Käyntiajan pidennyksellä 75 miljoonaa euroa vientituloja vuodessa25.10.2015 8.28
Sahateollisuuden kannattavuuteen vaikuttaa tukin ja sahatavarasta saatavan hinnan lisäksi voimakkaasti se, miten hyvin sahat pystyvät hyödyntämään sivutuotteitaan. Uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteissa hallituksen pitäisikin ottaa riittävästi huomioon se, että tuotanto perustuisi kotimaisiin raaka-aineisiin. Koska uusiutuva energia perustuu poliittisiin päätöksiin ja tukipolitiikkaan, olisi syytä myös miettiä, minne tukieurot valuvat – kotimaisille vai ulkomaisille sijoittajille. Nyt sahateollisuudelle on varattu maksumiehen jakkara, kun tukieurot on suunnattu tuulivoimalle ja metsähakkeelle.
Sahojen purut ja kuoret jäävät käsiin etenkin Pohjois-Suomessa, harmittelee Merivuori. Hallitusohjelman tavoite lisätä ja monipuolistaa puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa on kunnianhimoinen, kun sitä verrataan viime vuosien noin 55 miljoonan kuutiometrin vuosittaisiin markkinahakkuisiin. Metsä Groupin Äänekosken investointi lisää kuitupuun tarvetta neljä miljoonaa kuutiometriä. Tämä lisää markkinoille tulevien sahatukkien määrää parilla miljoonalla kuutiometrillä. Aika näyttää, minkälaisista leimikoista lisämäärät korjataan. Nyt sahateollisuus painii pienten ja heikkolaatuisten tukkien kanssa, joista kuitenkin odotetaan maksettavan laatupuun hinta. Tukkien laatu- ja läpimittakriteereitä tulisikin kehittää siten, että tukkien hinta vastaisi laatua. Voidaan myös kysyä, miksi kuoresta pitää maksaa 50-60€/m3, kun sitä ei haluta, eikä sille ole järkevää käyttöä muualla kuin biojalostamo-puheissa, ihmettelee Merivuori. Tulevien selluinvestointien markkinoille tuoma lisätukkien määrä pystytään Merivuoren mukaan sahaamaan nykyisillä laitoksilla. Sahoihin sidottu pääoma ei ole täyskäytössä ja lisäämällä vuoroja pääoman tuottavuutta pystyttäisiin nostamaan nykyisestä. Tietysti investointejakin tarvittaisiin pullonkaulojen avaamiseen. Vaikka työajan pidennyksen vaikutukset vaihtelevat toimialoittain huomattavasti, sopisi se sahoille hyvin. Siten ei leikattaisi ostovoimaa, mutta tuotantoa saataisiin nostettua. Yksinkertaistetulla laskulla voidaan todeta, että 5% työajan pidennys toisi Suomeen 75 milj € lisää vientituloja vuodessa. (Viennin arvo lähes 1,5 mrd € v 2014). - Tietysti edellyttäen, että kilpailukykyä löytyy. |