Liukastellaanko Suomen teillä pian heikoilla ja väärillä renkailla?
02.02.2016 10.15 
Jäisillä, talvisilla teillä ajaminen on jo sellaisenaan haastavaa. Liikenneturvallisuus uhkaa huonontua entisestään, sillä ajoneuvokantamme talvirenkaiden jääpito heikkenee huolimatta rengasteknologian kehityksestä.
Lisäksi talvirengaspakkoon on suunniteltu lievennyksiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan teillä tarvitaan myös nastarenkaita turvaamaan kaikkien tielläliikkujien etenemistä.
Pohjoismaisissa talviolosuhteissa renkaiden tehtävänä on taata turvallisempi ajo, minkä lisäksi niillä on suuri vaikutus myös teiden kuntoon. VTT:n tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten tehokkaasti nasta- ja kitkarenkaat karhentavat tietä ja kuluttavat lumi- ja jääpolanteita.
- Tutkimuksen tulokset osoittivat, että pito on paras, kun vähintään puolet tiellä ajavista renkaista on nastarenkaita. Näin myös kitkarenkaiden käyttäjät hyötyvät nastarenkaiden karhentamasta tien pinnasta. Pienemmällä nastarengasosuudella pito vähenee merkittävästi. Nämä tulokset vahvistavat norjalaisten liikenneturvallisuustutkijoiden aikaisemmin saamia tuloksia, kertoo tutkija Mikko Malmivuo Innomikko Oy:stä.
- Nastarenkaat kuluttavat jäätä, mutta kuten hiekoitushiekkakin, ne ovat samalla myös osaltaan vaikuttamassa ilmanlaadun heikkenemiseen. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta nastarenkaat ovat kuitenkin paras vaihtoehto.
Kaikki talvirenkaat eivät sovellu Suomen talveen
Vaikka tutkimustulokset ovat yksiselitteisiä, turvallisella talviajamisella on haasteita. Ensimmäinen niistä on ajoneuvokannan talvirenkaiden jääpidon heikkeneminen. Kansainvälisistä standardeista vastaava johtaja Jarmo Sunnari Nokian Renkailta pitää ongelmaa paradoksaalisena.
- Kaikki rengasvalmistajat kehittävät koko ajan aina vain parempia renkaita, mutta oikeat renkaat eivät välttämättä kohtaa oikeita käyttäjiä. Tähän on useita syitä, muun muassa rengaskategorioiden kasvava määrä, nettikauppa – erityisesti ulkomailta – sekä käytettyjen autojen maahantuonti, jossa ostaja saa usein talvirenkaat kaupan päälle, Sunnari sanoo.
- Ongelmana on se, että kaikki talvirenkaina markkinoidut renkaat eivät sovellu kaikkiin talviolosuhteisiin. Keskieurooppalaiseen talveen suunnitellut renkaat ovat aivan eri asia kuin pohjoismaiseen talveen suunnitellut renkaat.
Tieliikennelakiin vaatimus jääpitomerkinnästä?
Talvirenkaiden tärkein turvallisuusominaisuus on jääpito. Tästä kertovaa merkintää renkaissa ei kuitenkaan ole. Sen sijaan pakollisiin merkintöihin lukeutuu muun muassa tyyppihyväksynnän lumipitomerkintä, joka ei kerro mitään jääpidosta sekä EU-merkinnän märkäpito, joka on täysin vastakkainen ominaisuus jääpidolle.
Ratkaisuksi ongelmaan on esitetty pohjoismaista jääpitomerkintää, jonka perusteella ostaja tietäisi, mitkä renkaat soveltuvat pohjoismaiseen talveen. Mikko Malmivuon mukaan Suomen tieturvallisuus paranisi merkittävästi, jos keskieurooppalaisten renkaiden määrä vähenisi.
- Jos kaikki Suomessa talvella ajavat siirtyisivät pohjoismaisiin talvirenkaisiin, loukkaantumiseen tai kuolemaan johtavat liikenneonnettomuudet vähenisivät selvästi. Samalla kertyisi myös taloudellista säästöä.
Pohjoismainen jääpitomerkintä on vasta esitysvaiheessa, mutta muutokselle olisi nyt hyvä aika, sillä tieliikennelakia ollaan joka tapauksessa päivittämässä.
- Sitten ryhdytään miettimään, mitä väylää pitkin esitys toteutuu: tekeekö Suomi ensimmäisen liikkeen ja sitten yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa? Pohjoismaisesta yhteistyöstä tällä alalla on kokemusta jo nastarenkaiden vaatimusten osalta, Sunnari kertoo.
Talvirengaspakon lievennyksellä karuja seurauksia
Toinen talvisen tieturvallisuuden kohtaama ongelma on suunnitelma talvirengaspakon lieventämisestä. Toteutuessaan ensimmäisen julkisuuteen kerrotun mallin mukaan se tarkoittaisi sitä, että autoilijat saisivat itse päättää, milloin vaihtavat talvirenkaat autoonsa. Tämä johtaisi tieturvallisuuden heikkenemiseen ja lisäisi onnettomuusriskiä erityisesti suojateillä ja risteyksissä kaupunkialueilla. Haavoittuvimpia ovat kevyen liikenteen kulkijat, kuten lapset, nuoret, vanhukset, pyöräilijät. Yhteiskunnalle aiheutuisi huomattavia lisäkustannuksia.
Nokian Renkaiden teettämän talvirengaskyselyn mukaan jopa 32 prosenttia autoilevista, rengashankinnoista päättävistä suomalaisista vaihtaisi lakimuutoksen tullen talvirenkaat vasta, kun katsoisi itse tarvitsevansa niitä. Kelimuutosten ennakointi on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa eikä renkaiden vaihtaminen välttämättä onnistu juuri silloin, kun liukkaat kelit yllättävät syksyllä ja pitkin talvikautta. 17 prosenttia vastaajista hankkisi ympärivuotiseen ajoon sopivat renkaat, jotka eivät sovellu Suomen talveen.Pahimmillaan jäisillä teillä siis liukasteltaisiin renkailla, joiden talvipito on lähes kesärenkaiden tasoa.
- Esitystä on perusteltu muun muassa Ruotsin mallilla, ilmastonmuutoksella ja Wienin tieliikennesopimuksella. Kaikkiin kolmeen perusteeseen liittyy kuitenkin väärinkäsityksiä, sillä itse asiassa niiden voidaan ajatella puoltavat talvikauden talvirengaspakkoa, Sunnari sanoo. Ruotsissahan viranomainen määrittää, milloin talvirengaskeli alkaa, eivät ihmiset sitä itse päätä.
Suurin osa talvirengaskyselyyn vastanneista autoilijoista on huolissaan liikenneturvallisuudesta, jos talvirengaspakon lieventäminen ensimmäisen suunnitelman mukaan menisi läpi. Peräti 80 prosenttia vastaajista uskoo, että onnettomuuksien määrä kasvaisi, ja lähes yhtä moni on sitä mieltä, että kaikkien tielläliikkujien turvallisuus heikkenisi.
- Tutkimuksen kohderyhmänä olivat tällä kertaa vain autoilijat, mutta huolestuneiden määrä olisi varmaankin isompi, jos asiasta olisi kysytty myös muilta tiellä liikkujilta. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus kärsisi reilusti, kun autot eivät keliin soveltumattomien renkaiden vuoksi pysähdykään risteyksessä jarruttamisesta huolimatta, Sunnari muistuttaa.
|
