Puuston määrä ja biomassa lisääntyy edelleen - lisäys on järeää puustoa18.12.2017 10.25
Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on 2 465 miljoonaa kuutiometriä, mikä on lähes 110 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin VMI11:n(Valtakunnan metsien inventointi) perusteella. Puuston lisäyksestä kolmasosa on puustoa, jonka läpimitta on vähintään 30 cm. Alle 20-senttisen puuston määrä on hieman vähentynyt. Eniten on lisääntynyt männyn tilavuus, mutta kuusen ja lehtipuustonkin määrät ovat lisääntyneet. Elävän puuston biomassa (runkopuu, oksat, lehvästö, kanto ja juuret) on lisääntynyt 71 miljoonaa tonnia. Puustosta on puolet mäntyä, 30 prosenttia kuusta ja viidesosa lehtipuuta, lähinnä koivua. Keskitilavuus lähes kaksinkertaistunut Puustosta on noin 45 prosenttia läpimitaltaan alle 20-senttistä, 35 prosenttia 20-30-senttistä ja viidennes yli 30-senttistä. Puuston tilavuudesta on 90 prosenttia puuntuotannon maalla. Kangasmaiden osuus puustosta on 76,5 ja soiden 23,5 prosenttia. Puuston tilavuus on 1,7-kertainen verrattuna 1960-lukuun, koska sen jälkeen puuston kasvu on lisääntynyt selvästi enemmän kuin hakkuut. Männyn ja lehtipuuston tilavuudet ovat lähes kaksinkertaistuneet ja kuusenkin tilavuus on 1,3-kertaistunut. Läpimitaltaan yli 30-senttisen puuston tilavuus on nyt 2,2-kertainen 1960-lukuun verrattuna. Metsämaan puuston keskitilavuus on nyt 118 kuutiometriä hehtaarilla, kun se 1960-luvun loppupuolella oli 77 kuutiometriä. Kangasmailla puuta on keskimäärin 120 ja soilla 112 kuutiometriä hehtaarilla. Viljelyalat kasvussa Metsänkäyttöilmoituksiin perustuva hakkuupinta-ala päätyi 653 000 hehtaariin vuonna 2016. Määrästä oli avohakkuita 141 000 hehtaaria ja luontaisen uudistamisen hakkuita 27 000 hehtaaria. Ensiharvennuksia tilastoitui 135 000 hehtaaria ja muita harvennuksia 306 000 hehtaaria. Yksityismetsien hakkuupinta-ala oli 452 000 hehtaaria. Metsänviljelyalan kokonaispinta-ala oli vuonna 2016 noin 109 000 hehtaaria. Vuonna 2017 viljelyala lisääntyi kuudella prosentilla edellisvuodesta. Istutuksen osuus oli 76 prosenttia ja kylvön 24 prosenttia, ja niiden keskinäinen suhde säilyi muuttumattomana edellisvuodesta. Yksityismetsissä metsänhoitoyhdistysten ja muiden metsäpalveluita tarjoavien yritysten tekemien töiden lisäksi tilastoihin sisältyy arvio sellaisista metsänomistajan itse tekemistä töistä, joita metsänhoitoyhdistys on valvonut. Metsän istutusala oli 83 000 hehtaaria, josta 63 prosenttia uudistettiin kuuselle ja 32 prosenttia männylle. Muiden istutettujen puulajien eli lähinnä koivun osuudeksi jäi viisi prosenttia. Männyn osuus istutuksista kasvoi edellisvuodesta. Istutus käsipelillä, kylvö koneella Metsän istutus tehtiin edelleen lähes puhtaasti käsityönä, sillä konetyön osuus jäi vain prosenttiin. Metsän kylvö tehdään yleensä koneellisesti. Konekylvön osuus on 2000-luvun aikana kasvanut puolesta nykyiseen noin 80 prosenttiin. Puulajina kylvössä on lähes aina mänty. Taimien kasvuun lähdön helpottamiseksi metsänviljelyssä yleensä muokataan maan pintaa. Maan muokkausala oli 103 000 hehtaaria, ja muokattu pinta-ala oli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Muokkausmenetelmistä suosituin oli mätästys, jonka osuus maan muokkauksen koko pinta-alasta ylsi 62 prosenttiin. Äestyksen osuus oli 19 prosenttia, laikutuksen 10 prosenttia ja muiden maan muokkausmenetelmien (esim. säätöauraus ja pellon metsitykseen liittyvä maan muokkaus) 8 prosenttia. Taimikoita hoidettiin 147 000 hehtaaria Taimikon varhaishoito tehdään 4-6 vuotta istutuksen jälkeen ja myöhempi taimikonhoito 10-16 vuotta istutuksesta. Varhaishoidossa poistetaan kilpailevaa pintakasvillisuutta ja puustoa, kun taas taimikonhoidossa voidaan harventaa jo kasvatettavaa puulajiakin ja poistaa verhopuustoa. Taimikonhoidon ja taimikon varhaishoidon yhteenlaskettu pinta-ala oli 147 000 hehtaaria vuonna 2016. Molempia tehdään sekä käsin että koneellisesti, mutta koneelliset menetelmät eivät vielä ole yleistyneet. Konetyön osuus pinta-alasta jäi vain kahteen prosenttiin. Nuorta metsää kunnostettiin 47 000 hehtaarin alalla. Työlajissa on kyse laiminlyödyn taimikonhoidon vuoksi heikkolaatuiseksi kehittyneen nuoren metsän perkauksesta ja harvennuksesta. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen(Luke) tilastoista |
