Ponssen osavuosikatsaus: Vuoden 2020 ensimmäinen neljännes onnistui tilanteeseen nähden melko hyvin

TOIMITUSJOHTAJA JUHO NUMMELA:

Ponssen kuluvan vuoden ensimmäinen neljännes onnistui tilanteeseen nähden suhteellisen hyvin. Koronapandemia alkoi kuitenkin selvästi vaikuttaa neljänneksen loppua kohti sekä metsäkoneiden kysyntään että komponenttien saatavuuteen. Vuoden 2019 puolella alkanut metsäkonemarkkinan heikkeneminen ja pandemian aiheuttama lisäshokki hiljensi metsäkoneiden kysyntää voimakkaasti useilla markkinoilla. Yhtiön tilausvirta supistui katsauskauden loppua kohden ja tilauskanta laski 209,2 (367,9) miljoonaan euroon.

Yhtiö reagoi tilanteeseen nopeasti ja johtoryhmä alkoi valmistelemaan vaihtoehtoisia toimintasuunnitelmia muuttuvaan ympäristöön. Rahoituksen osalta Ponssella on tehty kaikki tarvittavat toimenpiteet yhtiön jatkuvuuden varmistamiseksi.

Reagoimme syntyneeseen tilanteeseen nopeasti ja kävimme yhteistoimintaneuvottelut tehtaan toimintojen sopeuttamiseksi johtaen koko henkilöstöä koskeviin määräaikaisiin lomautuksiin. Käytännössä Vieremän tehtaamme toimii tällä hetkellä yhdessä vuorossa ja toimihenkilöillä on toisen neljänneksen aikana toimintokohtaisesti sovitut lomautukset. Tytäryhtiöverkostomme on tehnyt omat suunnitelmansa toiminnan sopeuttamiseksi.

Useat toimittajaverkostomme yritykset Euroopassa ovat joutuneet keskeyttämään toimintansa pandemian takia. Toimintaamme on vaikuttanut erityisesti saksalaistoimittajien alihankintaverkoston tuotantokeskeytykset Pohjois-Italiassa. Odotamme kyseisten tehtaiden käynnistyvän huhtikuun loppuun mennessä. Tilanne ei kuitenkaan ole edelleenkään vakaa ja epävarmuuksia toimittajaverkostomme tehtaiden uudelleen käynnistymisistä on olemassa.

Ensimmäisellä neljänneksellä Ponssen liikevaihto oli 144,5 (143,1) miljoonaa euroa. Pystyimme toimittamaan koneet asiakkaillemme lähes normaalisti ja laskutuksemme oli suunnitellulla tasolla. Asiakkaidemme työtilanne vaihtelee voimakkaasti eri markkina-alueilla. Useilla markkinoilla mekaaninen metsäteollisuus on isoissa haasteissa, kun taas kemiallisen metsäteollisuuden tuotteille riittää kysyntää. Huoltopalveluidemme liikevaihto laski hieman vertailukauteen nähden asiakkaidemme heikomman työtilanteen vuoksi. Samalla kuitenkin vaihtokonemyyntimme oli ilahduttavan aktiivista.

Ponssen liikevoitto kuluneella neljänneksellä oli 13,4 (12,9) miljoonaa euroa. Katsauskauden liiketulosprosentti oli 9,3 (9,0). Valuuttakurssien heilahtelut vaikuttivat voimakkaasti tulokseen, joka oli -1,6 miljoonaa euroa negatiivinen hyvästä liikevoitosta huolimatta. Tase-erien arvostamisesta johtuneet realisoitumattomat rahoituseriin kirjatut kurssitappiot, joita oli noin 9,3 miljoonaa euroa, rasittivat tulosta voimakkaasti. Rahavirta oli ensimmäisellä neljänneksellä -12,2 (2,6) miljoonaa euroa. Hyvästä vaihtokonemyynnistä huolimatta vaihtokonevarastomme oli kasvussa.

Haastavassa toimintaympäristössä jatkamme panostuksia myyntiin, huoltoon ja varaosien saatavuuteen sekä asiakkaidemme palvelemiseen mahdollisimman tehokkaasti. Vieremän tehtaamme on toiminut erinomaisesti koko katsauskauden ajan ja on valmiudessa palaamaan kahteen vuoroon tilanteen niin salliessa. Koronapandemian aiheuttama epävarmuus on muuttanut nopeasti toimintaympäristöä ja vaikuttanut metsäkoneiden kysynnän heikentymiseen.

Tärkeintä on kuitenkin turvata henkilökuntamme, asiakkaidemme ja muiden sidosryhmiemme terveys kaikissa olosuhteissa.

LIIKEVAIHTO

Konsernin liikevaihdoksi muodostui katsauskauden aikana 144,5 (143,1) miljoonaa euroa, joka on 1,0 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 69,8 (76,3) prosenttia.

Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjois-Eurooppa 49,4 (36,9) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 20,4 (22,4) prosenttia, Venäjä ja Aasia 7,9 (18,5) prosenttia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka 21,5 (22,0) prosenttia sekä muut maat 0,8 (0,2) prosenttia.

TULOSKEHITYS

Liiketulos oli 13,4 (12,9) miljoonaa euroa. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta oli katsauskaudella 9,3 (9,0) prosenttia. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli -0,8 (19,8) prosenttia.

Henkilöstökulut olivat katsauskauden aikana 22,6 (22,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 13,3 (14,2) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti -15,0 (0,4) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot, joiden nettovaikutus katsauskauden aikana oli -14,2 (0,8) miljoonaa euroa. Katsauskauden tulokseksi muodostui -3,2 (10,2) miljoonaa euroa. Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,11 (0,36) euroa.

TASE JA RAHOITUS

Konsernitaseen loppusumma oli katsauskauden päättyessä 501,3 (404,9) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli 171,8 (150,5) miljoonaa euroa. Myyntisaamisia oli 42,0 (40,9) miljoonaa euroa sekä likvidejä kassavaroja 114,3 (45,9) miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman määrä oli 230,9 (211,8) miljoonaa euroa ja emoyhtiön oma pääoma (FAS) oli 216,5 (192,1) miljoonaa euroa. Korollisten velkojen määrä oli 163,9 (70,4) miljoonaa euroa. Yhtiö on varmistanut likviditeettiään nostamalla rahoituslimiiteistä lyhytaikaistaa lainaa. Yhtiön rahoituslimiiteistä on käytössä 79 %. Konsernin lainat rahoituslaitoksilta ovat vakuudettomia lainoja ilman rahoituskovenantteja. Emoyhtiön saamiset muilta konserniyhtiöiltä olivat nettomääräisesti 114,3 (84,1) miljoonaa euroa. Emoyhtiön saatavat tytäryhtiöiltä koostuvat pääosin myyntisaamisista. Konsernin nettovelat olivat 49,6 (24,4) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste (net gearing) 21,5 (11,5) prosenttia. Omavaraisuusaste oli katsauskauden päättyessä 46,5 (53,6) prosenttia.

Liiketoiminnan rahavirta oli -12,2 (2,4) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -5,6 (-4,7) miljoonaa euroa.

SAADUT TILAUKSET JA TILAUSKANTA

Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 106,8 (222,8) miljoonan euron arvosta ja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 209,2 (367,9) miljoonaa euroa.

JAKELUVERKOSTO

Ponsse-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Ponsse AB, Ruotsi; Ponsse AS, Norja; Ponssé S.A.S., Ranska; Ponsse UK Ltd, Iso-Britannia; Ponsse Machines Ireland Ltd, Irlanti, Ponsse North America, Inc., Amerikan Yhdysvallat; Ponsse Latin America Ltda, Brasilia; Ponsse Uruguay S.A., Uruguay; OOO Ponsse, Venäjä; Ponsse Asia-Pacific Ltd, Hong Kong; Ponsse China Ltd, Kiina sekä Epec Oy, Suomi. Konserniin kuuluu myös kiinteistöyhtiö Ponsse Centre, Venäjä. Lisäksi konserniin kuuluu osakkuusyhtiö Sunit Oy, Suomi, josta Ponsse Oyj:n omistusosuus on 34 prosenttia.

TUOTEKEHITYS JA INVESTOINNIT

Konsernin tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella yhteensä 5,5 (4,8) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 1,9 (1,3) miljoonaa euroa.

Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 5,6 (4,8) miljoonaa euroa. Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi rakennusinvestoinneista ja tavanomaisista koneiden ja laitteiden ylläpito- ja korvausinvestoinneista.

JOHTO

Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtaja Paula Oksman, toimitusketjusta vastaava johtaja Tommi Väänänen sekä toimitusjohtajan sijainen, myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén. Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus.

Myynnin aluejohtajaorganisaation johdossa toimivat konsernin myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén ja huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen. Aluejohtajat raportoivat Ponsse Oyj:n jälleenmyyjäverkostosta vastaavalle johtaja Marko Mattilalle. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ja Marko Mattila raportoivat Ponsse Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrénille.

Aluejako ja vastuuhenkilöt on esitetty alla:
Pohjois-Eurooppa:
Jani Liukkonen (Suomi),
Carl-Henrik Hammar (Ruotsi ja Tanska sekä Norja) ja
Tarmo Saks (Viro, Latvia ja Liettua).

Keski- ja Etelä-Eurooppa:
Tuomo Moilanen (Saksa ja Itävalta),
Clément Puybaret (Ranska),
Janne Tarvainen (Espanja ja Portugali),
Dean Robson (Iso-Britannia),
Patrick Murphy (Irlanti),
Gary Glendinning (Unkari, Romania, Slovenia, Kroatia ja Serbia) ja
Tarmo Saks (Puola, Tsekki ja Slovakia).

Venäjä ja Aasia:
Jaakko Laurila (Venäjä ja Valko-Venäjä),
Janne Tarvainen (Australia ja Etelä-Afrikka) ja
Risto Kääriäinen (Kiina ja Japani).

Pohjois- ja Etelä-Amerikka:
Pekka Ruuskanen (USA),
Eero Lukkarinen (Kanada),
Fernando Campos (Brasilia) ja
Martin Toledo (Uruguay, Chile ja Argentiina).

HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 1 775 (1 729) henkilöä. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 1 773 (1 750) henkilöä.

OSAKKEET

Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osakkeesta. Osakkeiden vaihto ajalla 1.1.–31.3.2020 oli 1 110 610 kappaletta, joka on 4,0 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 29,7 miljoonaa euroa. Katsauskauden alin kurssi oli 19,36 euroa osakkeelta ja ylin 33,00 euroa osakkeelta.

Katsauskauden päätöskurssi oli 20,50 euroa osakkeelta ja koko osakekannan markkina-arvo 574,0 miljoonaa euroa.

Katsauskauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 227 omaa osaketta.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Vuoden 2020 yhtiökokous on koronavirustilanteen vuoksi siirretty pidettäväksi myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

HALLINNOINTI

Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.

Hallinnointikoodi on luettavissa yhtiön internet-sivujen sijoittajaosiossa.

RISKIENHALLINTA

Riskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta.

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan.

Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.

LÄHIAJAN RISKIT JA NIIDEN HALLINTA

Maailman talouden epävarmuus saattaa vaikuttaa metsäkoneiden kysynnän heikkenemiseen. Epävarmuutta voi lisätä kehittyvien maiden valuuttamarkkinoiden volatiliteetti. Erityisesti geopoliittinen tilanne lisää epävarmuutta rahoitusmarkkinoiden toimivuuden ja pakotteiden kautta. Vientimaiden vero- ja tullilainsäädännöissä tapahtuvat muutokset voivat vaikeuttaa yhtiön harjoittamaa vientikauppaa tai sen kannattavuutta.

Koronaviruspandemia on aiheuttanut nopeita muutoksia yhtiön toimintaympäristössä. Yhtiön johto on pyrkinyt aktiivisesti seuraamaan ja ennakoimaan pandemian kehittymistä sekä ryhtynyt pandemian vaikutusten ennaltaehkäiseviin ja korjaaviin toimenpiteisiin. Koronapandemian pitkittyminen voi vaikuttaa merkittävästi metsäkoneiden kysyntään sekä komponenttien että rahoituksen saatavuuteen.

Emoyhtiö seuraa konsernin sisäisten ja ulkoisten myyntisaamisten arvon muutoksia sekä niihin liittyvää riskiä arvonalentumisesta.

Yhtiön rahoituksen riskienhallinnan keskeisenä tavoitteena on maksuvalmius-, korko- ja valuuttariskien hallinta. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiöllä on käytössään eri rahoittajien kanssa tehtyjä luottolimiittisopimuksia. Haitallisten koronmuutosten vaikutusta minimoidaan käyttämällä erilaisiin viitekorkoihin sidottuja luottoja sekä koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssimuutosten vaikutusta vähennetään johdannaissopimusten avulla.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Ponsse perui 17.3.2020 antamallaan tulosvaroitustiedotteella aikaisemman tulosohjauksen, jonka mukaan konsernin euromääräisen liikevoiton odotetaan olevan vuonna 2020 samalla tasolla kuin 2019.

Koronaviruspandemian merkitystä ja sen vaikutusta Ponssen liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, toiminnan tuloksiin tai maksuvalmiuteen ei voida tällä hetkellä kohtuudella arvioida tilanteen nopean kehityksen ja epävarmuuden vuoksi.

On edelleen epäselvää, kuinka kauan koronapandemia tulee jatkumaan, joten emme tässä vaiheessa anna tulosohjausta kuluvalle vuodelle.