puusto hakkuualueelta, säästöpuita lukuun ottamatta
130. siemenpuuhakkuu – uudistushakkuun toteuttamistapa, jossa hakkuualueelle jätetään siemenpuusto
131. suojuspuuhakkuu – uudistushakkuun toteuttamistapa, jossa hakkuualueelle jätetään suojuspuusto
132. verhopuuhakkuu – uudistushakkuun toteuttamistapa, jossa hakkuualueelle jätetään verhopuusto
133. kaistalehakkuu – uudistushakkuun toteuttamistapa, jossa metsä hakataan aukeaksi kaistaleittain ja pystyyn jäänyt reunametsä siementää hakatun alueen
134. alaharvennus – harvennushakkuu, jossa poistetaan alempien latvuskerrosten ja alikasvoksen puita, jotta vallitsevien latvuskerrosten hyvälaatuisten puiden kasvu paranee
135. yläharvennus – harvennushakkuu, jossa poistetaan vallitsevien latvuskerrosten puita, jotta ensisijaisesti hyvälaatuiset lisävaltapuut hyötyvät lisäkasvutilasta
136. ensiharvennus – ensimmäinen harvennushakkuu, joka tehdään taimikonhoidon jälkeen, kun puusto on saavuttanut riittävän tiheyden ja kehitysasteen
137. väljennyshakkuu – viimeinen harvennushakkuu, joka tehdään uudistuskypsässä tai lähes uudistuskypsässä metsikössä ja jossa puustoa harvennetaan voimakkaasti, mutta ei vielä uudisteta koko metsikköä
138. valikoiva harvennus – nuoressa tai varttuneessa kasvatusmetsikössä tapahtuva harvennushakkuu, jossa poistetaan yksittäisiä puita niiden laadun, kasvun ja sijainnin perusteella
139. laatuharvennus – valikoiva harvennus, jossa poistettavat puut valitaan niiden laadun perusteella ja painotetaan erityisesti kasvamaan jätettävien puiden teknistä laatua ja hyviä kasvuominaisuuksia
140. vyöhykeharvennus – valikoiva harvennus, jossa ajouran läheltä harvennetaan voimakkaammin, kauempaa ajourasta harvennetaan lievemmin ja ajourien väliin jää harventamaton vyöhyke
141. systemaattinen harvennus – nuoressa tai varttuneessa kasvatusmetsikössä tapahtuva harvennushakkuu, jossa puita poistetaan kaavamaisesti niiden sijainnin mukaan
142. väyläharvennus – pienipuustoisen nuoren metsän systemaattinen harvennus, jossa puut poistetaan hakkuukoneen ajourilta ja niitä yhdistäviltä työskentelyväyliltä jättäen väylien väliset alueet käsittelemättä
143. kunnostushakkuu – harvennushakkuu, joka tehdään vaurioituneessa ja/tai hoitamattomassa metsässä sen elinvoimaisuuden palauttamiseksi
144. metsätie – yksityistie, joka on tehty pääasiassa metsätalouden kuljetustarpeisiin
145. talvitie I – yksityistie, jonka käyttö on tilapäistä ja mahdollista vain maan ollessa jäätyneenä
146. polannetie – talvitie, jonka liikennöitävä pinta muodostuu jäätyneestä ja tiivistyneestä polanteesta
147. jäätie I – tie, joka on tehty talviaikaiseen vesistöjen ylitykseen ja saarien puunkorjuuta varten ja jonka käyttö on tilapäistä
148. piennartie – kausiluonteinen metsätie, joka on rakennettu ojista nostetulla maa-aineksella tasaamalla ja josta on poistettu kannot ja kivet
149. runkotie – laajojen metsäalueiden toimintoja varten rakennettu metsätie, joka kerää liikennettä alue- ja varsiteiltä ja joka on rakennettu kestämään myös kevätkelirikon aikaisia raskaita kuljetuksia
150. aluetie – suurehkon alueen metsätie, joka kerää liikennettä varsiteiltä ja joka on rakennettu kestämään syyskelirikon aikaisia raskaita kuljetuksia
151. varsitie – yhden tai muutaman tilan tai leimikon metsätie, joka on rakennettu kestämään raskasta liikennettä muulloin paitsi kelirikon aikana
152. kuormajuonto [harv.] – metsäkuljetus niin, että koko kuorman paino kuormittaa ajoneuvoa
153. laahusjuonto [harv.] – metsäkuljetus niin, että kuorman paino joko kokonaan tai osittain kuormittaa maata
154. kourajuonto [harv.] – laahusjuonto, jossa taakasta pidetään kiinni kouramaisella laitteella
155. vaijerijuonto [harv.] – laahusjuonto, jossa kuormaa kootaan ja vedetään yhden tai useamman vaijerin avulla
156. pankkojuonto [harv.] – laahusjuonto, jossa kuormaa vedetään pankolla siten, että kuorman etuosa on tuettu pankkoon ja muu osa laahaa maassa
157. jatkettu lähikuljetus – metsäkuljetus, jossa puutavaraa kuljetetaan hakkuualueelta tienvarsivarastolle tavanomaista pidemmän matkan päähän
158. runkojuonto – metsäkuljetus runkoina
159. maaperän kantavuus – maaperän kyky kestää painoa tai kuormitusta ilman, että se vaurioituu tai painuu liikaa
160. kelirikko I – sääolosuhteiden aiheuttama maaperän kantavuuden tai tienpinnan heikkeneminen, joka vaikeuttaa tai estää liikkumista erityisesti sorateiden, metsäteiden ja peltoteiden käytössä
161. metsäkuljetuksen tuottavuus – metsäkuljetuksen ominaisuus, joka ilmentää sitä, kuinka tehokkaasti hakkuussa tuotettu puu saadaan kuljetettua hakkuualueilta tienvarsivarastoille
162. metsäkuljetusmatka – matka, jonka puutavara kuljetetaan hakkuualueelta tienvarsivarastolle tai muuhun kaukokuljetuksen aloituspisteeseen ajouria pitkin
163. metsäkuljetusreitti – reitti, jota pitkin puutavaraa kuljetetaan hakkuualueella ja sieltä tienvarsivarastolle tai muuhun kaukokuljetuksen aloituspisteeseen
164. tienvarsivarasto – puutavaran autokuljetukseen käytettävän tien varressa oleva välivarasto
165. välivarasto – puutavaravarasto (I), johon puunkorjuun yhteydessä tilapäisesti varastoidaan puutavaraa kaukokuljetusta varten
166. puutavaravarasto I – puutavaran varastointiin käytettävä paikka
167. puutavaravarasto II – yhteen tai useaan paikkaan varastoitu puutavara
168. lohko II – puunkorjuun tai muun toiminnan kannalta yhtenäinen metsälön tai metsän osa
169. metsikkökuvio – metsikkö, jolla on riittävän samankaltaiset metsänhoito- ja hakkuutarpeet
170. korjuukelpoinen – puunkorjuun mahdollistava
171. kelirikkokelpoinen – korjuukelpoinen kaikkina vuodenaikoina
172. kesäkorjuukelpoinen – korjuukelpoinen muuna aikana paitsi kelirikkokautena
173. talvikorjuukelpoinen – korjuukelpoinen vain maan ollessa jäätynyt ja/tai paksun lumipeitteen aikana
174. korjuukelpoisuuskartta – kartta, joka kuvaa metsän eri alueiden soveltuvuutta puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin
175. korjuukelpoisuusluokka – luokka, joka kuvaa leimikon korjuukelpoisuutta
176. kelirikko II – kivennäismaan korjuukelpoisuusluokka, joka kuvaa puunkorjuun olevan mahdollista ympärivuotisesti myös silloin, kun maaperä on erityisen pehmeää
177. normaali kesä, kivennäismaa – kivennäismaan korjuukelpoisuusluokka, joka kuvaa puunkorjuun olevan mahdollista muulloin paitsi kelirikkoaikana ja erityisen märissä kesäolosuhteissa
178. normaali kesä, turvemaa – turvemaan korjuukelpoisuusluokka, joka kuvaa puunkorjuun olevan mahdollista muulloin paitsi kelirikkoaikana ja erityisen märissä kesäolosuhteissa
179. kuiva kesä, kivennäismaa – kivennäismaan korjuukelpoisuusluokka, joka edellyttää kesäaikana pidempää kuivaa jaksoa puunkorjuun toteuttamiseksi
180. kuiva kesä, turvemaa – turvemaan korjuukelpoisuusluokka, joka edellyttää kesäaikana pidempää kuivaa jaksoa puunkorjuun toteuttamiseksi
181. talvi – korjuukelpoisuusluokka, joka kuvaa puunkorjuun olevan mahdollista vain maan ollessa jäässä tai paksun lumen peittämänä
182. normaali kesä – korjuukelpoisuusluokka, joka kuvaa puunkorjuun olevan mahdollista muulloin paitsi kelirikkoaikana ja erityisen märissä kesäolosuhteissa
183. kuiva kesä – korjuukelpoisuusluokka, joka edellyttää kesäaikana pidempää kuivaa jaksoa puunkorjuun toteuttamiseksi
184. talvitie II – korjuukelpoisuusluokka, jossa hakkuualueelle johtavan kulkuväylän kantavuus perustuu maan jäätymiseen ja/tai lumipeitteeseen
185. jäätie II – korjuukelpoisuusluokka, jossa hakkuualueelle johtavan kulkuväylän kantavuus perustuu vesistön jäätymiseen
186. saari – korjuukelpoisuusluokka, jossa hakkuualue sijaitsee saaressa ja kulkuyhteys edellyttää vesistön ylitystä
187. ajouraverkko – hakkuualueen ajourien muodostama verkko
188. ajouraleveys – leveys, joka kuvaa puunkorjuussa koneiden kulkua varten muodostetun ajouran vaatimaa tilaa
189. ajouraväli – kahden rinnakkaisen ajouran keskilinjan etäisyys toisistaan
190. ajourapainauma – ajoneuvon pyörän tai telan aiheuttama maastovaurio, joka kohdistuu ajouraan
191. pistoura – ajoura, jota käytetään täydentämään leimikon keruu-uria ja jonka päässä metsäkoneen voi kääntää
192. peruutusura – ajoura, jota käytetään täydentämään leimikon keruu-uria ja jolla ei ole kääntymismahdollisuutta
193. juontoura II [harv.] – laahusjuontoa varten tehty tai juonnettaessa syntynyt ajoura
194. kokoojaura – ajoura, joka kokoaa yhteen muut urat ja toimii metsäkuljetuksen pääväylänä
195. siirtymäura – ajoura, joka sijaitsee hakkuualueen ulkopuolella ja johtaa toiselle hakkuualueelle tai välivarastolle
196. keruu-ura – ajoura tai sen osa, jolta kuormatraktorin kuorma kerätään
197. hakkuu-ura – hakkuukoneen käyttämä ajoura keruu-urien välissä
198. maastovaurio – maaperään kohdistunut korjuuvaurio
199. puustovaurio – jäävään puustoon kohdistunut korjuuvaurio
200. juurivaurio – juuriin kohdistunut puustovaurio
201. runkovaurio – puun runkoon kohdistunut puustovaurio
202. korjuujälki – maaston ja puuston tila puunkorjuun jälkeen
203. korjuujälkitarkastus – prosessi, jossa tarkastetaan ja arvioidaan korjuujälkeä hakkuualueella
204. korjuujäljen omavalvonta – puunkorjuun toteuttajan suorittama tai tilaama korjuujäljen laadunseuranta
205. kasvutappio – haittaavan tekijän johdosta tapahtuva metsikön puuston kasvun aleneminen suhteessa kasvupaikan olosuhteissa teoreettisesti mahdolliseen kasvupotentiaaliin
206. metsätuho I – metsän vaurioituminen siinä määrin, että metsän tuotos vähenee
207. joukkokäsittely – useamman puun tai puun osan samanaikainen käsittely puunkorjuussa
208. kaatotuore puu – vastakaadettu puu, jossa puuaineen kosteus on lähes sama kuin elävän puun kosteus
209. leimaus – kaadettavien tai pystyyn jätettävien puiden valitseminen ja merkitseminen
210. metsänkäsittely – metsässä tehtävä toimenpide tai toimenpidekokonaisuus, jolla vaikutetaan puuston rakenteeseen, kasvuun, kehitykseen tai käyttöön
211. puuhävikki – puuraaka-aineen väheneminen kuljetuksessa, varastoinnissa tai jalostuksessa
212. rajanauhoitus – määrävälein sijoitetut rajan kulkua osoittavat nauhat
213. työnjälki – metsätöistä aiheutuneet maaston ja jääneen puuston ominaisuudet
214. uudistuskypsyys – metsikön kehitysvaihe, jossa on perusteltua suorittaa uudistushakkuu
215. vyöhykehakkuu [harv.] – hakkuun toteuttamistapa, jossa aiemmin hakkuuaukoksi hakatun alueen laidoilta poistetaan varttunutta puustoa
216. yhdistelmäkorjuu – puunkorjuu, jossa ainespuu ja energiapuu korjataan samaan aikaan ja samoilla koneilla
217. yksinpuinkäsittely – toimenpide, jossa puut hakataan yksitellen
218. verhopuusto – ylispuusto, joka on uudistamis- tai taimikonhoitovaiheessa jätetty suojaamaan hakkuualueelle syntyvää tai syntynyttä taimikkoa hallan, tuulen tai heinittymisen aiheuttamilta vahingoilta
219. siemenpuusto – ylispuusto, joka on valittu puulajin, laadun ja puuston tilajärjestyksen perusteella sekä jätetty hakkuualueelle tuottamaan siemeniä
220. suojuspuusto – ylispuusto, joka on valittu puulajin, laadun ja puuston tilajärjestyksen perusteella ja jätetty hakkuualueelle tuottamaan siemeniä ja suojaamaan syntyvää tai syntynyttä kuusivaltaista taimikkoa