Myyräkannat runsastumassa - taimikot vaarassa

Pohjois-Pohjanmaalla, Itä- ja Etelä-Suomessa sekä Käsivarren Lapissa (keskiharmaa) myyräkannat ovat kasvamassa ja alueilla odotetaan myyrähuippua vuonna 2019. Muualla Lapissa huippua odotetaan vuodelle 2020. Pohjanmaalla (tummanharmaa) kannat ovat nyt huippuvaiheessa. Valtaosassa Keski-Suomea ja Pirkanmaata kannat ovat alhaiset.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen mukaan myyräkannat ovat vahvistumassa Pohjois-, Itä- ja Etelä-Suomessa. Pohjanmaalla myyrät ovat kannanvaihtelunsa huippuvaiheessa.  Läntisessä Keski-Suomessa ja osissa Pirkanmaata myyräkannat ovat romahtaneet alhaisiin lukemiin. Myyräkannan seuranta auttaa metsänhoidon suunnittelussa.

Myyräkannat ovat tällä hetkellä huippuvaiheessa Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Näillä alueilla sekä peltomyyrän että metsämyyrien tiheydet ovat paikoin huomattavia. Todennäköisesti myyräkannat kääntyvät laskuun jo tulevan talven aikana.

Myyrät ovat runsastuneet merkittävästi Itä- ja Etelä-Suomessa (kts. kartta). Metsämyyriä, etelässä myös metsähiiriä, tavataan näillä alueilla jo kohtalaisesti. Myyrähuippu on odotettavissa vuoden 2019 lopulla.

Myös Pohjois-Suomessa myyräkannat ovat vahvistuneet. Käsivarren Lapissa myyriä on jo siinä määrin, että myyrähuippu on odotettavissa ensi vuoden syksyllä. Myös tunturisopuleita havaittiin Käsivarressa syksyllä 2018. Eteläisemmässä Lapissa myyrien kannankasvu on ollut hitaampaa, joten myyrähuippu koettaneen suurimmassa osassa Lappia vasta syksyllä 2020.

Läntisessä Keski-Suomessa ja Pirkanmaan itäosissa myyräkannat ovat pudonneet hyvin alhaisiin tiheyksiin syksyn 2017 huipun jälkeen.

Tuhojen ja myyräkuumeen riski kasvussa Länsi-Suomessa

Myyrätuhoja tullee alkavana talvena esiintymään Länsi-Suomen taimikoissa. Peltomyyrät järsivät kaikkien puulajien taimia lumihangen alla, metsämyyrät mäntyjen ja kuusten taimien osia sekä hangen alla että isompien taimien tai puiden latvoissa.

Myyrätuhoja voi ehkäistä pyytämällä myyriä loukuilla, runkosuojilla sekä lumen polkemisella taimien ympärillä. Myyrähuippua edeltävänä kesänä on suositeltavaa torjua taimikon heinäkasvillisuutta. Runsasmyyräisillä alueilla taimet kannattaa istuttaa mahdollisimman varhain kesällä, sillä loppusyksyllä istutetut taimet houkuttelevat myyriä korkealla ravinnepitoisuudellaan.

Nousevat metsämyyräkannat kohottavat riskiä saada myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virustartunta. Virus tarttuu ihmisiin hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä. Tartunta saadaan yleensä kuivissa ja pölyävissä tiloissa, kuten puuliitereissä, jonne metsämyyrät hakeutuvat syksyisin. Myyrien jätöksiä siivotessa kannattaa välttää pölyn nostattamista.

Myyrien aiheuttamat vahingot ylittävät aika ajoin hirvieläinten aiheuttamat tuhot. Etelä-Suomessa oli kaikkien aikojen myyrähuippu talvella 2008/09, jolloin myyrät tuhosivat täydellisesti noin 20 000 hehtaaria nuorta taimikkoa. Lisäksi lievempää tuhoa tavattiin noin kolme kertaa tätä suuremmalla alueella. Taloudelliset vahingot ylittivät tuolloin 20 miljoonaa euroa.

Myyrien määrän lisäksi myös metsänhoidollisilla käytännöillä on suuri merkitys taimikoiden myyrätuhoriskissä.

Suomessa myyriin kuuluu 11 lajia. Kaksi yleisintä ja samalla pahinta tuholaista ovat peltomyyrä ja metsämyyrä. Talvella maahan kaivautuva vesimyyrä aiheuttaa juurituhoja paikallisesti muhevilla mailla. Peltomyyrän jyrsintä tapahtuu yleensä lumen sisällä ja kohdistuu taimen tyviosiin. Metsämyyrä puolestaan kapuaa isojenkin havupuiden taimien latvaan ja syö kärkisilmut ja latvakasvainten kuoren.

Tutkimusta taimituhojen vähentämiseksi

Luke tutkii laajasti myyrätuhoihin vaikuttavia tekijöitä, taimituhoriskiä minimoivia metsänhoitokäytäntöjä sekä taimien toipumista tuhojen jäljiltä. Tutkimme ja kehittelemme myös karkoteaineita taimien suojaksi. Pintakasvillisuuden torjunta, puulajin valinta sekä taimimateriaalin alkuperä, koko, taimitarha-aikainen lannoitus ja istutusajankohta voivat kaikki vaikuttaa myyrätuhojen vakavuuteen.

Tutkimusta tehdään yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Myös yhteistyö käytännön toimijoiden kanssa on tärkeää.

Myyräkantojen seuranta auttaa metsänhoidon suunnittelussa

Myyrien kannanvaihtelun valtakunnallinen seuranta on Luonnonvarakeskuksen viranomaistehtävä. Myyräseurantojen tuloksista tiedotetaan kahdesti vuodessa. Tiedottamisen tarkoituksena on auttaa asiakkaita, erityisesti metsänomistajia, tunnistamaan korkean taimituhoriskin ajankohdat ja suunnittelemaan metsänuudistamistoimenpiteensä sen mukaisesti. Tuhotutkimus puolestaan tuottaa asiakkaille yksityiskohtaista tietoa tuhotasoihin vaikuttavista metsänhoitokäytännoistä ja tuhojen jälkihoidosta.