Puun modifiointitiedolla on kysyntää - Luke kokosi laajan analyysin yksiin kansiin31.03.2018 9.11
Tuoreessa Luken julkaisussa tarkastellaan monipuolisesti sellaisia fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia menetelmiä, joiden avulla puun ominaisuuksia voidaan muokata myrkyttömästi. Kyseessä on toistaiseksi laajin suomeksi julkaistu analyysi puun modifioinnista. (kuva: Haapasaheen poikkileikkaus tavanomaisen kuivauksen sekä puristus- ja lämpömodifioinnin jälkeen. Kuva: Veikko Möttönen, Luke.) Puun ominaisuuksien modifiointi -julkaisu sisältää katsauksen kaupallisiin modifiointimenetelmiin sekä yli 200 kirjallisuusviitteeseen perustuvan kansainvälisen tarkastelun alan tutkimuksesta. Julkaisu soveltuu tutkijoiden ja opiskelijoiden lisäksi myös kaupallisten toimijoiden tietolähteeksi. Tutkimus tähtää haitta-ainevapaisiin puunsuojausmenetelmiin Puun modifiointia tutkitaan Suomessa ja maailmalla nyt aktiivisesti. – Tutkimusta tarvitaan, koska perinteisille biosideihin eli eliöille myrkyllisiin kemikaaleihin perustuville puunsuojausmenetelmille, kuten esimerkiksi kuparisuoloille, haetaan haitta-ainevapaita vaihtoehtoja, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Veikko Möttönen. Uusien modifiointimenetelmien kaupallistuminen on hidasta, ja vain kourallinen niistä on yltänyt teolliseen tuotantoon saakka. Suurin haaste modifioitujen puutuotteiden kaupallistamisessa ovat korkeat valmistuskustannukset. Koko tuotantoprosessi on toistaiseksi vaikea saada sellaiselle kustannustasolle, joka mahdollistaisi hinnaltaan elinkelpoisten tuotteiden valmistamisen. Menestynein ja ainoa maailmanlaajuisesti käyttöön otettu modifiointimenetelmä on suomalainen ThermoWood® -menetelmä eli puun lämpökäsittely. – Lukessa on tutkittu muun muassa teollisessa mittakaavassa käynnistymässä olevaa termo-mekaanista modifiointikäsittelyä, jossa puumateriaalia ensin puristetaan lämmön ja kosteuden avulla tiheyden kasvattamiseksi ja lopuksi lämpökäsitellään, Möttönen kertoo. Pykälät asettavat omia vaatimuksia modifioitujen puutuotteiden kehittämiselle EU:n rakennustuoteasetuksen eli rakennustuotteilta vaadittavan CE-merkinnän myötä uusien modifioitujen puutuotteiden kehittäminen on muuttunut entistä haastavammaksi. Biologisen kestävyyden lisäksi tietoa tarvitaan muun muassa puutuotteiden palokäyttäytymisestä, lämmönjohtavuudesta, kiinnikkeiden pysyvyydestä ja emissioista. Testistandardit eivät usein sovellu sellaisenaan modifioidun puun testaukseen. Tuotteiden ympäristövaikutuksista pyritään tuottamaan tietoa, jota hankintapäätöstensä tueksi tarvitsevat erityisesti teolliset asiakkaat ja jälleenmyyjät. Myös loppukäyttäjien kiinnostus ympäristökysymyksiä kohtaan on kasvussa. Lämpökäsiteltyä puuta lukuun ottamatta modifioidun puun elinkaaritarkastelut ovat toistaiseksi suuntaa antavia. Käytössä ei ole riittäviä lähtötietoja esimerkiksi tuotannon energiankulutuksesta tai päästöistä. Puutuotteiden ominaisuuksia voidaan muuttaa modifioimalla tai kyllästämällä Modifioinnissa puun ominaisuuksia muokataan lämmön, paineen tai ympäristöystävällisten kemikaalien avulla. Puuta modifioidaan, jotta sille saataisiin parempi sään-, homeen- tai lahonkesto, mitta- ja muotopysyvyys tai muu haluttu ominaisuus. Yleisin modifiointimenetelmä on lämpökäsittely. Suomi on suurin lämpökäsitellyn puun tuottajamaa. Lämpökäsiteltyä puuta käytetään ulkoverhouksissa, terassilautoina, ikkunoissa, saunan lauteissa ja huonekaluissa. Kyllästysprosessissa puun solukoihin viedään ylipaineen avulla kyllästeaineita, jotka parantavat puun lahonkestoa. Kyllästeaineet ovat ympäristölle haitallisia. Vaativimpien puurakenteiden (pylväät, ratapölkyt) kyllästämiseen käytetään kivihiilitervaa eli kreosoottia. Yksityiseen käyttöön tulevat puurakenteet voi tehdä kuparisuolakyllästetystä puusta. |