Luken uusi verkkopalvelu paljastaa maatalouden investointien talousvaikutukset

Investoivien maatalous- ja puutarhayritysten taloustulokset heikkenevät investointivaiheen aikana. Talous kuitenkin kohenee investointivaiheen aallonpohjasta muutamassa vuodessa useissa tuotantosuunnissa. Investointien talousvaikutuksia voi nyt tarkastella Luonnonvarakeskuksen (Luke) Taloustohtori-sivuston uudesta Vaikutusanalyysi-verkkopalvelusta.

Investointien vaikutusanalyysi -tarkastelu perustuu Luonnonvarakeskuksen kannattavuuskirjanpitoaineistoon. Yrityksistä eroteltiin tuotantosuunnittain omiksi ryhmikseen voimakkaimmin investoineet ja vertailuryhmänä ei-investoineet yritykset. Näitä yritysryhmiä muodostettiin 2000-luvun alkupuolelta lähtien vuosittain. Kunkin ryhmäparin tuloskehitystä seurattiin yhdeksän vuoden ajan, ja tuloksia vertailtiin jaksojen viimeisinä vuosina.

─ Tuloksissa yllättää se, että maatalousyrittäjät kykenevät jo noin viiden vuoden kuluttua hyötymään investoinneista, toteaa Taloustohtori -verkkopalveluista vastaava erikoistutkija Arto Latukka Lukesta.

Maa- ja puutarhatalousyritysten lukumäärä on laskenut 2000-luvulla 81 000 yrityksestä 46 000 yritykseen. Samalla maatalousyritysten tuotannon arvo on kaksinkertaistunut ja keskimääräinen hehtaarikoko on kaksinkertaistunut 50 hehtaariin.

─ Keskitilakoon kasvu aiheutuu osin siitä, että pienemmät yritykset ovat lopettaneet maataloustuotannon. Jatkavat yritykset ovat kuitenkin myös investoineet ja laajentaneet, koska Suomen maataloustuotannon arvo on säilynyt ennallaan. Suuremmilla yrityksillä tuotannon kannattavuus on parempi kuin pienemmillä, mikä ohjaa kasvattamaan yrityskokoa, Latukka kertoo.

Maataloudessa investoinnit voivat olla hyvinkin suuria

Investoineiden yritysten ryhmiin poimittiin tuotantosuunnittain se neljännes yrityksistä, joilla oli kaikkein suurimmat investointiasteet eli investointimenot suhteessa yritysten tasearvoon. Analyysin mukaan investoineiden ryhmien viljatiloilla ja muilla kasvinviljelytiloilla investointiasteet olivat keskimäärin 15 prosenttia. Kasvihuoneyrityksillä investointiasteet nousivat jopa 40–50 prosenttiin ja lypsykarjatiloilla sekä yleensäkin kotieläintiloilla 30–35 prosenttiin.

Investointien vaikutusta tarkasteltaessa yrityksillä oli investointien päättymisestä kaksi vuotta aikaa sopeutua, ja talouskehitystä vertailtiin seuraavien kolmen vuoden perusteella. Vertailuryhminä investoineille yrityksille oli 25 prosenttia kunkin tuotantosuunnan yrityksistä, joilla investointiasteet olivat kaikkein pienimmät. Näillä investointiasteet jäivät muutamaan prosenttiin.

Investoinnit kohentavat taloutta nopeasti

─ Ehkä korkeiden investointiasteidenkin vuoksi kasvihuoneyritykset ja lypsykarjatilat hyötyivät investoinneista parhaiten. Investoineiden kasvihuoneyritysten yrittäjätulot paranivat jo viidessä vuodessa noin 40 000–50 000 euroa enemmän kuin vähiten investoineilla kasvihuoneyrityksillä. Investoineiden lypsykarjatilojen yrittäjätulot paranivat 20 000 euroa enemmän kuin investoimattomien, Latukka kertoo. 

Muilla kotieläintiloilla ja myös muilla kasvinviljelytiloilla kuin viljatiloilla joinakin tarkastelujaksoina investoinneista saatiin hyötyä, toisina jaksoina investointihyötyjen saaminen vaatisi pidemmän aikajänteen. Vertailuvuosiksi sattuneet erilaiset satovuodet voivat selittää asiaa. Viljatiloilla investointien hyödyt eivät ehtineet ilmetä viiden vuoden kuluessa investoinneista.

─ Investoinneilla voidaan saada myös esimerkiksi ympäristöhyötyjä, jotka eivät kuitenkaan näy talouslaskelmissa, Latukka toteaa.

Yrittäjätulo kuvaa yrittäjien omalle työpanokselle ja pääomalle jäävää korvausta. Kannattavuuskerroin huomioi myös yrittäjän työmäärä ja oman pääoman määrän sekä näiden mahdollisen kasvun yrityskoon kasvun myötä. Kasvihuoneyrityksissä tuloskohennukset ehtivät realisoitua myös kannattavuusparannuksina viiden vuoden kuluessa. Muissa tuotantosuunnissa tähän menee keskimäärin pidempään kuin viisi vuotta.

Investointiavustukset parantavat kannattavuutta

Taloustohtorin palvelussa voi vertailla myös investointiavustuksilla investoineiden ja täysin muulla rahoituksella investoineiden yritysryhmien talouskehitystä. Molempiin ryhmiin on valittu voimakkaimmin investoineet.

Investointiavustuksilla investoineiden tulokset ja myös kannattavuus kehittyivät paremmin kuin ilman investointiavustuksia investoineilla. Investointiavustusten osuus taseesta nousi esimerkiksi lypsykarjatiloilla vain noin 10 prosenttiin. Alhainen investointiaste osoittaa, että yritykset ovat rahoittaneet investointeja muutenkin kuin avustuksilla ja/tai investoineet sellaiseen, johon ei voi saada investointiavustuksia. 

Tulokset Taloustohtorin Vaikutusanalyysi -palvelussa

Tulokset ovat nähtävissä Taloustohtori-sivuston Vaikutusanalyysi-verkkopalvelussa (www.luke.fi/taloustohtori). Talouskehitystä voi tarkastella yrittäjätulon, liikevaihdon, kokonaispääoman tuottoprosentin tai esimerkiksi kannattavuuskertoimen perustella.