Raportti: Globalisoituminen haastaa innovaatiopolitiikan hyödyllisyyden

Monikansallisten yritysten tarve levittää kansallisesti tuotettua tietoa eri yksiköidensä käyttöön globaalisti heikentää kansallisen innovaatiopolitiikan tehoa, koska panostusten hyödyt vuotavat kasvavassa määrin muihin maihin.

Ongelman korjaamiseksi, esimerkiksi Tekesin myöntämän tuen osalta, tulisi varmistaa, että tuettavat hankkeet lisäävät Suomessa toimivien yksiköiden arvonlisäystä.

Muun muassa tällaisia johtopäätöksiä esitetään talousneuvostolle tilatussa raportissa Mitä arvoverkostojen globalisoituminen merkitsee politiikalle?, jonka ovat laatineet tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja toimitusjohtaja Petri Rouvinen Etlatieto Oy:stä. Raportissa pohditaan yritysten välisten arvoverkostojen kansainvälistymisen merkitystä kansallisten linjausten näkökulmasta erityisesti innovaatio-, työmarkkina- ja elinkeinopolitiikassa. Raportissa esitetään myös uutta vertailevaa tietoa Suomen ja eräiden muiden Euroopan maiden asemoitumisesta kansainvälisiin arvoketjuihin.

Kansainvälinen kilpailu yritysten investoinneista ja työpaikoista on kiristynyt. Keinot eivät ole aina täysin puhtaita, eivätkä yritysten ja valtioiden edut välttämättä yhdy. Yhä useammat tuotteet ja palvelut syntyvät yritysverkostoissa, joiden osat sijaitsevat eri maissa. Myös yritysten sisäinen toiminta on hajautunut ja Suomenkin ulkomaankaupasta huomattava osa muodostuu konsernien sisäisestä viennistä ja tuonnista.

Talouskasvun kannalta tärkeää on viennin sisältämän jalostusarvon kehitys. Tässä suhteessa on ongelmallista, että viennin sisältämien tuontipanosten osuus on kasvanut Suomessa 2000-luvulla nopeasti. Jalostusarvopohjainen tarkastelu korostaa palveluviennin merkitystä. Palveluiden osuus Suomen viennin jalostusarvosta on jo lähes puolet (47 prosenttia v. 2011).

Kotimainen kilpailu kannustaa yrityksiä innovoimaan ja alentaa yleistä kustannustasoa, mikä parantaa suomalaisten yritysten kansainvälistä asemaa. Siksi kotimaisen kilpailun edistäminen mm. kaavoituksella ja tarpeettomia kilpailurajoituksia purkamalla on tärkeää myös globaaleiden arvoketjujen maailmassa.

Työmarkkinoilla muutokset tulevat yhä nopeammin ja yllättäen, ja julkisen sektorin tarjoamalle turvaverkolle on edelleen käyttöä. On kuitenkin huolehdittava siitä, että yksilöillä on aina taloudellinen kannuste ottaa työtä vastaan, uudelleenkouluttautuminen on helppoa, eivätkä tarpeettomat muodolliset vaatimukset estä työllistymistä.