Suuri sisävesihanke käynnissä kautta maan06.12.2016 2.55
Vuoden 2016 alussa käynnistyi sisävesiemme luonnon suojeluun tähtäävä hanke, FRESHABIT LIFE IP. Se on EU:n LIFE-rahaston rahoittamista hankkeista Suomen kaikkien aikojen suurin. Käynnistymisvuoden aikana on pääosin kartoitettu ja selvitetty tulevien kunnostuskohteiden nykyistä tilannetta, mutta osalla kohteista päästiin jo lapiohommiin. FRESHABIT-hankkeessa laaja eri alojen toimijajoukko yhdessä parantaa sisävesien tilaa ja luonnon monimuotoisuutta. Alkuvaiheessa pääpaino on ollut elinympäristöjen lähtötilanteen kartoittamisessa, joten tänä vuonna on tehty paljon lintulaskentoja ja koekalastuksia, otettu vesinäytteitä ja kartoitettu elinympäristöjä. Huolellinen lähtötilanteen selvittäminen on tärkeää, jotta kunnostustoimien tuloksellisuutta voidaan seurata. Toimenpiteiden suunnittelu, lupien hakeminen ja kilpailutukset vievät myös oman aikansa. Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa Metsähallitus sukelsi ja kartoitti vedenalaista luontoa ja kulttuuriperintöä koko kesän. Geologian tutkimuskeskus selvitti pohjan sedimenttien koostumusta sekä geologiaa kaiku- ja viistokaikuluotaamalla alueita keväällä. Tieto pohjan laadusta ja kasvillisuudesta yhdistetään Suomen ympäristökeskuksen ja Jyväskylän yliopiston toimesta erilaisiin kaukokartoitusaineistoihin rantavyöhykkeen ja valuma-alueen maankäytöstä sekä Luonnonvarakeskuksen keräämiin tietoihin kalojen poikasalueista. ─ Tavoitteena on, että näistä isoista järvialueista pystyttäisiin määrittämään lajiston tai ympäristön kannalta herkät ja lajirikkaat ´hot spot`-alueet, joiden hoito- ja seurantatyöhön tulisi kiinnittää jatkossa erityistä huomiota, toteaa sisävesien erikoissuunnittelija Jari Ilmonen Metsähallituksen Luontopalveluista. Mustionjoen ja Ähtävänjoen huonokuntoiset jokihelmisimpukat eivät enää pysty lisääntymään luontaisesti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus siirsivät kummastakin joesta syksyllä satakunta aikuista simpukkaa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle elpymään hyvälaatuisen veden ja ravinnon avulla. Simpukoiden toivotaan ”kylpylähoidossa” palautuvan niin, että ne tuottavat uusia toukkia ensi syksynä. Näistä toukista kasvatetaan pikkusimpukoita, jotka palautetaan aikanaan takaisin kotivesistöihinsä ylläpitämään lajin kantoja Mustion- ja Ähtävänjoessa. Yhteistuumin toimeen Alkuvuodesta on pyritty luomaan suhteita yksityisiin maanomistajiin ja paikallisiin toimijoihin. Hanketta kohtaan on osoitettu suurta mielenkiintoa ja yleisötilaisuuksissa onkin ollut keskustelemassa satoja kiinnostuneita. ─ Toimenpiteitä on suunniteltu sekä valtion että yksityisten maanomistajien alueille. Luottamukselliset ja avoimet suhteet yksityismaiden omistajiin ovatkin avainasemassa hankkeen onnistumisessa ja toivomme hyvin alkaneen vuorovaikutuksen jatkuvan läpi koko hankeajan ja sen jälkeenkin, kertoo projektipäällikkö Pauliina Louhi. Esimerkiksi kohdealueiden ohjausryhmiin on kutsuttu mukaan edustajia metsänhoitoyhdistyksistä ja kalastuskunnista. Virtavesikunnostuksia toteutettiin tänä vuonna yhteisvoimin Karvianjoella, Ala-Koitajoella Pohjois-Karjalassa sekä Lapväärtin–Isojoella. Puruvedellä niitettiin vesikasvillisuutta ja tehtiin särkikalojen poistokalastusta ravinteiden vähentämiseksi järvestä. Keski-Suomessa ennallistettiin soita talkoovoimin Multialla ja Keuruulla. Vesiaiheisia luontopäiviä järjestettiin Puruvedellä, Hämeessä, Karjaanjoella ja Pohjanmaalla, missä luontopäivistä pääsivät nauttimaan sadat koululaiset. Seitsemänvuotisessa FRESHABIT-hankkeessa sisävesien tilaa ja luonnon monimuotoisuutta parannetaan konkreettisilla kunnostustoimilla. Kehitämme uusia, pysyviä menetelmiä ja käytäntöjä, lisäämme tietoa ja mielenkiintoa sekä innostamme sisävesien hoitoon. Sisävesiluonnon lisäksi hankkeesta hyötyvät paikalliset yrittäjät, vesistöjen virkistyskäyttäjät sekä tulevat sukupolvet, jotka saavat nauttia puhtaammista sisävesistä. Hankkeessa on kahdeksan kohdealuetta. Hankekumppaneita on 30 ja hanketta koordinoi Metsähallitus, Luontopalvelut. Lisätiedot: www.metsa.fi/freshabit |
