Kansalaiset arvostavat monimuotoisuus- ja ilmastohyötyjä metsäpolitiikassa26.06.2023 11.01
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa vertailtiin suomalaisten arvostuksia kansallisen metsäpolitiikan vaihtoehtojen välillä. Kansalaiset arvostivat enemmän metsäluonnon monimuotoisuutta ja metsien hiilinielua verrattuna metsäsektorin työpaikkojen tuomiin hyötyihin. Kyselytutkimukseen vastasi 2000 kansalaista. Kansalaisten suhtautumisessa metsäpolitiikan tavoitteisiin suuria eroja Yksilöiden välillä oli huomattavia eroja siinä, millaista metsäpolitiikkaa he halusivat. Vastaajista tunnistettiin viisi suhteellisen samansuuruista ryhmää, jotka suhtautuivat eri tavalla metsänhoidon tavoitteisiin. Ryhmät nimettiin seuraavasti: nykypolitiikan kannattajat, maksimihyötyjät, luontokadon vastustajat, heikkenemisen vastustajat sekä ne, jotka eivät arvostaneet metsäsektorin työpaikkoja. Maksimihyötyjien mielestä suurimmat hyödyt tuovat monimuotoisuuden paraneminen, hiilinielujen vahvistuminen ja metsäsektorin työpaikkojen lisääntyminen. Vastaavasti niiden heikkeneminen tuo heidän mukaansa suurimmat haitat. Heikkenemisen vastustajat eivät halunneet toimia monimuotoisuuden tai hiilinielujen parantamiseksi, mutta vastustivat niiden heikentämistä. ”Nykypolitiikan kannattajissa oli keskimääräistä enemmän vanhempia henkilöitä ja miehiä, mutta vähemmän yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneita. Maksimihyötyjissä ja luontokadon vastustajissa taas korostui kaupunkilaisten sekä yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus,” kertoo tutkija Erkki Mäntymaa. Kansalaiset toivovat luonnon monimuotoisuutta ja hiilinieluja edistävää politiikkaa Tutkimuksessa muodostettiin kolme vaihtoehtoa, joissa kussakin painotettiin erilaisia metsäpolitiikan tavoitteita. Vaihtoehdot nimettiin monimuotoisuuspolitiikaksi, hiilinielupolitiikaksi ja biotalouspolitiikaksi. Näistä politiikkavaihtoehdoista kansalaiset halusivat mieluiten joko luonnon monimuotoisuutta tai hiilinieluja edistävää politiikkaa. Biotalouden kehittämistä edistävää politiikkaa pidettiin omalta kannalta jopa haitallisena. Tutkimuksen taustalla on ajatus, että metsien erilaisilla hoitotavoilla voidaan vaikuttaa metsien kasvunopeuteen ja puun määrään, niiden kykyyn sitoa hiiltä ilmakehästä puuainekseen ja maaperään, luonnon monimuotoisuuteen ja elinympäristöjen laatuun sekä jokaisenoikeuksien myötä kansalaisten virkistyskäyttöön ja viihtyvyyteen. Tulokset ovat samansuuntaisia monien kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten kanssa. Tutkimuksissa metsien ympäristöhyötyjen arvostus on lisääntynyt talous- ja työllisyysvaikutusten kustannuksella. ”Tutkimus osoittaa, että kansalaiset ovat valmiita korostamaan ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojelua työllisyyden kustannuksella,” Mäntymaa toteaa. Ihmisten mieltymyksissä on kuitenkin huomattavia eroja, eli eri politiikkojen toteuttamisessa on sekä voittajia että häviäjiä. Tämä on otettava huomioon, kun pyritään löytämään tasapaino ristiriitaisten tavoitteiden välillä. Tutkimuksen tulokset tarjoavat poliittisille päättäjille taustatietoa tavoitteiden yhteensovittamisessa. Tutkimus on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisätietoa toimenpidekokonaisuudesta löydät maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta. |