Suomessa on metsää enemmän kuin koskaan. Siitä huolimatta Suomen metsien hiilinielu on käytännössä kadonnut, ja metsämme ovat samalla muuttuneet ensimmäistä kertaa ilmastopäästöjen lähteeksi.

Luonnonvarakeskus julkaisi tammikuun puolivälissä ennakkotietoja kasvihuonekaasuinventaariosta, jossa on käytetty uusimpia eli vuonna 2019–2023 mitattuja metsävaratietoja Suomen metsistä. Niiden mukaan vuodesta 2021 lähtien metsämaan nielu ei ole enää kattanut maaperän päästöjä.

Tilanne on vakava, sillä Suomen ilmastopolitiikka on nojannut metsien kykyyn toimia hiilinieluina. Käytännössä uusi tilanne voi johtaa jopa miljardien eurojen lisälaskuun EU:lta. Nykyisessä taloustilanteessa se merkitsee, että Suomi joutunee ottamaan lisää vippiä vajeen kattamiseksi.

Metsähakkuut lisääntyivät Venäjän hyökkäyssodan myötä

Suomen metsien muuttunut tilanne johtuu monista eri syistä. Metsien kasvu on hidastunut ja samalla maaperän hiilipäästöt ovat kasvaneet ilmaston lämpenemisen vuoksi.

Myös hakkuut ovat lisääntyneet. Venäjän hyökkäyssodan myötä puun tuonti Venäjältä loppui käytännössä kokonaan, ja puun tarve täyty korvata kotimaisella puulla tuontipuun sijasta.

Turpeen polton verotusta on kiritetty, minkä vuoksi lämpölaitoksissa on poltettu turpeen sijasta puuta.

Puuston hiilinielun kokoon vaikuttaa hakkuiden lisäksi myös puiden hidastunut kasvu sekä pienentyneet latvukset. Mitä pienempi latvus puussa on, sitä vähemmän se voi yhteyttää. Se taas puolestaan tarkoittaa heikompaa hiilinielua.

Enemmän tuottoa vähemmällä puuraaka-aineella

Suomen metsien tilanne ei ole tullut täytenä yllätyksenä. Jo edellisessä hallitusohjelmassa linjattiin, että Suomen täytyy saada metsien hiilensidonta kasvuun.

Tehokkain keino olisi hillitä lisääntyneitä metsänhakkuita. Tällä hetkellä Suomessa hakataan metsää yli 70 miljoonaa kuutiota vuodessa. Asiantuntijoiden mukaan hakkuiden määrää on kuitenkin vaikeaa pienentää, sillä valtaosa Suomen metsistä on yksityisten ihmisten omistuksessa. 

Käytännössä hakkuissa on kyse kaupankäynnistä satojen tuhansien metsänomistajien ja kymmenien eri puunostajien kesken. Metsän omistaja on voinut Suomessa perinteisesti unohtaa luotot, sillä omaa metsää on ollut helppo realisoida rahaksi tarpeen vaatiessa.

Yksi keino hakkuiden vähentämiseksi olisi ottaa puuraaka-aine tehokkaampaan käyttöön ja ohjata teollisuuden investointitukia taloudellisesti kannattavampiin, pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin.

Toistaiseksi puuta on käytetty melko tuhlailevasti. Tällä hetkellä reilusti yli puolet hakatusta puusta poltetaan välittömästi energian tuottamiseksi. Esimerkiksi tuulivoiman lisääminen vähentäisi painetta puun polttamiselle.

Hiilineutraalius edellyttää hiilinielujen lisäämistä

Suomi tavoittelee virallisesti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa, että ilmaan pääsee eri lähteistä vain saman verran hiilidioksidia kuin Suomen hiilinielut sitovat.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan tavoite on muuttumassa yhä epärealistisemmaksi. Teollisuuspuun tarve ei ole lähivuosina pienentymässä, eikä maatalouden maaperäpäästöissä olla saamassa aikaan riittävän suurta käännettä.

Keinoja hiilinielujen kasvattamiseen kuitenkin on. Metsäkatoa voidaan hillitä esimerkiksi pienentämällä pellonraivausta ja uuden infrastruktuurin rakentamista sekä metsittämällä joutomaita.

Suomi ei kuitenkaan ole ainoa EU-maa, joka on ongelmissa pienenevien hiilinielujen kanssa. Maailmapolittiilinen tilanne on vaikuttanut myös esimerkiksi Ruotsin ja Ranskan hiilinielujen kokoon. Jää nähtäväksi, miten nielusakkojen koosta ja lankeamisesta lopulta EU:ssa päätetään.