Metsähallitus on jättänyt korkeimpaan oikeuteen valituslupahakemuksen ja valituksen koskien Helsingin hovioikeuden toukokuussa antamaa tuomiota ns. raakapuukartelliasiassa.
Metsähallitus katsoo, että asialla on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, jonka vuoksi valitusluvan pyytäminen ja valitus on perusteltua. Metsähallitus vaatii korkeimmassa oikeudessa korvausta vain mäntykuitupuun osalta.
Metsähallitus hakee muutosta kiellettyyn kilpailunrajoitukseen perustuneessa vahingonkorvausasiassa korkeimmalta oikeudelta. Metsähallitus katsoo, että kartellivahinkoja koskevan oikeuskäytännön kehittyminen sekä vahingonkärsijän aseman selkeyttäminen puoltavat muutoksenhakua.
Valitusluvan hakeminen koskee näyttökynnystä koskevia oikeusohjeita eli sitä, miten EU-taustaiset kilpailuoikeudelliset säännöt ja periaatteet huomioidaan perinteisten vahingonkorvausta koskevien säännösten soveltamisen yhteydessä. Metsähallitus katsoo, että vastaavissa tapauksissa näihin näytön arvioinnin kysymyksiin on tärkeää saada korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu. Korkein oikeus käsittelee asioita, joissa laki vaatii tulkintaa ja lainsoveltamista voidaan pitää lisäohjausta kaipaavana. Korkein oikeus ei pääsääntöisesti käsittele esimerkiksi näyttöä asiassa uudelleen. Metsähallituksen valitus ja valituslupa kohdistuvat siten asiakokonaisuuden keskeisiin oikeuskysymyksiin ja valitus rajautuu aiempien oikeusasteiden käsittelyistä.
Rajauksen pohjalta Metsähallitus vaatii korkeimmassa oikeudessa korvausta vain mäntykuitupuun osalta, jolloin vaatimuksen määräksi muodostuu noin 60 miljoonaa euroa. Mäntykuitupuu on ollut kilpailunrajoitusaikana Metsähallituksen eniten myymä puutavaralaji. Hovioikeuden tuomion perusteella Metsähallitukselle on selkeimmin aiheutunut vahinkoa mäntykuitupuun kaupoissa. Hovioikeuden tuomiossa on todettu, että kilpailurajoituksella on pyritty vaikuttamaan mäntykuitupuun hintahallintaan.
Muutoksenhaun kustannukset tulevat olemaan asiakokonaisuuteen ja aiempiin kustannuksiin nähden maltilliset. Korkein oikeus ratkaisee ensin kysymyksen valitusluvan myöntämisestä. Mikäli valituslupa myönnetään, valituksen käsittelyn arvioidaan kestävän yli vuoden.
Taustaa:
Kilpailuvirasto (nyk. Kilpailu- ja kuluttajavirasto) käynnisti vuonna 2004 UPM:n hakemuksen johdosta mittavan tutkinnan, joka päättyi seuraamusmaksuesitykseen markkinaoikeudelle vuonna 2006. Markkinaoikeuden 4.1.2010 lainvoimaiseksi tulleen ratkaisun mukaan UPM, Metsäliitto Osuuskunta ja Stora Enso olivat ylläpitäneet lainvastaista ostokartellia raakapuun valtakunnallisilla markkinoilla 1997–2004 ja siitä määrättiin maksettavaksi yli 50 miljoonan euron seuraamusmaksut.
Metsäyhtiöiden lainvastaisen toiminnan johdosta Metsähallitus nosti maaliskuussa 2011 kanteen kartelliyhtiöitä vastaan Helsingin käräjäoikeudessa, joka hylkäsi kanteen kesäkuussa 2016 antamallaan tuomiolla. Helsingin hovioikeus antoi ratkaisunsa raakapuukartelliasiassa toukokuussa 2018 ja se ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. Helsingin hovioikeuden ratkaisu osoitti, että kartellin aiheuttaman vahingon toteennäyttäminen on erittäin vaativaa.
- Vuonna 2004 Kilpailuvirasto käynnisti tutkinnan raakapuukartellista.
- Vuonna 2006 tutkinta päättyi seuraamusmaksuesitykseen markkinaoikeudelle.
- Tammikuussa 2010 Markkinaoikeus antoi lainvoimaisen ratkaisun, jonka mukaan UPM, Metsäliitto ja Stora Enso olivat ylläpitäneet lainvastaista ostokartellia.
- Maaliskuussa 2011 Metsähallitus nosti kanteen kartelliyhtiöitä vastaan Helsingin käräjäoikeudessa.
- Kesäkuussa 2016 Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kanteen.
- Lokakuussa 2016 Metsähallitus vei käräjäoikeuden päätöksen hovioikeuteen.
- 21.5.2018 Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
- 11.6.2018 Metsähallitus kertoi toimittavansa Helsingin hovioikeuden antamaan tuomioon liittyvän valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimpaan oikeuteen valituslupa-ajan puitteissa 20.7.2018 mennessä.
- 20.7.2018 Metsähallitus on jättänyt valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimpaan oikeuteen.
