Sodan ajan vahvuutta nostettava04.12.2016 7.00
Järvenpäässä tänään puhunut, liiton puheenjohtajana tämän vuoden loppuun toimiva, kansanedustaja Mikko Savola muistutti sodankuvan muutoksesta ja Ukrainan kahden vuoden takaisista tapahtumista, jolloin Venäjä valtasi Krimin laukaustakaan ampumatta. - Paikallisjoukkojen vahvistamista puoltavat vahvasti Krimin tapahtumat. Alueelle ilmaantui vieraita joukkoja eikä kukaan tehnyt vastarintaa. Alueen varuskunnat motitettiin ja niissä palvelleet sotilaat siirrettiin myöhemmin linja-autokuljetuksilla pois niemimaalta. Venäjä valtasi Krimin käytännössä laukaustakaan ampumatta. Puolustusvoimien sodan ajan organisaatioon kuuluu nyt yli kymmenen, eri puolilla maata toimivaa paikallispataljoonaa, jotka on pääosin koottu toiminta-alueensa hyvin tuntevista reserviläisistä. Näiden tehtävänä on kohteiden suojaaminen, joukkojen perustaminen ja viranomaisyhteistyö sekä sen varmistaminen, että Puolustusvoimien operatiivisten ja alueellisten joukkojen mobilisointi tarvittaessa myös onnistuu. Puheenjohtaja Savolan mukaan paikallispataljoonien lukumäärä ei ole riittävä muuttuneen sodankuvan ja mm. hybridisodankäynnin uhan johdosta. - Meidän pitää varmistaa, ettei meitä yllätetä housut kintuissa, vaan, että kaikissa tilanteissa ja maamme joka kolkassa kykenemme vastaamaan kaikkiin mahdollisiin uhkakuviin ja tilanteisiin. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus laskettiin vuoden 2012 puolustusselonteon myötä 230.000 henkilöön, joista yli 95 prosenttia on reserviläisiä. Savolan mukaan vuoden 2014 jälkeiset tapahtumat ja sotilaallisen tilanteen kiristyminen myös Suomen lähialueilla edellyttävät vahvuuden nostamista. Tehokkain, nopein ja edullisin tapa olisi kasvattaa paikallispataljoonien määrää esim. kaksinkertaiseksi nykytasosta. - Käytännössä tämä tarkoittaisi Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen kasvattamista. Arvioidemme mukaan noin 270.000 henkilöön. Tämänkaltainen toimenpide olisi myös puolustuksemme uskottavuutta lisäävä signaali, joka varmasti noteerattaisiin maamme rajojen ulkopuolella. Se osoittaisi kaikkiin ilmansuuntiin sen, että me aiomme pitää itsenäisyydestämme kiinni ja tarvittaessa taistella sen puolesta kaikissa olosuhteissa. Se kertoisi, että täällä ammuttaisiin aina takaisin. Järvenpään Reserviläisten 60-vuotisjuhlassa puhuneen Mikko Savolan mukaan uusiin yksiköihin löytyisi helposti riittävä määrä vapaaehtoisia reserviläisiä. Savola muistutti Reserviläisliiton tuoreesta jäsenkyselystä, jossa 97 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa itse valmis osallistumaan Suomen puolustamiseen hyökkäystilanteessa. Suomessa on yli 900.000 sotilaskoulutuksen saanutta reserviläistä, joista vain vajaa kolmannes on tällä sijoitettuna Puolustusvoimien sodan ajan organisaatioon. Reserviläisliitto Suomen suurin maanpuolustusjärjestö on vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto ry, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja yli 342 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on noin 37 000. |
Reserviläisliitto vaatii Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden kasvattamista lisäämällä paikallispataljoonien lukumäärää.