HS : - Biotalous voi olla melkein mitä tahansa. Metsä Groupin Äänekosken tehdas on biotalouden konkreettisin hanke

Tuleva pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja muut keskustalaiset uskovat, että biotalouteen voi syntyä 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Sipilä on visioinut jopa 200 000 uudesta työpaikasta.

Biotalous on muotikäsite. Se määritellään niin laveasti, että se voi tarkoittaa melkein mitä tahansa.

Elinkeinoministeriö on sisällyttänyt biotalouden raamiin perinteisiä toimialoja kalastuksesta, maataloudesta, elintarviketeollisuudesta ja sahaamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa Kohti biotaloutta arvioidaan, että vuonna 2040 yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta on biotaloutta. "Tämä tulos saadaan siten, että biomassojen käyttö kaksinkertaistetaan", raportissa sanotaan.

Biomassojen käyttö tarkoittaa metsien hyödyntämistä. Runkopuun lisäksi metsistä pitäisi korjata entistä enemmän kantoja, latvuksia, rankapuuta ja oksia. Näillä korvattaisiin fossiilisia polttoaineita.

Kukaan ei ole kertonut, mistä nämä 100 000 tai 200 000 ihmistä värvätään biomassoja korjaamaan. Vaikka työttömyys riivaa Itä- ja Pohjois-Suomea, hakkuukoneiden ja kuormatraktoreiden kuljettajista on jo nyt pulaa.

Teollisuuden laskelmien mukaan Itä-Suomessa kaikki koulusta valmistuvat ikäluokat pitäisi kouluttaa metsätöihin, jos biotavoitteet halutaan saavuttaa. Aiemmin peräkamarin pojat olivat työvoimareservi, mutta heitä ei enää ole.

Konkreettisin bioprojekti on Metsä Groupin tytäryhtiön Metsä Fibren hanke rakentaa biotuotetehdas Äänekoskelle. Tehtaan päätuote on valkaistu sellu, mutta se alkaa valmistaa myös täysin uusia tuotteita. Bioajattelua sovelletaan myös valmistustekniikkaan, jolla tehdas vapautuu fossiilisista polttoaineista. Uusien menetelmien perusteella valtio tukee projektia 32 miljoonalla eurolla.

Uusia pysyviä työpaikkoja tehtaalle ei tule, mutta puunkorjuuseen ja kuljetuksiin syntyy 1 500 vakituista työpaikkaa.

Metsä Fibren tutkimusjohtajan Niklas von Weymarnin mukaan biotalous on taloutta, joka syntyy biomassoja jalostamalla energiaksi ja tuotteiksi. "Biomassa voi olla puuta tai maataloustuotteita", hän sanoo.

Metsä Fibren liikevaihdosta kertyy nyt kymmenesosa muusta kuin sellunmyynnistä. Yhtiön tavoite on nostaa muiden tuotteiden osuus viidennekseen.

Tavanomainen massatehdas tuottaa sellun ohella tärpättiä, mäntyöljyä, höyryä, sähköä ja kaukolämpöä. Äänekosken uutuus on tuotekaasu, joka valmistetaan puun kuoresta.

Kaasu käytetään tehtaalla polttoaineena meesauunissa, joka on osa keittokemikaalien kierrätyssysteemiä. Kuorikaasun ansiosta Äänekoski ei enää osta tehtaalle raskasta polttoöljyä.

"Fossiilista energiaa ei enää tarvita", von Weymarn sanoo.

Toinen oivallus liittyy rikkihappoon, jota tarvitaan mäntyöljyn ja klooridioksidin valmistukseen. "Me teemme sisäisen rikkihappotehtaan. Teemme hajukaasuista rikkihappoa, jota ei enää tarvitse ostaa ulkopuolelta."

Selluprosessissa puun "sementti", ligniini, poltetaan nykyään sähköksi. Äänekoski on sähkössä reilusti yliomavarainen.

"Tutkimme vaihtoehtoa, että osa ligniinistä otetaan pois, ja jalostamme sen lisäarvotuotteeksi, joka myydään ulkopuolelle."

Ligniinistä tehdään usein liimaa, jolla vaneriviilut yhdistetään toisiinsa.

Von Weymarnin mukaan Metsä Fibre tutkii myös sellun jalostamista tekstiilikuiduksi. "Se on kasvava alue, jota nyt hallitsevat puuvilla ja synteettiset kuidut."

Tehtaan tuottamien märkien lietteiden käsittelyyn Äänekoskella harkitaan muun muassa mädätystä.

"Siinä syntyy biokaasua, jota voi puhdistamisen jälkeen käyttää liikenteen polttoaineena."

Vanhat sellunkeittäjät ovat hymähdelleet ja naureskelleet Metsä Fibren biotuotetehdas-nimitykselle.

"Tämä on aivan jotain muuta kuin tavallinen sellutehdas. Siksi oli järkevää nimetä se biotuotetehtaaksi", von Weymarn sanoo.