Ennallistamisasiantuntijat: Ennallistamisasetus tavoittelee elinympäristöjen tilan parantamista laajasti

Tapion ajankohtaiswebinaarissa 7.3.2024 keskusteltiin EU:n ennallistamisasetuksen etenemisen esiin nostamista ajatuksista ja pohdittiin asetuksen vaikutuksia Suomelle.

Tilaisuus nosti myös esiin käynnissä olevia, konkreettisia elinympäristöjen tilan parantamiseen tähtääviä toimia. 

Elinympäristöjen tilan parantaminen on ennallistamistoimien ytimessä

Ennallistamisasetuksen vaikutuksia olivat pohtimassa ympäristöministeriön ympäristöneuvos Olli Ojala, maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Katja Matveinen sekä Tapion johtavat asiantuntijat Tiina Ronkainen ja Lauri Saaristo. 

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että ennallistaminen on ennallistamisasetuksen kannalta luonnontilaan palauttamista laveampi teema, joka käsittää myös luonnon tilan parantamisen ja ekosysteemipalvelujen turvaamisen. 

Myös metsien resilienssin parantaminen tulisi ottaa tavoitteiden määrittelyssä Matveisen mukaan läpileikkaavasti huomioon.

EU-parlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen eli luonnon tilan parantamista koskevan asetuksen 27.2.2024. Asetus etenee seuraavaksi Euroopan unionin neuvoston äänestykseen. Toteutuessaan ennallistamisasetuksen toimeenpano edellyttää EU:n jäsenmailta toimia, joilla parannetaan luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä. Kaikkia metsiä koskevaa metsäluonnon tilan parantamista mitataan yhdellä kaikkien jäsenmaiden yhteisellä indikaattorilla eli metsälintuindeksillä ja seitsemällä valinnaisella indikaattorilla, joista on valittava kuusi. Jäsenvaltioiden tehtäväksi tulee laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat.

Sekä julkista että yksityistä rahoitusta tarvitaan toteutukseen

Ennallistaminen on laaja kokonaisuus, johon sisältyy erilaisia aiheita. Tarkennettavien asioiden listalle keskustelun osallistujat nostivat muun muassa luonnon hyvää tilaa koskevat määrittelyt, toimenpiteiden yhteensovittaminen talouskäytön kanssa talouskäytössä olevilla alueilla, sekä linjaukset ekologiseen kompensaatioon liittyvästä lisäisyyden määrittelystä. 

Olli Ojalan mukaan raportointi perustuu tällä hetkellä monilta osin valtakunnan metsien inventointiin ja vakiintuneisiin käytäntöihin. Katja Matveinen toi esiin tarpeen hyödyntää asetukseen kirjoitettu kansallinen liikkumavara, jotta tavoitteita voitaisiin toivottavasti yhteensovittaa parhaiden tulosten saavuttamiseksi.  

"Ennallistamisasetusta sovelletaan direktiiviluontotyyppeihin, joiden osalta tavoitteena on hyvä tila 90 prosentissa esiintymistä. Ennallistamisasetus ei kuitenkaan kata kaikkia luontotyyppejä, joten ekologista kompensaatiota ei ole keinona ainakaan poissuljettu", Ojala pohtii. 

Toteutukseen liittyy myös merkittäviä kustannuksia. Olli Ojalan mukaan ennallistamisasetukseen ei ole liitetty erityistä rahoitusta, mutta EU:n komission mukaan EU:n olemassa olevia rahastoja voitaisiin hyödyntää.  

"Toimien tehostaminen on tarpeen, ja kaikki keinot otettava käyttöön tavoitteisiin pääsemiseksi", Ojala kiteyttää. "Yksityinen raha on myös erittäin tervetullutta."

Tavoitteista toimintaan 

Suomi raportoi luontodirektiiviin liittyen puustoisten soiden tilaa Euroopan komissiolle viimeksi vuonna 2019. Raportin mukaan puustoisia soita oli yhteensä 1 900 000 hehtaaria, ja tästä hyvässä tilassa arvioitiin olevan 788 000 hehtaaria, ei-hyvässä tilassa 605 500 hehtaaria ja tuntemattomassa tilassa 506 500 hehtaaria. Suot ovat yksi eniten heikentyneistä ja edelleen lajistoltaan köyhtyvistä elinympäristöistämme. Noin puolet koko maan soiden luontotyypeistä on uhanalaisia. 

Soiden ennallistamisen menetelmistä ja tavoitteista webinaarissa kertoi Tapion johtava asiantuntija Tiina Ronkainen. "Toivottavasti ennallistamisasetus herättää ihmiset siihen tahtotilaan, että toiminta on tarpeen", Ronkainen kiteyttää. "Vuosina 2020-2023 Tapiossa on kartoitettu 156 potentiaalista ennallistamiskohdetta. Tämä on hyvä pohja työlle ja suunnittelulle, sillä määrä käsittää jo noin puolet ennallistamistavoitteesta ja työ jatkuu edelleen."

Ronkaisen mukaan ennallistamisen, vesiensuojelun ja metsätalouden tavoitteet voidaan pääosin yhteensovittaa. Etsimällä ennallistettavalle kohteelle maanomistajan tavoitteisiin sopivat toteutustavat, voidaan usein tuottaa hyötyjä sekä ilmaston, luonnon tilan, että talouden kannalta. 

Monet suuret metsänomistajatkin ovat jo ryhtyneet kehittämään luonnon tilan parantamiseen tähtäävien keinojen valikoimaa. UPM:n ympäristöasiantuntija Miika Laihonen kertoi webinaarissa suunnitelmista luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi yhtiön omistamissa metsissä. Toimiin sisältyy myös tuore UPM Elinympäristöohjelma, jossa tavoitellaan soiden ennallistamista 3000 hehtaarilla ja monimuotoisuuden parantamiseen tähtääviä hoitotoimia yhteensä sadalla kohteella. 

"Olemme elinympäristöohjelman suunnitteluvaiheessa, joten tekemistä riittää vielä ennen vuotta 2030", Laihonen kuvaa.