Huippuluokan lentokoneasentajan koulutusta Savon ammattiopistosta

Kanerva Tissari (vas.) ja Topi Ahosola suosittelevat lentokonealan koulutusta.

Yksikään ilma-alus ei pysy ilmassa ilman mekaanikkoja.Näin se on, ja maailman kärkiosaamista lentokoneasentajakoulutuksessa saa Savon ammattiopiston Rissalan kampuksella Siilinjärvellä. Tämän todistaa menestys ammattitaito-osaamisen WorldSkill-kisoissa, joissa koulumme opiskelijat ovat vuosien saatossa napsineet mitalisuoran.

- Meillä huippulaatuinen ammattitaito tulee osana arjen perusopetusta. Meiltä valmistuneet lentokoneasentajat työllistyvät todella hyvin, kertoo alan lehtori Seppo Huittinen.

Rissalan kampuksen hallissa on simuloitu lentokonehuoltoympäristö, jossa tulevaisuuden ammattilaiset taitojaan hiovat. Opetusvälineinä koululla ovat lentokoneet Gates Learjet 25, PA 31-350 Piper Chieftain, L-90 TP Redigo, ja Valmet Vinka. Lisäksi koulun tiloissa on säilytyksessä museokone Harakka 1.

Pieni, kodinomainen yhteisö

Rissalan kampus on kodinomainen yhteisö. Opiskelijoita on kerrallaan noin 60, ja he muodostavat kolme eri vuosiluokkaa. Ammattiaineiden opettajia lentokonealalla on noin 10.

- Meillä on hyvä pysyvyys niin opiskelijoilla kuin henkilökunnassa. Olemme kuin pieni perhe, ja opiskelijoilla on hyvä opiskelumotivaatio, kertoo koulutuspäällikkö Jari Koski.

Toisen vuosikurssin opiskelija Topi Ahosolalle hakeutuminen lentokoneasentajakoulutukseen oli selvää jo kahdeksannella luokalla. Polvijärveltä kotoisin oleva, 17-vuotias Ahosola asuu kouluviikot Savon ammattiopiston Toivalan asuntolassa. Nuorukainen kehuu Rissalan yhteisöllisyyttä, johon myös opintojen alun ryhmäyttämisvaiheessa kiinnitettään huomiota. Perinteeseen kuuluu, että uudet opiskelijat pelaavat pesäpallopelin toisen vuosikurssin opiskelijoita vastaan. Ohjelmassa on myös makkaranpaistoa ja muuta yhteistä puuhaa.

- Meidän kaikkien niin opiskelijoiden kuin henkilökunnan on luontevaa olla yhdessä. Täällä on turvallinen ja lämmin ilmapiiri, Ahosola kertoo.

Samaa mieltä on Kanerva Tissari, joka kertoo kampuksella kaikkien tuntevan toisensa.

- Opiskelijayhteisömme ikähaitari on useampia kymmeniä vuosia. Nuorimmat ovat suoraan peruskoulusta ja vanhimmat ovat viisikymppisiä. Se on ehdottomasti hyvä juttu, että emme ole kaikki samanikäisiä, Tissari sanoo.

23-vuotias Tissari kerkesi etsiä omaa alaansa muun muassa elintarvikealalta, sosiaali- ja terveysalalta ja lukiosta. Lopulta kurssi suuntautui kohti Rissalaa, jossa hänellä on menossa opintojen kolmas ja viimeinen vuosi.

- Opinnot ovat olleet haastavia, ja opiskeltavia PART-osia on paljon. Innostusta ja itsensä johtamista todellakin tarvitaan, opiskelijat kertovat.

Euroopan unionin asetusten mukainen Part 66 -koulutus on sisältönsä ja laajuutensa osalta samanlainen kaikissa eurooppalaisissa ilmailuviranomaisen hyväksymissä lentokonealan kouluissa. Ammatillisina oppiaineina eli moduuleina on muun muassa huoltotoimintaa, sähköoppia, materiaaleihin ja laitteistoihin perehtymistä sekä ilmailulainsäädäntöä. Käytännön oppiin oikealle työpaikalle opiskelijat pääsevät työelämässä oppimisen (TEO) jaksolla.

Lentokoneasentajakoulutuksessa TEO-jakso on pääsääntöisesti kolmannen vuoden syksyllä, ja sen kesto on 10 viikkoa. Tissari teki oman jaksonsa Patrialla NH90-helikopterin parissa. Ahosolalle TEO-jakson sijainti selviää vasta myöhemmin, mutta toiveissa on päästä Lapin lennostoon Rovaniemelle oppiin. Opintojen jälkeen Ahosolan matka jatkuu armeijaan Karjalan lennostoon Rissalaan, josta hän toivoo itselleen myös tulevaisuuden työpaikkaa. Tissarilla on ajatuksissa mahdollinen alan jatkokoulutus.

Opetus tarkoin säädeltyä ja johdettua

Lentokonealan koulutusta ohjaavat sekä Opetushallituksen määrittelemät ammatillisen koulutuksen vaateet että EASA:n (European Aviation Safety Agency) asettamat eurooppalaiset ilmailuvaatimukset. Valmistuessaan opiskelijat saavat myös kaksi todistusta: toisen asteen ammatillisen perustutkintotodistuksen ja niin sanotun PART-todistukset. Hyvällä PART-todistuksella ja 2–3 vuoden työkokemuksella ammattilainen voi hakea viranomaiselta ilma-aluksen huoltohenkilöstön lupakirjaa, joka oikeuttaa itsenäisempään työskentelyyn. Huoltohenkilöstön lupakirjaan kirjataan myöhemmin eri konemallien tyyppikelpuutuksia.

- Alamme koulutus ja koulutuksen laadunvalvonta on tarkoin säädeltyä, kertoo koulutuspäällikkö Jari Koski.

Lentokonealalle on kolmiosainen soveltuvuuskoe: Kykytestit arvioivat muun muassa hakijan suomen ja englannin kielen taitoa, laskutaitoa ja päättelykykyä. Persoonallisuustestissä tarkastellaan työkäyttäytymistä ja haastattelussa tutustutaan henkilöön tarkemmin. Lentokonealaa ohjaa myös SORA-lainsäädäntö, jolloin hakijalle ja opiskelijalle on myös terveydentilaan turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Opiskelijoiksi valituille tehdään suojelupoliisin perusmuotoinen turvallisuusselvitys, koska koulutus tapahtuu lentokenttäalueella.

- Opetuksemme on ammattiaineissa opettajajohtoista ja ryhmämuotoista eli vuosiluokat etenevät samanaikaisesti. Ammattiaineissa opiskelijoilla on 90 prosenttinen läsnäolovelvoite, kertoo Koski.