Konkarisijoittaja Erkki Sinkko: Suomi on riippuvainen metsistä

Konkarisijoittaja Erkki Sinkko tunnetaan talouspiireissä aktiivisena suomalaisen teollisuuden puolestapuhujana. Erityisen mielenkiinnon kohteena hänellä on aina ollut metsäalan toimijat ja laitevalmistajat.

(kuva yllä: Konkarisijoittaja Erkki Sinkolle metsäalan pörssiyritykset ovat aina olleet tärkeitä ja hän seuraa niiden kehitystä edelleen suurella mielenkiinnolla - kansioon on kerätty alan toimijoiden kortteja vuosikymmenten ajoilta.)

Karjalankannaksella Räisälässä vuonna 1938 syntynyt Erkki Sinkko on suomalainen eläkkeellä oleva lukion lehtori, osakesijoittaja ja entinen pörssikolumnisti. 

- Perheemme teki kolme evakkomatkaa ja lopulta päädyimme asumaan Kiukaisiin. Valmistuin filosofian tohtoriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1976 ja toimin äidinkielen, yhteiskuntaopin ja taloustiedon opettajana Perniön lukiossa, kertoo Sinkko. 

Pörssin rakenne muuttunut merkittävästi

Pörssiin sijoittamisen Sinkko aloitti 1970-luvun alussa ja hän on aina hankkinut salkkuunsa mahdollisimman varmoja osingonmaksajia.

- Silloin puunjalostajat olivat Helsingin pörssin ylivoimaisesti suurin ryhmä eikä metsäteknologian valmistajia ollut mukana vielä yhtäkään, sanoo Sinkko. 

Vuonna 1971 pörssin 46:sta noteeratusta yhtiöstä 14 oli puunjalostusyhtiöitä: Kymi, Yhtyneet Paperitehtaat, Nokia, Enso-Gutzeit, Kemi, Kajaani, Kaukas, Serlachius, Schauman, Rosenlew, Tampella, Fiskars, Metsäliiton Selluloosa ja Rauma-Repola.

- Nyt vuonna 2025 näistä yhtiöistä ei ole jäljellä enää yhtään alkuperäisessä muodossaan. Tämän päivän pörssiedustuksessa metsäteollisuus on keskittynyt kolmeen suureen toimijaan eli Stora Ensoon, UPM-Kymmene ja Metsä-Boardiin. Lisäksi mukana on pienemmät jalostajat eli Honkarakenne, Koskisen ja Lap-wall. Metsätekniikan laitteita valmistavia yrityksiä pörssissä edustavat Hiab, Ponsse, Kesla, Raute ja Tamtron. Suhdeluku on vuosikymmenten aikana pienentynyt merkittävästi, kun yhteensä pörssin listoilla on 183 yritystä joista 11 toimii metsäalalla, laskeskelee Sinkko.

Suomalaisen metsäteollisuuden painopiste on vaihtunut entisajoista:

- Aikanaan paperi oli tärkein tuote mutta se on saanut väistyä sellun, kartongin ja sahatavaran tieltä. Uutena tuoteryhmänä nousee vihreän biotekniikan tuotteet, mutta myös vaneri ja puulevyt sinnittelevät edelleen mukana. Erityisesti kuluttajatuotteiden verkkokauppa on kohottanut rajusti sellun ja kartongin kysyntää. Mutta yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka metsäteollisuusalan toimijoita on kappalemääräisesti vähän niin puunjalostajat ja metsätekniikka ovat pörssissä arvostettuja.

Metsäalalla eletään haastavia aikoja

Viime vuosina on eletty varsin epävarmassa toimintaympäristössä, mikä heijastuu myös metsäalan toimijoihin.

- Uhkakuvia on tällä hetkellä paljon. Venäjän markkinan umpeuduttua meillä ei ole enää tuontia, mikä hillitsisi kotimaisen raakapuun hinnan nousua, joten tehtaita uhkaa pahimmassa tapauksessa sulkeminen. Puuta poltetaan myös paljon energiaksi mikä nostaa hintoja ja lisää raaka-ainepulaa. Euroopan unionissa keskustellaan jatkuvasti Suomen puunkorjuumäärien rajoittamisesta ja ilmaston suojelijat vaativat soiden ennallistamista. Siinä ei ymmärretä, kuinka riippuvainen Suomen talous on metsistä, jyrähtää Sinkko. 

Vahva usko tulevaan

Sinkon perhe omistaa tällä hetkellä UPM-Kymmenen, Pons- sen, Keslan ja Hiabin osakkeita.

- UPM:n toiminta Etelä-Amerikassa on täydellinen menestys. Ponsse menetti tärkeän Venäjän markkinan mutta on pystynyt sitä paikkaamaan kovasti kilpailluilla länsimarkkinoilla kiitettävän hyvin. Keslalla on hyvät metsäteknologian tuotteet joilla on paljon potentiaalia kasvuun ja niitä on alettu toimittamaan myös armeijapuolelle. Hiab itsenäistyi hiljattain ja yhtiön hyvä maine auttaa markkinoilla, analysoi Sinkko yrityksiä ja jatkaa:

- Luotto alan tulevaisuuteen on haasteista huolimatta vahva, joten hankinnassa on nytkin metsäalan yritysten osakkeiden lisäostoja.