Luke: Suometsät, eli turvemailla kasvavat metsät, ovat merkittävä puureservi06.10.2023 11.02
Noin neljännes Suomen metsien kokonaispuustosta ja viidennes hakkuumääristä tulee suometsistä. Suometsät ovat myös merkittävä hiili- ja ravinnevarasto, joihin metsätaloustoimenpiteet vaikuttavat. Tämän vuoksi on tärkeää, että hakkuut ja hoitotoimet toteutetaan kestävästi. Suometsiä on mahdollista hoitaa niin, että ilmastonmuutosta ja vesistövaikutuksia voidaan hillitä ja monimuotoisuutta turvata. Luonnonvarakeskuksen suometsätutkimuksen ja -hankkeiden uusimmat tulokset löydät tästä: Suometsien vesiensuojelutoimet usein tehottomia Suometsien metsänkäsittelyn vesistövaikutusten tutkimuksessa moni vanha uskomus on osoitettu virheelliseksi. Samalla on herännyt uusia kysymyksiä, joihin haetaan parhaillaan vastauksia. Jo nyt tiedetään, että nykyisenkaltainen, laskeutusaltaisiin ja lietekuoppiin tukeutuva vesiensuojelu, ei ole riittävän tehokasta. > https://www.luke.fi/fi/uutiset/suometsien-vesiensuojelutoimet-usein-tehottomia Jatkuvapeitteisesti käsiteltyjen suometsien uudistumisessa moni kysymys hakee vielä vastaustaan Pitkään eri-ikäisrakenteisina kasvatetut suometsät ovat vielä harvinaisia, joten kokemusperäistä tietoa taimettumisesta ja eri latvuskerrosten elpymisestä on niukasti. > https://www.luke.fi/fi/uutiset/jatkuvapeitteisesti-kasiteltyjen-suometsien-uudistumisessa-moni-kysymys-hakee-viela-vastaustaan Tuhkalannoitus lisää suometsissä puuston kasvua, mutta sen vaikutukset maaperään tunnetaan vielä heikosti Tuhkalannoitusta koskeva tutkimus kohdistui pitkään rämeisiin. Sittemmin havaittiin, että myös korpikuusikot kärsivät ravinnetalouden ongelmista. Tuhkalannoituksen vaikutusta korpikuusikoiden kasvurytmiin ei vielä tunneta. > https://www.luke.fi/fi/uutiset/tuhkalannoitus-lisaa-suometsissa-puuston-kasvua-mutta-sen-vaikutukset-maaperaan-tunnetaan-viela-heikosti Kunnostusojitusta tehdään edelleen turhan raskaalla kädellä – maltillisemmasta ojasyvyydestä hyötyisi sekä puusto että ympäristö Jos suometsä ei kasva, moni luulee yhä, että vika on kuivatuksessa. Todellisuudessa ylijäreät ojat voivat altistaa suometsät jopa liialliselle kuivumiselle. Samalla aiheutetaan tarpeetonta kuormitusta vesistöihin ja ilmakehään. > https://www.luke.fi/fi/uutiset/kunnostusojitusta-tehdaan-edelleen-turhan-raskaalla-kadella-maltillisemmasta-ojasyvyydesta-hyotyisi-seka-puusto-etta-ymparisto Kaistalehakkuusta ratkaisu rämemänniköiden jatkuvapeitteiseen kasvatukseen? Tutkijoiden mukaan menetelmä on lupaava, mutta lisätietoa tarvitaan esimerkiksi pohjaveden pinnankorkeuden muutoksista ja niiden vaikutuksista taimettumiseen. > https://www.luke.fi/fi/uutiset/kaistalehakkuusta-ratkaisu-ramemannikoiden-jatkuvapeitteiseen-kasvatukseen
|
