Metsäteollisuus vastaa hallituksen Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteeseen laatimalla toimialan ilmastotiekartan. Sen osana on tänään julkaistu metsien hiilivaraston kehitystä koskeva skenaariotarkastelu. Tarkastelun lähtökohtana on metsien puumäärän kasvattaminen ilmastoystävällisten tuotteiden raaka-aineeksi. Tarkastelun mukaan metsien oikein ajoitettu ja pitkäjänteinen hoito mahdollistaa metsien puuvarannon ja siten myös hiilivaraston merkittävän kasvun. Metsäteollisuus ry:n tilaaman skenaariotarkastelun on toteuttanut Luonnonvarakeskus.
Lisääntyvä metsänhoito mahdollistaa kasvavat puuvarat
Puuvarojen ja hiilivaraston kehitystä on mallinnettu kahdella vuoteen 2045 ulottuvalla skenaariolla. Perusskenaariossa metsätalouden toimenpiteet säilyvät nykyisellä tasolla. Metsänhoitoskenaariossa metsätalouden toimenpiteitä lisätään ja käsittelymenetelmiä monipuolistetaan nykyisestä. Puuta käytetään kummassakin skenaariossa yhtä paljon.
Metsävarat ja siten myös metsien hiilivarasto kasvavat molemmissa skenaarioissa. Metsänhoitoskenaariossa lisääntyvä metsien hoito mahdollistaa kuitenkin puuvarannon merkittävän kasvun nykyisestä noin 2,5 miljardista yli 3 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2045 mennessä.
− Oikein ajoitetut metsänhoitotoimenpiteet ovat tärkeässä roolissa myös kamppailtaessa metsätuhoja vastaan. Metsätuhojen seurauksena metsät voivat nopeasti muuttua hiilen päästölähteeksi, ja fossiilisia korvaavat tuotteet jäävät tekemättä, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.
Kasvua ylläpitävä metsien hoito on edullista ilmastopolitiikkaa
Metsänhoitoskenaariossa taimikoiden ja nuorten metsien hoitoa lisätään ja ravinnetaloutta parannetaan. Samaan aikaan jatkuvan kasvatuksen osuus kaksinkertaistetaan, ja toisaalta tasaikäisrakenteiset metsät uudistetaan nopeasti käyttäen jalostettuja siemeniä ja taimia. Lisäksi metsitystä lisätään merkittävästi.
Kunnostusojitusten määrää vähennetään. Turvemailla kasvua tuetaan lisäämällä tuhkalannoitusta. Kunnostusojituksen vähenemisen myötä metsätalouden vesistövaikutukset pienenevät turvemailla.
Metsänhoitoskenaario tukee hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamista; panostetaan metsien lisäkasvuun ja ilmastoystävällisiin tuotteisiin, luodaan työtä koko Suomeen ja ylläpidetään talouden kehitystä niin lyhyellä kuin pitkällä aikajänteellä. Lisätoimilla metsiin sitoutuneen hiilitonnin kustannukseksi skenaariossa muodostuu pitkällä aikajänteellä alle 10 euroa, mikä on hyvin alhainen kustannustaso verrattaessa esimerkiksi päästöoikeuden oletettuun kehitykseen.
− Hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan työn ja toiminnan, ei rajoitusten kautta. On tärkeää huolehtia metsien elinvoimasta ja kasvusta. Se mahdollistaa sekä ympäristöystävällisten tuotteiden valmistuksen että metsävarojen kasvun edelleen vuonna 2050, sanoo Karoliina Niemi.
Edellytyksenä metsätaloutta ja -teollisuutta tukeva toimintaympäristö
Nykyistä aktiivisempi metsien hoito aiheuttaa metsätalouden kustannusten nousun. Jotta kustannus ei jäisi metsänomistajille kynnyskysymykseksi, tulee metsätalouden kannustejärjestelmän rahoitusta lisätä taimikoiden ja nuorten metsien hoidon sekä turvemaiden lannoituksen varmistamiseksi. Samoin tulee panostaa jalostetun taimi- ja siemenaineiston käyttöön metsänuudistamisessa.
Suomessa metsäpinta-ala vähenee vuosittain maankäytön muutosten seurauksena. Jotta metsäpinta-alan väheneminen saadaan pysähtymään, tarvitaan kansallinen metsitysohjelma ja konkreettisia toimia metsäkadon ehkäisyyn. Metsätalous ei aiheuta metsäpinta-alan vähenemistä Suomessa.