Myyriä niukasti suurimmassa osassa maata - huippuvaihe pohjoisimmassa Lapissa22.06.2023 17.00
Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella myyriä on suurimmassa osassa maata niukasti. Itäisessä Suomessa myyräkannat ovat juuri romahtaneet ja muualla vasta nousussa alhaisista tiheyksistä. Pohjoisimmassa Tunturi-Lapissa on jo nyt runsaasti myyriä, ja määrän odotetaan kasvavan monivuotisen kannanvaihtelunsa huippuvaiheeseen syksyyn mennessä. ─ Oulun seudulta Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä koettiin myyrähuippu loppuvuonna 2022, ja kannat ovat pienentyneet merkittävästi talven aikana. Pohjoisin Suomi on tällä hetkellä ainoa paikka, jossa myyriä tavataan nyt runsaasti, kertoo johtava tutkija Otso Huitu Lukesta. Myyrien kannanvaihteluun eli sykliin kuuluu yleensä neljä vaihetta. Kanta lähtee liikkeelle alhaisista tiheyksistä. Tätä seuraa yleensä kaksi, pohjoisessa jopa kolme vuotta kestävä nousuvaihe. Kannanvaihtelun huippuvaihe ajoittuu nousun jälkeiseen syksyyn ja voi olla hyvin lyhyt tai jatkua kahden syksyn ajan. Kanta romahtaa huippuvaiheen jälkeen. Tämä vaihe kestää tyypillisesti myös seuraavan kesän yli. Ajoittain monivuotinen syklisyys katoaa, ja myyräkannat vaihtelevat vain vuodenaikojen mukaan: keväällä myyriä on vähän ja syksyllä kohtalaisesti. Näinä jaksoina myös pahin taimituholainen, peltomyyrä, on vähissä. Luken kymmeniä vuosia pitkissä aikasarjoissa kannanvaihteluissa esiintyy sekä monivuotisia syklejä että vuodenaikaisvaihteluja. ─ On vielä epäselvää, mikä näitä jopa vuosikymmenten mittaisia muutoksia saa aikaan. Se, että nämä muutokset yleensä tapahtuvat laajoilla alueilla yhtaikaa, viittaisi ilmastollisiin tekijöihin, Huitu kertoo. Myyrien esiintyminen alueittain Image
 Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla ja eteläisemmässä Keski-Suomessa myyrät runsastuivat vuoden 2022 aikana. Talven 2022–23 aikana kannat pienenivät merkittävästi. Joillakin alueilla myyriä, erityisesti metsämyyriä, on kuitenkin edelleen kohtalaisesti ja kanta voi kasvaa kesän aikana ripeästikin. Myyräsyklien valtalaji, peltomyyrä, on kuitenkin vielä harvalukuinen. Lounaisimmassa Suomessa onkin mahdollista kokea pienimuotoinen myyrähuippu syksyllä 2023, tosin myyrämäärät pysynevät silloinkin maltillisina. Oulun seudulta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä koettiin myyrähuippu syksyllä 2022. Kannat ovat romahtaneet miltei koko alueella ja on odotettavissa, että määrien lasku jatkuu vielä seuraavan vuoden ajan, kevääseen 2024. Tällä hetkellä myyriä esiintyy vielä jonkin verran erityisesti Oulun ympäristössä, mutta kannan romahdus lienee tälläkin alueella väistämätön kesällä 2023. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat ovat edelleen hyvin alhaiset. Edellinen huippu alueella koettiin syksyllä 2021, ja tätä seurasi merkittävä kannanlasku. Aallonpohja on todennäköisesti jo ohitettu ja myyräkannat alkanevat kasvaa kuluvan kesän aikana. Uutta huippua voidaan odottaa syksyllä 2024. Etelä- ja Pohjois-Savossa myyriä on nyt vähän. Myyräkannat ovat viimeisten 6–7 vuoden ajan vaihdelleet tällä alueella vain vuodenaikaisesti. Metsä-Lapissa myyriä tavataan edelleen niukasti. Pohjois-Pohjanmaan pohjoisemmissa ja Lapin maakunnan eteläisemmissä osissa myyrät ovat kuitenkin jo runsastumassa hieman viime vuoteen verrattuna. Metsä-Lapissa myyrävaihtelu on viime vuosina ollut vaimeaa ja kohtalaisen epäsäännöllistä. Tällä hetkellä myyriä on useimmilla alueilla vähän. Käsivarren ja Utsjoen Tunturi-Lapissa myyräkannat nousivat viime kesänä voimakkaasti ja ovat tällä hetkellä runsaat. Odotettavissa on, että kannanvaihtelun huippuvaihe saavutetaan syksyllä 2023. Varsinkin Käsivarressa on havaittu paljon pikkujyrsijöitä, ja tunturissa on nähty jokunen tunturisopulikin. Tämä ennakoi otollisia lisääntymisolosuhteita monelle petoeläimelle, myös erittäin uhanalaiselle naalille. Taimituhoja ja myyräkuumeriskiä huippuvaiheen jälkeen Oulusta Itä-Suomeen ulottuvalla viimesyksyisellä myyrähuippuvyöhykkeellä on talven 2022–2023 aikana voinut tapahtua taimituhoja. Oulun lähettyvillä on jo nyt havaittu talvella syntyneitä taimituhoja. Myyräkannat olivat Kainuussa vielä Oulun ympäristöäkin vahvemmat, ja siellä tavattiin myös pahimpia taimituholaisia eli peltomyyriä. Metsänomistajia kehotetaan tarkastamaan nuoret taimikot mahdollisten tuhojen varalta ja ryhtyvän viipymättä täydennysistutuksiin. Myyrähuippua seuraa ainakin kaksi vuotta, jolloin taimituhoriski on alhainen. Metsämyyriä oli talvella 2022-2023 paikoitellen runsaasti Itä-Suomessa ja lounaisimmassa osassa maata. Metsämyyrät levittävät myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta eritteissään, ja ihminen voi saada tartunnan hengitysteitse eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä. Talven aikana esimerkiksi mökkeihin kertyneet jätökset kannattaa siivota märällä liinalla, ei pölyä ilmaan nostattavalla imurilla tai harjalla. Polttopuiden käsittelyssä liitereissä kannattaa noudattaa varovaisuutta. |
